Yhteiskunnalliset yritykset ekososiaalisen siirtymän vahvistajina

Ilmastonmuutos, luontokato ja muut ekologiset kriisit vaikuttavat monilla tasoilla sekä talouteen, työelämään, koulutukseen että yksilöiden ja yhteisöjen elämään. Ilmiöt ja haasteet, joita kohtaamme, ovat globaaleja ja yhteen kietoutuneita. Yhteiskunnan eri sektoreilla on pyrittävä löytämään vastauksia siihen, miten kaikki pidetään mukana ekologista siirtymää toteutettaessa.

Ekologinen siirtymä tarkoittaa yhteiskunnan systeemitason muutoksien lisäksi muutoksia arvoissa, elämäntavoissa ja työllistymisessä. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat keskeisin osa sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Luonnon tarpeet eivät voi olla taloudelle alisteisia

Kestävän kehityksen määritelmän mukaisesti ympäristö, luonto, talous ja ihminen ovat tasavertaisia päätöksiä tehtäessä, mutta käytännössä tämä ei ole toteutunut. Kestävään kehitykseen pyrkivässä toiminnassa ihmisen tarpeet ovat yleensä olleet ratkaisevassa asemassa. Ristiriitaa on myös havaittu talouden ja luonnon tarpeiden eriarvoisuudessa. Usein talous on kiinnitetty palvelemaan ihmisen tarpeita, eikä sen kasvulle ole määritelty ylärajaa. Luonnon tarpeista taas on tullut alisteisia ihmisen ja talouden tarpeille. Tämän ongelman ratkaisemiseksi eri tieteenalat ovat pyrkineet määrittelemään kestävyyttä omasta näkökulmastaan sen fokuksen selventämiseksi, mikä on tuottanut uusia käsitteitä, joiden avulla niin kestävyyttä kuin sen ulottuvuuksia ja niiden suhteita toisiinsa on pyritty selkiyttämään (ks. esim. Halonen ym., 2022).

Tavoitteena tulisi olla tasapaino luonnon tarpeiden ja taloudellisen kehityksen välillä. Tasapainoinen lähestymistapa varmistaa kestävän ja terveen tulevaisuuden sekä ihmiskunnalle että ympäristölle. Lähestymistapaan on pyritty esimerkiksi sitoutumalla Yhdistyneiden kansakuntien tavoitteisiin (Yhdistyneet kansakunnat, 2020).

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja ekososiaalisen siirtymän tavoitteet ovat yhdensuuntaisia

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan perusperiaatteisiin kuuluu, että suurin osa yrityksen voitoista suunnataan yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen. Yhteiskunnallinen yritys korostaa hallintotavassaan osallisuutta ja demokratiaa, sekä sitä, miten yhteiskunnalliset yritykset uudistavat hyvän elämän edellytyksiä niin työnteon merkityksellisyyden kuin osallisuudenkin näkökulmasta. (Kostilainen & Nieminen, 2023.)

Kuten yhteiskunnallisen yritystoiminnan myös ekososiaalisesti sitoutuneen organisaation, työn ja koulutuksen ytimessä on tulevaisuuden asiantuntijuus, joka perustuu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin, joka ei ylitä planetaarisen kantokyvyn rajoja. Eri alojen eettisiä sitoumuksia on sovellettava laajasti: ihmisen ja luonnon välisenä sekä yksilön ja yhteisön välisenä suhteena.

Jotta ekososiaalinen siirtymä saavutettaisiin, organisaatioissa on tunnistettava ekologisen- ja ilmastokriisin yhteys eriarvoistumiseen ja haavoittuvuuteen niin globaalissa kuin paikallisessakin mittakaavassa. Ekososiaalisella osaamisella viitataan inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen. Keskiössä on osallisuus, toimintakyky ja ihmisen ja yhteisöjen sekä ihmisen ja luonnon välinen yhteys.

