Sote-alan yhteiskunnalliset yritykset ja työhyvinvointi
Sosiaali- ja terveysalan haasteita on pyritty ratkaisemaan kiinnittämällä huomiota myös henkilöstön työhyvinvointiin. Yhteiskunnallisissa yrityksissä työntekijöiden hyvinvoinnin lähtökohdat voivat olla muita organisaatioita paremmat.
Yle uutisoi 18.3.2024 työelämän vaatimusten huolettavan sosionomiopiskelijoita, ja moni vastavalmistunut miettii jopa alan vaihtoa. Sosionomiopiskelijat eivät ole ainoita, joita työelämän tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla mietityttää: myös nuoren hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin sanotaan heikentyneen. Kansalaisten tulisi olla näistä viesteistä huolissaan, sillä tuoreimman työvoimabarometrin mukaan sote-alan työvoimapula on kroonistunut, eikä helpotusta ole odotettavissa.
Viime vuosina on tehty paljon työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaa kehittämistoimintaa alan työntekijöiden riittävyyden turvaamiseksi sekä pito- ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Tulokset eivät silti päätä huimaa, työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysalalla on useiden kymmenien tuhansien työntekijöiden vaje. Jos työolojen aiheuttamaan tyytymättömyyteen ja heikoksi koettuun työhyvinvointiin kyettäisiin puuttumaan ajoissa, vältettäisiin monia muitakin ongelmia. Pelkästään työvoiman vaihtuvuudesta aiheutuu yleensä negatiivisia vaikutuksia niin kustannuksiin kuin asiakastyytyväisyyteenkin.
Oma merkityksensä voi olla myös sosiaali- ja terveysalan luonteella vahvasti säänneltynä toimialana. Sääntely aikaansaa väistämättä hierarkkisia rakenteita ja kasvattaa työntekijän näkökulmasta sisäistä byrokratiaa, mikä harvoin parantaa työssä viihtymistä ja hyvinvointia.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä henkilöstö voi vaikuttaa
Vaikka yksilötasolla työhyvinvointi on monitahoista ja subjektiivista, työyhteisön pelisäännöt luovat pohjan hyvälle kokemukselle. Ottamalla työntekijät mukaan työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen he todennäköisesti sitoutuvat paremmin toimimaan suunnitelmien mukaisesti. Yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden, sillä yksi niiden keskeisistä kriteereistä on työntekijöiden yhdenvertaisuuden sekä yrityksen päätöksentekoon osallistumisen mahdollistaminen ja tukeminen.
Ottamalla työntekijät mukaan työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen he todennäköisesti sitoutuvat paremmin toimimaan suunnitelmien mukaisesti.
Sote-alalla toimivat yhteiskunnalliset yritykset ovat tyypillisesti osakeyhtiöitä ja toiminimiä. Alalla toimii myös osuuskuntia, ja ne voivat tuottaa palveluita sääntely huomioiden, mutta ilman monitasoista organisaatiota. Itsenäisesti toimiville yrittäjille osuuskunta voi olla verkostomainen alusta, jolloin osuuskunnan tehtävänä on paitsi tukea yrittäjää myös auttaa löytämään yhteistyökumppaneita ja tavoittamaan asiakkaita. Tällöin sote-yrittäjä voi vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen omien arvojensa mukaisesti. Toisen yrittäjän kanssa pystyy lisäksi jakamaan ajatuksia ja huolia, joita muiden kuin yrittäjien saattaa olla vaikea ymmärtää. Näin osuuskunta tukee sekä jäsentensä liiketoimintaa että hyvinvointia.
Yritysten kehittämishanketoiminnassa tehtyjen havaintojen mukaan sote-alan yhteiskunnalliset yritykset painivat pitkälti samojen pulmien kanssa kuin muutkin yritykset. Niiden toimintamahdollisuuksia haastavat alan rakenteelliset muutokset, henkilökuntavaje ja kilpailu julkisen sektorin palveluiden kanssa. Yhteiskunnallisissa yrityksissä on kuitenkin jo lähtökohtaisesti tahtotila kehittää työhyvinvointia, mikä voi olla kilpailuvaltti henkilökunnan rekrytoinnissa ja yksi keino pitää ammattilaiset sote-alalla.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411220