Lastensuojelun systeeminen toimintamalli osallisuutta lisäämässä

Diakin sosionomi (AMK) -opetus tarjoaa vahvan tietotaidon lasten, nuorten ja perheiden kanssa tapahtuvaan työskentelyyn. Dialogisuus, kohtaaminen ja osallisuus ovat opetuksen vahvoja ydinsisältöjä. Lastensuojelun suuntaavien opintojen opintokokonaisuudessa perehdytään myös lastensuojelun systeemiseen toimintamallin lähtökohtiin, ajatteluun ja toimintatapaan sekä mallin käytännön työmenetelmiin.

Sosionomiopiskelijan on opintojen aikana tärkeää saada ymmärrys siitä, miten systeeminen eli suhdeperusteinen työskentelyote toimii, sillä se edellyttää tekijältään tulevaisuudessakin yhä enemmän kohtaamista, havainnoimista ja asiakkaan osallistamista yhteiskuntaan.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli

Lastensuojelun systeemisessä toimintamallissa painotetaan työotetta, jossa tarkastelun kohteena ovat ihmissuhteet, järjestelmän osien väliset suhteet ja vuorovaikutussuhteet. Tästä muodostuu kokonaisvaltainen systeemi, jossa yhden osion muutos vaikuttaa myös muihin osioihin. Tärkeää on ymmärtää, että esimerkiksi perheessä esiintyvät haitalliset tilanteet eivät ole sen yksilöiden ominaisuuksia, vaan tilanteita tarkastellaan aina suhdeperusteisesti perheen vuorovaikutustilanteissa. Täten työskentely perheiden kanssa on vahvasti lasta ja perhettä osallistavaa. Ydinelementtinä on kunnioittava, keskusteleva ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus. Työn lähtökohtana ovat koko perheen ja erityisesti lapsen tai nuoren omat kokemukset. (THL, 2023.)

Kaikessa sosiaalialan työssä on tärkeää huomioida arvostava kohtaaminen, inhimillisyys ja eettiset arvot. Näin ollen opiskelijan on tärkeää myös omaksua jo koulutuksen aikana erilaisia malleja ja menetelmiä. Niiden avulla hän voi harjoittelijana ja myöhemmin ammattilaisena osallistaa, vahvistaa ja aktivoida asiakasta olemaan oman elämänsä asiantuntija.

Systeeminen toimintamalli tarjoaa osallistumismahdollisuuksia

Systeemisen toimintamallin perusperiaatteiksi nimetään kaiken toiminnan läpäisevä systeeminen ajattelu, perheterapeuttinen ymmärrys, ihmissuhdeperusteisuus, lapsilähtöisyys, asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen, toteuttamista tukevat työskentelyrakenteet, yhteen sovitetut arvot sekä johdon vahva tuki. Mallin käyttöönotolla pyritään muutoksiin sekä asiakastyön että organisaation tasolla. (Aaltio & Isokuortti, 2019, s. 25.) Systeeminen lastensuojelu lisää suhdeperusteisuutta lastensuojelun viranomaistehtävään. Oleelliseksi taidoksi nousee työntekijän kyky kohdata asiakas kokonaisvaltaisesti omassa tilanteessaan. (Petrelius ym., 2021, s. 15). Hallintolain ja lastensuojelulain säännökset moniammatillisesta yhteistyöstä, osallisuudesta ja kuulemisesta muodostavat oikeudellisen perustan systeemiselle lastensuojelulle (THL, 2023).

Systeeminen toimintamalli perustuu rakenteeseen, joka auttaa nostamaan lapsen, hänen vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa tehtävän vuorovaikutustyön ensisijalle. Merkityksellistä mallissa on työntekijöiden kyky ja taito luoda sekä ylläpitää luottamuksellista yhteistyösuhdetta asiakasperheisiin. Luottamuksellisten suhteiden ylläpitämistä korostetaan myös silloin, kun lasten ja perheiden asioita käsitellään laajemman verkoston ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on työskennellä yhdessä kohti muutosta, jotta perhe voisi tulevaisuudessa toimia mahdollisimman itsenäisesti, ilman lastensuojelun palveluja. (Fagerström, 2016, s. 10.)

