”Yhteiskunnallisilla yrityksillä on loistava tulevaisuus”

– On sanottu, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on loistava tulevaisuus, koska ei ole muuta vaihtoehtoa selviytyä nykyajan viheliäisistä haasteista, työ- ja elinkeinoministeriön hiljattain eläköitynyt työmarkkinaneuvos Tuija Oivo sanoo.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden nousevasta trendistä todistavat esimerkiksi tuoreet isot tunnustukset, kuten EU:n, OECD:n ja ILO:n suositukset. Oivon mukaan ne viestivät siitä, että tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja.

– En keksi muita ratkaisuja esimerkiksi sote-palvelujen järjestämiseen varsinkin kasvavalle vanhusväestölle. Entisillä toimintamalleilla ei yksinkertaisesti selvitä, vaikka saisimme kuinka paljon maahanmuuttajia ja kehittäisimme robotiikkaa.

Yhteiskunnalliset yritykset voisivat olla yksi tapa myös ympäristöongelmien taklaamiseen. Sitran laskelmien mukaan esimerkiksi kiertotalouden ympärille voisi syntyä 75 000 työpaikkaa. Samalla pystyttäisiin luomaan mahdollisuuksia osatyökykyisten työllistymiselle.

Kolmanneksi yhteiskunnalliset yritykset voisivat tuottaa palveluja haja-asutusalueilla.

– Jos halutaan pitää haja-asutusalueet asuttuina, niin miten muuten palvelut pystytään organisoimaan, Oivo pohtii.

Liiketoiminnan tarkoitus parantaa maailmaa

Oivon mukaan myös ihmisten arvomaailman muutos vaikuttaa siihen, että yhteiskunnallisille yrittämiselle on nyt tilausta. Esimerkiksi nuorille työn merkityksellisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat tutkimusten mukaan tärkeitä arvoja.

– On kysymys uudenlaisesta poliittisesta osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuudesta. Toisaalta meillä Suomessahan on jo valmiiksi vahva osuuskuntaperinne sekä järjestökenttä.

Yhteiskunnallinen yritys ei ole yrittäjyyden juridinen muoto vaan liiketoimintamalli. Liiketoiminnan tarkoitus on parantaa esimerkiksi ympäristöön tai sosiaaliseen tasa-arvoon liittyviä asioita.

Oivo harmittelee hiukan epämääräistä määritelmää.

– Se on kieltämättä vähän saippuapala ja hankaloittaa suuren yleisön ymmärtämistä. Mieluummin pitäydytään kuitenkin väljässä määrittelyssä, niin ei suljeta toimialoja tai yritysmuotoja pois.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 2500 yhteiskunnallista yritystä, ja ne työllistävät runsaat 60 000 ihmistä. Sertifioitua yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä Suomalaisen työn liitolta saa noin 300 yritystä, joista suurin ryhmä toimii hoiva-alalla.

Ihmisten arvomaailman muutos vaikuttaa siihen, että yhteiskunnallisille yrittämiselle on nyt tilausta.

Oivon mukaan merkin vähäinen hakijamäärä selittynee esimerkiksi erityislainsäädännön puuttumisella. On mahdollista, että yritykset kokevat, että merkillä on vain vähän käytännön merkitystä.

Isoja visioita ja poliittista tahtoa

Jotta yhteiskunnallinen yrittäminen lähtisi todella lentoon Suomessa niin Tuija Oivon mukaan tarvittaisiin pitkäjänteisiä visioita sekä rakenteellisia ja systeemisiä muutoksia.

– Systeemisten muutosten kautta pystytään vaikuttamaan myös julkisiin hankintoihin. Julkiset toimijathan tekevät valtavat hankinnat. Minkälaiset mahdollisuudet palvelujen kilpailutuksissa olisikaan yhteiskunnallisen yrityksen periaatteilla toimivalla yrityksellä.

Oivo nostaa ekosysteemiajattelusta esimerkiksi Lapin maakunnan, jossa on hänen mukaansa vahvat perinteet monialaiseen kehittämiseen.

– Lapissa on vuosien varrella laadittu paljon ohjelmia ja tehty strategiatyötä. Nyt on myös käynnistynyt todella hyvä yhteiskunnallinen innovaatio Lapin sosiaalinen kädenjälki. Siinä ei ole sen kummemmasta kysymys kuin erittäin laajasta verkostosta, joka pitää sisällään oppilaitoksia, korkeakoulukenttää, viranomaisia, ely- ja maakuntaliittoa, yrityksiä, järjestöjä ja niin edelleen.

