Moninaisuus kohtaamistyössä osana diakonian opintoja

Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on luovuttamattoman arvokas. Diakonian eli kaikille kuuluvan lähimmäisenrakkauden toteuttamisen tehtävänä on kohdata ja auttaa erityisesti niitä, jotka tarvitsevat eniten apua ja tukea sekä olla niiden puolella, jotka uhkaavat jäädä syrjään tai ovat jo syrjässä. Diakoniatyön ammattilaisten tehtävänä on toimia haavoittuvassa asemassa olevien asianajajina, puolestapuhujina, rinnalla kulkijoina, toivon liekkeinä sekä tilan raivaajina. Diakoniatyöntekijä tukee ihmistä tässä ajassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa jokaisen ihmisarvoa ja vakaumusta kunnioittaen kohdaten, kuunnellen, kuullen, kysyen ja tarpeisiin vastaten.

Diakoniatyön asiantuntijuus

Diakoniatyön asiantuntijuusopinnot kuuluvat sairaanhoitaja-diakonissan ja sosionomi-diakonin ammattikorkeakoulututkintoon. Ne ovat ammatillisia opintoja, jotka edeltävät seurakuntaharjoittelua diakoniatyössä. Tässä vaiheessa opiskelijoilla on takanaan jo joko useita hoitoalan harjoitteluja tai yksi pitkä sosiaalialan harjoittelu. Osalla opiskelijoista on myös taustalla aikaisempia alaan liittyviä työkokemuksia ja paljon elämänkokemusta.

Diakoniatyön asiantuntijuus pohjautuu diakoniatyön, diakonian ja diakonian teologian ymmärtämiseen. Se perustuu ammatillisen asiantuntijatehtävän, rakkaudellisen palveluasenteen ja koko seurakunnan yhteisen vastuun tuntemiseen. Diakoniatyöllä on merkittävä rooli seurakuntalaisten ja alueen asukkaiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemisessa sekä avoimen toiminnan mahdollistamisessa.

Opintojakson alussa käydään läpi turvallisemman tilan periaatteet (Keski-Korpi & Kokkonen, 2023) yhdessä keskustellen ja kysellen, mitä ajatuksia ne herättävät. Tarkoitus on hyväksyä ohjeet opiskelijoiden kanssa yhdessä ja tavoitteena sitoutua niihin. Sitoutumiseen liittyy myös toisen arvostaminen sellaisena kuin hän on eli omana arvokkaana itsenään.

Diakonia ja vuorovaikutus

Diakoniatyön asiantuntijuusopintojen menetelmien luennolla Hentilän (2023) ehdottamat enemmänkin hoitotyössä käytetyt puheeksi ottamisen ja ohjauksen -mallit (plissit ja better) toimivat hyödyllisinä menetelminä myös diakoniatyön asiakaskohtaamisiin. Nämä mallit toimivat myös Diakonissan asiantuntijuus hoitotyössä -opintojaksolla, jossa menetelmät tulevat sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoille hyvänä kertauksena aiemmilta hoitotyön opintojaksoilta. Sosionomi-diakoni-opiskelijoille menetelmät ovat mahdollisesti vielä tässä vaiheessa vieraampi asia. Diakonissan asiantuntijuus -opintojakson sisältöihin kuuluu haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden ja asiakkaiden terveyden edistämisen ja terveyden ylläpitämisen tavoitteita. Mallia voikin hyödyntää esimerkiksi kokonaisvaltaisen seksuaaliterveyden edistämisessä.

Plissit ja better-mallit soveltuvat siis loistavasti myös diakoniatyöhön ja diakoniseen hoitotyöhön, joissa asetutaan kuuntelemaan ihmistä otollisessa tilanteessa, annetaan tietoa ja katekeettista tukea eli opetusta ja elämäntapaohjausta ja ohjataan tuettuna eteenpäin. Plissit-malli jäsentää työntekijän osaamista puheeksi ottamisen vähimmäiskompetenssien tasoilla (lupa, tieto, ohjeet ja terapia) sekä asiakkaan tai potilaan ongelmaa ja huolenaihetta. Kun työntekijän osaaminen ja asiakkaan tai potilaan ongelma on määritelty, siirrytään ohjaustilanteeseen. Better-malli taas antaa jäsennellyn työkalun konkreettisen ohjaustilanteen kulkuun. (Hentilä, 2023; Sinisaari-Eskelinen, 2016, s. 290.)

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojen menetelmäluennoissa voi hyödyntää myös hyväksi havaittua prosessidraama-työskentelyä, jonka alkuun voi ottaa etuoikeuskehä-harjoituksen (Hagman, 2023; Keskikorpi & Kokkonen, 2023). Opintojen seuraavissa luennoissa käsitellään muun muassa vammaisten asemaa ja kirkon vammaistyötä sekä kulttuurien välistä työtä ja maahanmuuttajatyötä kirkon työssä ja diakoniatyössä. Opinnoissa on hyvä tuoda esille myös seksuaalioikeuksien ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisen merkitys kohtaamistyössä.