Systeeminen toimintamalli perustuu rakenteeseen, joka auttaa nostamaan lapsen, hänen vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa tehtävän vuorovaikutustyön ensisijalle.

Systeemisen mallin työskentely on suhdeperusteista, jolloin ihmisten väliset suhteet ovat työskentelyn keskiössä. Työntekijöiden tärkeäksi taidoksi muodostuukin tunteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen erilaisissa kohtaamisissa ja vuorovaikutussuhteissa. Kohtaamisille ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle on annettava aikaa, myös ajattelulle, reflektoinnille sekä oppimiselle on annettava tilaa. (Aaltio & Isokuortti, 2019, s. 26.)

Yksi lastensuojelun systeemisen toimintamallin keskeisistä tulokulmista kuvaakin hyvin asiakkaan oman osallisuuden edistämistä. Tuolloin työntekijän on esitettävä itselleen keskeinen kysymys siitä, miten hän voi toimia niin, että työskentely lähtee liikkeelle asiakkaan omista kokemuksista ja samalla synnyttää asiakkaalle itselleen tarpeen ja tavoitteen muutokselle. (Fagerström ym., 2023, s. 5.)

Harjoitteluista ja opinnäytetöistä konkretiaa työelämästä

Diakin opiskelijoiden teoriassa opitut asiat konkretisoituvat kolmessa pitkässä harjoittelussa sosiaalialan tehtävissä. Esimerkiksi lastensuojelun suuntaavien opintojen aikana tai niiden suorittamisen jälkeen opiskelijat siirtyvät toiseen pitkään harjoitteluunsa lastensuojelun eri toimintoihin. Opiskelijan tukena harjoittelun aikana toimivat ammattilaiset ja lastensuojelutyöhön perehtyneet opettajat.

Harjoittelujen lisäksi opiskelijan on mahdollista syventää lastensuojelutyön teoriaa ja työelämän oppeja opinnäytetyön tekemisellä. Diakin opinnäytetyöt ovat vahvasti työelämäpainotteisia ja tämän toteutumiseksi opiskelijat solmivat yhteistyösopimuksen tai työelämäkumppanisopimuksen esimerkiksi lastensuojelun toimijoiden kanssa.

Opinnäytetyö lastensuojelun systeemisestä työskentelystä Satakunnassa

Diakissa tuotettu opinnäytetyössä (Isomäki, Ruhkala & Räsänen, 2024) tutkittiin lastensuojelun systeemisen työskentelyn toteutumista Satakunnassa. Tutkimuksen pohjana oli kysely, joka jaettiin Satakunnan hyvinvointialueen työntekijöille. Kohderyhmänä olivat työntekijät, jotka tekevät lastensuojelutyötä systeemisellä otteella. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia systeemisestä työskentelystä ja sen avulla tehtävästä yhteistyöstä muiden lastensuojelutoimijoiden kanssa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 26 työntekijää. Palaute systeemisen työskentelyn kokemuksista arjen hektisessä työssä oli pääsääntöisesti positiivista. Moni vastaajista kertoi saaneensa vahvaa ammatillista tukea moniammatillisesta työskentelystä haastavissa asiakastilanteissa. Toisaalta toiset työntekijät olivat kokeneet työskentelyn kuormittavaksi ja miettivät, miten asiakkaat työskentelyn kokevat. Työn hektisyyden ja työntekijäresurssien sekä -vaihtuvuuden vuoksi tiiviin yhteistyön tekeminen monialaisesti jäi tutkimuksen mukaan vielä harmillisen pieneksi.

Systeemisen toimintamallin mukaisessa työskentelyssä asiakkaiden osallisuuden koettiin korostuvan ja systeemisen toiminnan ja ajattelun toteutuvan myös viikkokokousten ulkopuolella. Työskentelyssä pyritään pois ongelmakeskeisyydestä ja etsitään juurisyitä ongelmien takana. Työskentelyllä pyritään saamaan aikaan pysyviä muutoksia asiakasperheiden elämissä. Asiakkaiden kokonaistilanteeseen perehdytään laajemmin, kun työskentelyssä on mukana useiden eri ammattilaisten näkökulmia.

