Uudet politiikkasuositukset työllisyyden, yhteiskunnallisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisten yritysten vauhdittajina

Yhteisötalouden merkitystä on viime vuosien aikana nostettu voimakkaasti esille niin Euroopan Unionissa kuin Suomessa. Yhteisötalous – tai tarkemmin lähi- ja yhteisötalous ja väestönsuojelu – on tunnustettu yhdeksi neljästätoista EU:n teollisen strategian toimialaksi.

Yhteisötalouden toimijoita on EU:n alueella noin 2,8 miljoonaa ja ne työllistävät lähes 14 miljoonaa henkilöä. Joulukuussa 2021 julkistettu Euroopan Unionin yhteisötalouden toimintasuunnitelma, vuonna 2023 julkistetut Euroopan komission toimeenpanosuositukset ja Euroopan neuvoston suositukset ovat merkittävimmät linjaukset toimialan kehittämisestä. Niissä korostuu yhteisötalouden merkitys sosiaalisen osallisuuden ja työmarkkinoille pääsyn edistämisessä.

Myös OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development), ILO (International Labour Organization) ja YK ovat julkistaneet omat suosituksensa tai kannanottonsa yhteisötalouden kehittämisestä. Yhteisötalouden toiminta tukee voimakkaasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) edistämistä.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus kokoaa osaamista yhteen

Suomessa Yhteiskunnallisten yritysten strategia (2021) ja sen pohjalta perustettu verkostomainen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO ovat samassa linjassa EU:n toimintasuunnitelman ja eri tahojen julkistamien suositusten kanssa. Diak on ollut keskeisesti mukana yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten kehittämistyössä ja paljon ennen strategian luomista ja myös vaikuttanut strategian syntymiseen ja sisältöön, joten mukanaolo YYO:ssa on ollut luonnollinen jatkumo aiemmalle työlle.

YYO julkaisi vuoden 2023 aikana kolme politiikkasuositusta, joilla nostettiin esille niitä muutoksia, joita osaamiskeskuksen näkemyksen mukaan yhteiskunnassa tarvitaan ja joihin yhteiskunnalliset yrityksillä on toimivia ratkaisuja. Politiikkasuosituksista ensimmäinen käsitteli työllisyyspolitiikkaa, toinen sosiaalisia innovaatioita ja kolmas yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten edistämistä.

Politiikkasuositus 1: 100 000 uutta työllistä yhteiskunnallisten yritysten avulla

Osatyökykyisten ja muiden työllistymiseen tukea tarvitsevien ihmisten joukko on merkittävässä roolissa, kun tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta ja kestäviä ratkaisuja työttömyyteen ja työvoimapulaan. Tässä tarvitaan niin uusia työpaikkoja ja tekijöitä kuin tavoitteellista ja koordinoitua tukea, ohjausta, koulutusta, jatkuvaa oppimista sekä työtehtävien mukauttamista. Myös työllisyyspolitiikan rakenteita ja käytännön asenteita työtä ja työkykyä kohtaan tulee muuttaa. On hyväksyttävä, että yksilöiden työkyky vaihtelee, ja siihen vaikuttavat lukuisat tekijät. Ennen kaikkea osatyökyky tulee nähdä resurssina.

Osatyökykyisten ja muiden työllistymiseen tukea tarvitsevien ihmisten joukko on merkittävässä roolissa, kun tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta ja kestäviä ratkaisuja työttömyyteen ja työvoimapulaan.

Yhteiskunnalliset yritykset voivat tukea työn ulkopuolella olevien ihmisten työllistymistä. Ne kehittävät osaamista sekä tarjoavat tuettua työtä ja valmennusta. Yhteiskunnalliset yritykset voivat tarjota uuden, tarjontalähtöisen markkinan, joka työllistää kattavasti ja näkee työkykyä kaikissa. Työmarkkinan uudistamiseksi politiikkasuosituksessa tehdään kolme suositusta:

1. Työpaikkoja tulee tavoitteellisesti luoda yhteiskunnallisen muutoksen ytimeen. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin neljää erityiskohdetta: uusien tekijöiden ja ratkaisujen tuottaminen sosiaali- ja terveysalalle, erityisesti hoivatyöhön; uusien työpaikkojen luomista kiertotalouden ja uudelleenkäytön aloille; uusien palvelujen luomista tukemaan entistä monipaikkaisempaa Suomea; sekä osallisuutta vahvistavaa digivihreää siirtymää.
2. Työpaikkojen ja tehtävien laatuun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikuttavuutta aikaansaavia yrityksiä ja laadukkaita työpaikkoja tulee nostaa esille ja tukea.
3. Julkisia hankintoja tulee hyödyntää vauhdittamaan positiivisia vaikutuksia ja sosiaalisia sekä ekologisia innovaatioita muun muassa nostamalla vaikuttavuus ja työllistäminen rahoituksen kriteereiksi.