Törölän (2020, s. 203) mukaan vammaiset tytöt ja naiset tai naisoletetut ovat sukupuolensa ja vammansa vuoksi jopa kolme kertaa alttiimpia väkivallalle kuin vammattomat henkilöt. Erityinen riski kehitysvammaisille naisoletetuille on seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen. Tämän takia vammaisten aseman nostaminen on myös kirkon työssä oleellista. Vammaisuus ei ole sairaus vaan ominaisuus. Tämän perusteella jokaisen ihmisen ihmisarvoista ominaisuutta on siis suojeltava ominaisuudesta riippumatta.

Ovet auki vai sittenkin kiinni?

Diakoniatyön asiantuntijuusopintojen osallisuus ja yhteisöllisyys -tehtävässä taustamateriaalina hyödynnetään kirkon strategiajulkaisua Ovet auki (2020). Tämän kirkon valtakunnallisen strategian nostaminen esille seurakunnissa moninaisuuden ja erityisesti sateenkaarevuuden näkökulmista kaipaa vielä nykyistä paljon enemmän uskallusta ja terävöittämistä. Tärkeimpänä kaikista on tilaisuuksien ja tilojen avaaminen kaikille ihmisille. Miten strategia toteutuu tällä hetkellä tästä näkökulmasta kirkossa ja sen seurakunnissa, tai miten se voisi toteutua paremmin? Tähän myös opiskelijat etsivät vastauksia menetelmätehtävissään.

Ovatko kirkon ja diakoniatyön tilaisuudet ja matalan kynnyksen paikat oikeasti avoimia kaikille niin kuin kirkon strategiassa ja tuoreessa diakonian julkaisussa luvataan?

Ovatko kirkon ja diakoniatyön tilaisuudet ja matalan kynnyksen paikat oikeasti avoimia kaikille niin kuin kirkon strategiassa ja tuoreessa diakonian julkaisussa luvataan? Miten avoimuutta voi edelleen lisätä? (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 2020; Kirkkohallitus, 2023.) Rohkaisen opiskelijoita ottamaan omissa tehtävissään kantaa näihin kysymyksiin.

Menetelmätehtävissä opiskelijat pääsevät myös pohtimaan eri ryhmien, esimerkiksi sateenkaarevan, monikulttuurisen tai muun vähemmistöön kuuluvan ryhmän asemaa sekä pohtimaan omalle kohderyhmälle soveltuvan kohtaamismenetelmän, joka voi olla esimerkiksi vertaistukea, voimavaraistumista, toivon vahvistamista tai leiritoimintaa. Näin rohkeus ottaa moninaisuusteemoja rakentavasti esille kehittyy ja kasvaa opinnoissa ja edelleen työharjoitteluissa kohti tulevaa työelämää.

Reflektioista syvempään oivaltamiseen

Opintojaksojen reflektioissa keskustellaan opiskelijoiden kanssa siitä, onko kaikille tilaa ja kaikille paikkoja? Kirkko julistaa armon sanomaa ja sen tulee toimia arvojensa mukaisesti asettuen heikoimman puolelle. Kirkko on strategiassaan linjannut olevansa avoin kaikille. Miksi majataloon eivät kuitenkaan mahdu kaikki, vaikka sija sinne on tehty jokaiselle haluavalle?

Opiskelijat pohtivat reflektioissa ja seminaarissa omaa auttamistaan, omaa diakonian teologiaansa, osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumista seurakunnassa ja diakoniatyössä sekä diakoniatyön menetelmien soveltamista tulevaa työelämää varten. Myös vaikuttamisen näkökulma on vahvasti läsnä ja sitä harjoitellaan työelämäyhteistyössä. Opiskelijat oppivat, miten diakonia lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vähentää eriarvoisuutta ja mikä on diakonian ja diakoniatyön paikka ja rooli yhteiskunnan palvelujärjestelmässä.

Diakoniatyön asiantuntijuusopinnot ovat laajat opinnot, jotka antavat osaamista diakonian, diakoniatyön ja kirkon työn asiantuntijatehtävään. Samalla ne herättelevät ajattelemaan ja syventämään lisää omaa osaamista. Harjoittelu ja työelämä opettavat ymmärtämään työtä syvemmin ja kasvattavat ja kehittävät ammatti- ja osaamisidentiteettiä entisestään.

Lähteet

Hagman, S. (2023). Etuoikeuskehä. [Luentotallenne]. Microsoft Stream (Classic).

Hentilä, S. (2023). Mikä ihmeen plissit-malli? [Luentotallenne]. Microsoft Stream (Classic).

Keski-Korpi, S., & Kokkonen, H. (2023). Näe minut! Koulutusmateriaali sateenkaarevien nuorten kohtaamisesta Diakonia-ammattikorkeakoululle. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111729976

Kirkkohallitus. (2023). Diakonia avaa kirkon ovia. https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/DIAKONIA_avaa_kirkon_ovia_julkaisu_saavutettava.pdf

Sinisaari-Eskelinen, M., Jouhki, M-R, Tervo, P. & Väisälä, L.(2016). Työkaluja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen: Plissitistä Betteriin. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti, 2016(54), 286–293.  https://journal.fi/sla/article/view/59673/20723

Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2020). Ovet auki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Kirkkohallitus. https://evl.fi/documents/1327140/77189567/suomen-ev.lut.kirkon-strategia-vuoteen-2026.pdf

Törölä, S. (2020). Sukupuolisensitiivisellä työotteella asiakkaan kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin. Janus vol. 28(2), 202–206. https://journal.fi/janus/article/view/89641/54057

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126672