Oivon mukaan tärkeintä on, että Lapin toimijoilla on yhteinen visio siitä, että kaikessa tekemisessä otetaan huomioon työllisyys ja osallisuus. Siltä pohjalta syntyy yhteiskunnallisia yrityksiä ja vahvistetaan yhteistalouden toimijoita.

Lapin olosuhteisiin sopii Oivon mukaan maakuntatason toimija yhteiseksi organisaattoriksi, jossain muualla taas esimerkiksi kaupunki voi olla sopivan kokoinen toiminnan käynnistäjä. Oivo kuitenkin korostaa, että tarvitaan myös valtakunnallista poliittista tahtoa ja suunnitelmaa. Ilman sitä alue- ja paikallisten toimijoiden on hankalaa toimia.

Sosiaaliset innovaatiot kunniaan

Oivo harmittelee, että sosiaaliset ja yhteiskunnalliset innovaatiot, joiden välitön tuotto on vaikeasti mitattavissa, eivät saa osakseen samanlaista huomiota ja rahoitusta kuin tekniset keksinnöt, erilaiset ”vempaimet”.

– Tämä on erittäin iso kysymys, jossa oma työni jäi kesken. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden edistäminen pitäisi sisältyä elinkeino-, innovaatio-, yrittäjyys-, koulutus- ja työpolitiikkaan. On osoittautunut yllättävän vaikeaksi päästä näistä asioista päättäviin pöytiin tämän teeman osalta.

Toiseksi tarvitaan vaikuttavuustutkimusta ja -osaamista.

– Kun yhteiskunnallinen vaikutus on vaikeammin mitattavissa, niin rahoittaja ei ymmärrä! Sama ongelmahan koskee esimerkiksi ennaltaehkäisevää toimintaa. Asia leimataan marginaaliseksi tai hyväntekeväisyydeksi. Tarvittaisiin kovia faktoja osoittamaan toiminnan vaikuttavuutta.

Oivo nostaa esille Diakin tekemän työn vaikuttavuustutkimuksen parissa.

– Diakilla on hyvin mielenkiintoinen kansainvälinen hanke, European social innovation campus, jonka kautta on saatu tutkittua tietoa esimerkiksi kokeilujen valtavirtaistamiseen liittyen.

Työllisyysasioiden tuntija

Yli 40-vuotisen työhistoriansa aikana Tuija Oivo on ehtinyt olla monessa mukana työ- ja elinkeinoministeriön (aiemmin työministeriö) erilaisissa hankkeissa. Hän on myös monien lentoon lähteneiden uudistusten alulle panija.

Oivo on ollut kehittämässä muun muassa aikuiskoulutusta, ammatillisen kehittymisen palveluja, nuorisotakuuta sekä kirjoittanut Suomen ensimmäisen EU:n sosiaalirahaston rahoittaman työllisyyteen liittyvän tavoiteohjelman. Hän oli myös ministeriön ensimmäinen naisosastopäällikkö.

Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Oivo syttyi vuonna 2018 Juha Sipilän hallituskaudella toimiessaan selvityshenkilönä yhdessä Raija Kerättären kanssa osatyökykyisten työllisyyteen liittyen.

– Selvityksen yhteydessä yhteiskunnallinen yrittäjyys nappasi vakavammin. Sain kirjoitaa ehdotuksia, jotka otettiin mukaan Rinteen-Marinin hallitusohjelmaan. Uran viimeiset vuodet kuluivatkin paljolti työkykyteeman ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvien asioiden parissa. Se oli todella mielenkiintoista ja mielekästä: saimme asioita aikaan, kun oli poliittinen tahto mukana.

Nykyisessä hallitusohjelmassa yhteiskunnallisia yrityksiä ei mainita, mutta Oivo on tyytyväinen siitä, että osaamiskeskustoiminta jatkuu sosiaalirahastorahoituksella.

– Meillä on valtakunnallinen koordinaatiohanke, jossa on 12 miljoonan kokonaisbudjetti vuosiksi 2023–2027, eli kehittäminen ei nyt tyssähdä. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, tukea alueellisia toimijoita sekä kouluttaa ja neuvoa. Toimia siivittää EU-suosituksen toimeenpano.

Oivo toivoo, että suuret kaupungit sekä alueelliset ja paikalliset toimijat ottaisivat asiakseen edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

– On hirmu hyviä ituja ja oraita, joita pitäisi nyt vaalia! On vähän kuin metsään huutelisi, jos vain viranomainen puhuu tästä.