YYO:n mukaan Suomessa voitaisiin siirtää jopa 100 000 nyt työmarkkinoiden ulkopuolella tai erilaisissa palveluissa olevaa henkilöä työllisyyden piiriin ilman lisäkustannuksia, kunhan työllisyyspolitiikkaan käytetyt varat suunnattaisiin oikein. Työtä tähän liittyvien konkreettisten esitysten ja toimintamallien hahmottamiseksi on tehty osaamiskeskuksen aloittamisesta lähtien ja työ jatkuu edelleen.

Diak tuo mukaan tutkimuksellista tietoa sekä eri puolella Eurooppaa toteutettuja malleja, joiden hyvistä käytännöistä voidaan ottaa soveltavasti oppia kotimaiseen kehittämistyöhön.

Politiikkasuositus 2: Kolme tekoa vauhdittamaan yhteiskunnan uudistumista

Politiikkasuosituksen keskeinen viesti on, että innovaatioajattelua on avarrettava yhteiskunnallisilla innovaatioilla. Samalla voidaan hahmottaa nykyistä laajemmin, miten ne voivat auttaa erilaisten haasteiden ratkaisemisessa luoden samalla työpaikkoja ja vientituotteita. Nykytilanteessa innovaatiot nähdään pitkälti teknis-kaupallisesta tulokulmasta, jolloin niiden potentiaali esimerkiksi kestävyysmurroksen, osaamisen ja työn muutoksen, eriarvoisuuden, hyvinvointivajeen, työvoimapulan ja ikääntymisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa jää huomioimatta.

YYO ehdottaa kolmea tekoa, joilla tilannetta voidaan ratkaisevasti parantaa. Suosituksessa ehdotetaan samalla käsitteiden tarkentamista ja puhutaan yhteiskunnallisista innovaatioista sosiaalisten sijaan, mikä korostaa toiminnan yhteiskunnallista painoarvoa.

1. Yhteiskunnan uudistaminen tulee nostaa kaiken innovaatiotoiminnan keskiöön. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteiskunnallisten innovaatioiden edistämisen ja mittaamiseen kokonaisuuden lisäämistä kansalliseen kahdeksanvuotiseen TK-rahoitussuunnitelmaan. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee määrittää julkisen rahoituksen kriteereiksi eri tasoilla niin, että rahoitettavan hankkeen on pystyttävä perustelemaan synnyttämänsä myönteinen, hyvinvointia lisäävä vaikutus. Samalla yhteiskunnalliset innovaatiot pitää ottaa osaksi yleistä innovaatioiden tilastointia.
2. Yhteistyötä estävät raja-aidat tulee rikkoa ja tehdä yhteiskunnallisesta innovoinnista TKI-toimintaa ja tutkimusta poikkileikkaava lähestymistapa. Tämä toteutetaan priorisoimalla vaikuttavuuslähtöisiä, yhteiskunnallisia innovaatioita tavoittelevia TKI-ohjelmia, joissa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori sekä korkeakoulut, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset toimivat kumppaneina. Yhteiskunnallinen innovaatiotoiminta tulee ohjata tutkimus- ja innovaatiotioneuvoston alaisuuteen ja samalla käynnistää ja rahoittaa eri sektoreita poikkileikkaavia ja toimijoita yhteentuovia yhteiskunnallisten innovaatioiden pilottiprojekteja. Lisäksi uusyrityskeskusten toimijoita ja muita yritysneuvojia tulee kannustaa ja valmentaa yhteiskunnallista innovointia tunnistavaan ja tukevaan toimintamalliin.
3. Lisäksi tulee kehittää malli, jossa myös yhteiskunnalliset innovaattorit voivat hyötyä taloudellisista kannusteista ja työnsä hedelmistä. Ensisijaisesti tulee perustaa yhteiskunnallisten innovaatioiden rahasto, jonka tehtävänä on rahoittaa tuloksellista yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittämistä, pilotointia ja skaalaamista. Toiminta voidaan rahoittaa suuntaamalla uudelleennykyisiä kansalaisyhteiskunnan ja yritystoiminnan tukia. Yhteiskunnallisia innovaatioita tukevien kiihdyttämöjen ja hautomoiden toiminta tulee vakiinnuttaa. Rahoitusratkaisuissa tulee huomoida poikkisektoraalisuus ja erilaisten toimijoiden yhteistyöhön kannustaminen.