Sekä sosiaali- että terveysalalla tärkeää on ekososiaalisen työotteen käytännöllistäminen. Ekososiaalisessa työorientaatiossa on tiedostettava yksilöiden ja yhteisöjen voimavarat sekä niiden hyödyntäminen ekologisen tietoisuuden, elinympäristöjen ja lähiyhteisöjen kehittämisessä. Oleellista on aito moniammatillisuus ja monialaisuus, horisontaalinen yhteistyö.

Ekososiaalisessa työorientaatiossa on tiedostettava yksilöiden ja yhteisöjen voimavarat sekä niiden hyödyntäminen ekologisen tietoisuuden, elinympäristöjen ja lähiyhteisöjen kehittämisessä.

Yhteiskunnalliset yritykset toimivat ekososiaalisen kestävyyden vahvistajina tarjoamalla ratkaisuja sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin sekä edistämällä taloudellista kestävyyttä, samalla kun ne luovat positiivista vaikutusta yhteiskuntaan. Sosioekonomisen eriarvoisuuden ja globaalien kestävyyshaasteiden maailmassa, yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat mahdollisuuden positiiviseen kasvuun. (Darshana, 2023.)

Ekososiaalisuuden vahvistaminen

Yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat työllistymismahdollisuuksia haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, vammaisille tai maahanmuuttajille. Näiden yritysten toiminta voi sisältää sosiaalista eriarvoisuutta vähentäviä koulutusohjelmia, työharjoitteluita ja muita tukitoimia, jotka auttavat ihmisiä integroitumaan työelämään ja näin parantamaan elämänlaatuaan. (Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä, 2021.)

Yhteistyö muiden organisaatioiden ja yhteisöjen kanssa voi myös edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä laajemmin. Yhteistyö voi esimerkiksi sisältää kumppanuuksia valtion virastojen, kansalaisjärjestöjen, paikallisyhteisöjen ja muiden yritysten kanssa. Yhteistoiminnan, yhteiskunnallisten yritysten sekä ekososiaalisen työn avulla voidaan etsiä ratkaisua ekososiaalisiin haasteisiin (taulukko 1).

Taulukko 1. Yhteiskunnallinen yritys ja ekososiaalinen työ

Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla keskeisiä toimijoita ekososiaalisen tasapainon edistämisessä huomioimalla sekä sosiaaliset että ekologiset näkökulmat omassa toiminnassaan ja tavoitteissaan. Yhteiskunnalliset yritykset voivat myös edesauttaa yhteiskunnallista, positiivista muutosta sosiaalisten innovaatioiden kautta ja kasvattaa ekososiaalista osaamista lisäämällä yhteiskunnan kykyä vastata tehokkaasti sosiaalisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Näin mahdollistetaan inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä hyvinvointi.

Lähteet

Azqueta A, Sanz-Ponce R, Núñez-Canal M. (2023). Trends and Opportunities in Social Entrepreneurship Education Research. Administrative Sciences 13(11), 232. https://doi.org/10.3390/admsci13110232

Darshana, L. (2023). Social Entrepreneurship and Socio-Economic Development Analysis, Centre for Social Entrepreneurship and Development. https://csedvit.medium.com/social-entrepreneurship-and-socio-economic-development-analysis-7e3d95617d1f

Halonen, T., Korhonen-Kurki, K., Niemelä, J., & Pietikäinen, J. (toim.). (2022). Kestävyyden avaimet. Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus.

Hänninen, E., Katisko, M., Tilli, J., (2024). Monialaisuudesta ja kestävästä hyvinvoinnista. Teoksessa: J. Helminen & M. Valtonen, (toim.), Diak Master School – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2023. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kostilainen, H., & Nieminen, A. (2023). Yhteiskunnallinen yritys. (Diak Työelämä 31). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-420-6

Yhteiskunnallisten yritysten strategia. (2021). Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:41.  Työ- ja elinkeinoministeriö.  Saatavilla 2.1.2024: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163198/TEM_2021_41.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Yhdistyneet kansakunnat. (2020). Sustainable Development Goals. Saatavilla 18.3.204: https://sdgs.un.org/goals

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411215