Lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi
Osallistava hyvinvointityö tähtää kansalaisten, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden, osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksen vahvistamiseen.
Synkät uutiset lasten, nuorten ja perheiden elämästä ovat sävyttäneet vuotta 2024. Alkuvuodesta uutisotsikoissa oli neljävuotiaan lapsen väkivaltainen kuolema, tekijöinä lapsen äiti ja isäpuoli. Sen jälkeen uutisotsikot valtasi koulusurma, jossa sekä ampuja että uhrit olivat noin 12-vuotiaita lapsia. Traagiset tapahtumat kirvoittivat laajan ja tarpeellisen keskustelun sekä kiusaamisesta että väkivallasta. Lisäksi on kysytty, miten tapahtumat olisi voitu estää.
Diak sanoittaa olemassaolon tarkoituksensa seuraavasti: ”Vasta kun maailma on kaikille hyvä, Diakia ei enää tarvita”. Diakin olemassaolon tarkoituksessa maailma käsittää sekä fyysisen ympäristömme että sosiaalisen elinpiirimme. Lasten, nuorten ja perheiden kohtaamat elämäntilanteet osoittavat, että Diakin toiminnalle on tarve.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa joka toinen vuosi tehtävästä kouluterveyskyselystä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Myös kokemus avun saannista kouluissa on heikentynyt. Samaan aikaan lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on yleistynyt.
Diakin osaamiskeskittymä DiakHub kokoaa yhteen Diakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Se rakentuu osaamiskärjistä, joista yksi on nimeltään Osallistava hyvinvointityö.
Lasten ja nuorten hyvinvointia kuormittavien tekijöiden varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista yhteistyötä.
Osallistava hyvinvointityö -osaamiskärki tähtää kansalaisten, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden, osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksen vahvistamiseen. Osaamiskärjessä kehitetään yhteistyössä työelämätoimijoiden kanssa sekä koulutuspalveluja että ennakoivia, ennaltaehkäiseviä ja yhteisölähtöisiä työkäytäntöjä ja -menetelmiä, joilla voidaan vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja lisätä hyvinvointiaan ja tukea vertaisia hyvinvoinnin rakentamisessa. Esimerkki kehittämistyöstä on Elämäni Tarina -valmennus. Se on asiakaslähtöinen menetelmä nuoren menneisyyden ja tulevaisuuden tarkasteluun.
Lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset asiat, kuten ilmastonmuutos, globaali turvallisuustilanne, muuttuva työelämä, pärjääminen yhteiskunnassa ja yhteisöissä sekä niistä oman paikan löytäminen. Lasten ja nuorten hyvinvointia kuormittavien tekijöiden varhainen havaitseminen ja niihin puuttuminen edellyttää monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan vuorovaikutukseen perustuvia työkäytäntöjä, joiden puitteissa sekä lapsella, nuorella ja huoltajalla että ammattilaisella on mahdollisuus kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan avoimesti ja kokea olevansa täysivaltainen toimija.
Kyse ei ole ainoastaan lasten ja nuorten vaan myös yhteiskunnan ja yhteisöjen tulevaisuudesta. Tarvitaan mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä hyvinvoiviksi, toimintakykyisiksi sekä yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen osallistumiseen motivoituneiksi aikuisiksi.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732306