Diak on vahvasti mukana sekä osaamiskeskuksen sosiaalisen innovaatioiden työpaketissa että erillisen kansallisen Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelutyössä. Sosiaaliset – tai yhteiskunnalliset – innovaatiot ovat Diakin ydinosaamista. Diak voi toimia suunnannäyttäjänä ja verkostoijana sosiaalisten innovaatioiden edistämisessä.

Politiikkasuositus 3: Yhteiskunnalliset yritykset vahvistamaan elinkeinoelämää

Kolmas politiikkasuositus nojaa vahvasti EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan ja komission sitä koskeviin suosituksiin. Politiikkasuosituksessa nostetaan esille EU:n suositusten Suomelle tärkeimmät kohdat ja tarjotaan konkreettisia ajatuksia niiden edistämiseksi. Politiikkasuositus sisältää viisi suositusta yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi:

1. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä tulee kehittää poikkihallinnollisesti, ja määritellä ministeriötasoinen vastuu- ja koordinaatiotaho.
2. Verkostomaisesti toimivan Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) toiminta tulee vakiinnuttaa.
3. Yhteiskunnallisten yritysten jatkuvaan tilastointiin ja tiedon tuottamiseen tulee varata riittävät, keskitetyt resurssit. Tietovarannon tulee mahdollistaa myös toiminnan vaikuttavuuden arviointi.
4. Olemassa olevia rahoitusmekanismeja tulee hyödyntää täysimääräisesti, ja esteitä niiden käyttämiselle tulee purkaa.
5. Verotuskäytäntöjen tulee olla ennakoitavissa ja mahdollistaa yritystoiminnan pitkäjänteinen suunnittelu.

Ehdotuksista kolme ensimmäistä tarkoittavat aluksi Työkykyohjelman ja nyt vuoden 2027 loppuun saakka ESR+-rahoituksella toimivan YYO:n toiminnan vakiinnuttamista sekä sen ohjauksen ja rahoituksen pysyvää määrittämistä. Osaa tehtävistä konsortiokumppanit jatkavat muutenkin, ja osa saadaan valmiiksi nykyrahoituksella.

Osalle tehtävistä kuitenkin tarvitaan pitkäaikaisempi, vaikkakin suppeampi julkinen rahoitus. Ohjaus- ja rahoitusratkaisu pitää suunnitella hyvissä ajoin, koska toimijoilla, myös Diakilla, toimintamalli ja rahoitus pitää integroida muuhun toimintaan strategiatasolta alkaen. Esimerkiksi Diakin rooli yhteisötalouden toimintasuunnitelman kansallisessa toteuttamisessa voi olla hyvinkin keskeinen, koska Diakin osaaminen kattaa merkittävän osan osaamiskeskuksen tehtäväalueesta.

Kaksi jälkimmäistä suositusta ovat kansallista ja kansainvälistä vaikuttamis- ja verkostotyötä, joita Diak koordinoi. Myös tarvittavassa tietojen keräämisessä ja tutkimuksessa Diakilla on keskeinen rooli.

Myötätuuli jatkukoon

Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toiminta on ollut vahvassa myötätuulessa viime vuodet, mutta tulevaa kehitystä ei voi taata. Tämä pätee erityisesti poliittiseen ilmapiiriin ja tukeen. Yhteiskunnallisten yritysten tekemän työn tarpeellisuutta ei kyseenalaisteta, mutta niiden erityistarpeet ja osaaminen eivät välttämättä nouse prioriteettiasteikolla aina kärkipäähän. Ehkä konkreettisimmin tämä näkyy innovaatiopolitiikassa, mutta myös työllisyyden hoidossa, missä yhteiskunnallisten yritysten kokonaisvaltainen näkemys ja osaaminen jää helposti julkishallinnon ja kaupallisten toimijoiden jyräämiksi.

Diak voi osaltaan olla mukana turvaamassa  yhdenvertaisten palvelujen ja osallisuuden kehittämistä myös jatkossa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411212