Systeeminen toimintamalli tukee myös työntekijöitä. Työskentely tapahtuu monitoimijaisessa tiimissä, vastuuta jaetaan tiimin jäsenten kesken ja asioita pohditaan yhdessä. Tiimityöskentelyn avulla etsitään ja saadaan uusia näkökulmia asioihin.

Kyselyn vastaukset osoittavat, että systeemisen työskentelymallin juurruttaminen osaksi kentän työtä on edelleen kesken Satakunnassa. Pääsääntöisesti työntekijät ovat kuitenkin koulutusmyönteisiä ja innostuneita mallin toteuttamisesta. Kyselyn vastausten mukaan systeemisen työskentelymallin avulla työntekijöiden on mahdollista saada vahvaa ammatillista tukea ja sen avulla osallistaa asiakkaitaan olemaan aktiivisemmin mukana lastensuojelun työskentelyssä.

Opinnäytetyön kyselyn vastausten perusteella systeemisten tiimien käytännöt ovat joustavia. Tiimit voivat etsiä itselleen sopivimpia ratkaisuja käytännön työhön. Osassa systeemisistä tiimeistä on käytössä esimerkiksi ennalta sovitut, kiertävät vuorot, jolloin tietyt työntekijät tuovat asiakasasian tiimin käsittelyyn. Muutamassa vastauksessa mainittiin myös se, että kaikki uudet asiakasperheet esitellään systeemiselle tiimille ja ihanteellinen tilanne olisi, jos kaikki asiakasperheet käytäisiin läpi tiimissä.

Kyselytutkimuksen tuloksista nousi esiin asiakkaiden, heidän läheistensä ja eri toimijoiden osallistuvan vaihtelevasti systeemisen tiimin viikkokokouksiin. Useammassa vastauksessa nousi esiin toive siitä, että asiakkaat, läheiset ja eri toimijat olisivat useammin mukana. Monitoimijaisuuteen liittyen, yhteistyön koettiin vaihtelevan paljon riippuen toimijasta. Osaltaan onnistunutta työskentelyä haittasivat resurssit, asiakasmitoitukset ja työntekijöiden vaihtuvuus.

Systeeminen toimintamalli ja sen mukainen työskentely voisivat toteutua entistä paremmin, jos asiakasmäärät ja resurssit olisivat kohtuullisia. Monitoimijaisuus ja yhteistyö voisi toteutua laajemmin ja paremmin, jos työntekijöillä olisi aikaa perehtyä ja kehittää asioita. Toimintamalli vaatii toimiakseen kaikkien osapuolten sitoutumista työskentelyyn.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on vahva tuki vaativalle lastensuojelun työlle. Toteutuessaan se lisää alan veto- ja pitovoimaa, mutta ennen kaikkea sen avulla on mahdollista tukea, rakentaa, tehdä näkyväksi ja osallistaa aktiivisesti asiakasta olemaan oman elämänsä avainhenkilö.

Lähteet

Aaltio, E. & Isokuortti, N. (2019). Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. THL.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137709/URN_ISBN_978-952-343-289-5.pdf?sequence=

Fagerström, K. (2016). Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Kokoelmassa: THL/Työpaperi/42/2016.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131498/URN_ISBN_978-952-302-778-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Fagerström, K., Pyhäjoki, J., Yliruka, L., & Petrelius, P. (2023). Systeemisen työtavan rantautuminen Suomen lastensuojeluun. Perhe- ja pariterapialehti 3/2023. https://perhejapariterapialehti.journal.fi/article/view/141946/89524

Isomäki, E., Ruhkala, L. & Räsänen, A. (2024). Systeemisen toimintamallin käyttö Satakunnan hyvinvointialueella lastensuojelun sosiaalityössä : kyselytutkimus yhteistyössä SOS UP-avopalveluiden kanssa systeemisen työskentelyn ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi Satakunnan lastensuojelutyössä. [Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512278

Petrelius, P. Yliruka, L. & Miettunen, N. (2021). Systeemisiä kokeiluja − kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL. Työpaperi 7/2021.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141017/URN_ISBN_978-952-343-628-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL. (2023). Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/systeeminen-toimintamalli-lastensuojelussa

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732302