Ei pelkkää punakynän heiluttelua
Ammattikorkeakouluissa suomen kielen ja viestinnän opetuksella on monta roolia: Toisaalta opittavat taidot ovat sellaisia, jotka tukevat opiskelua, kuten akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen sekä ryhmäviestinnän taidot. Toisaalta taas suomen kielen ja viestinnän sisällöt vahvistavat ammatillista kasvua ja reflektiotaitoja sekä myös valmistelevat tulevaa asiantuntijaa työelämään ja siellä tarvittaviin viestintä- ja vaikuttamistilanteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) suomen kielen ja viestinnän opetus on integroitu osaksi ammatillista opetusta, ja se pohjautuu jaettuun asiantuntijuuteen. Opiskelijoita esimerkiksi tuetaan käytännönläheisesti kirjoittamisen eri vaiheissa, jotta he hallitsisivat viestinnän vaatimukset työelämässä. Yleisesti ammattikorkeakouluissa suomen kielen ja viestinnän opetusta ohjaavat kielten ja viestinnän opetuksen käyttösuositukset. Tässä tekstissä tarkastelen suomen kielen ja viestinnän opettajan roolia erityisesti kirjoittamisen ohjaajana.
Jaettu asiantuntijuus ja viestinnän tuki: välineet ammatilliseen kasvuun
Ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorin työ on paljon muutakin kuin virheiden korjaamista tai kielioppisääntöjen opettamista. Kun Diakissa suomen kielen ja viestinnän opetus on integroitu tiiviisti muuhun opetukseen, se luo meille mahdollisuuden toteuttaa jaettua asiantuntijuutta ja olla myös esimerkkinä opiskelijalle moniammatillisesta yhteistyöstä.
Jaettu asiantuntijuus on modernia korkeakoulupedagogiikkaa. Työelämän muuttuessa tulevilta asiantuntijoilta vaaditaan osaamista, joilla haasteita ratkaistaan muiden asiantuntijoiden kanssa (Hirvimäki ym., 2020, s. 4). Jaettu asiantuntijuus edistää myös kykyä ymmärtää ja tuottaa erilaisia tekstilajeja ja viestiä monipuolisesti eri kanavissa ja tilanteissa. Esimerkiksi opiskelijat oppivat kirjoittamaan eri tilanteisiin sopivia tekstejä, kuten raportteja, tieteellisiä artikkeleita ja potilasasiakirjoja samalla, kun he hallitsevat sisällöllisen osaamisen.
Opiskelijoiden ongelmia kirjoittamisessa taklataan tukitoimilla
Yksi osa suomen kielen ja viestinnän lehtorin työtä on opinnäytetöiden tekstien lukeminen ja suomen kielen ohjaus, ja tämän lisäksi monilla opintojaksoilla pääsemme tarkastelemaan opiskelijoiden tuottamia tekstejä. Tästä syystä meillä onkin aika hyvä näkymä siihen, millaisten kompastuskivien kanssa opiskelijat painiskelevat. Useimmin toistuvia kompastuskiviä kirjoittamisessa ovat punaisen langan kadottaminen, tekstitaitojen ontuminen, lähdeviittausten osaamattomuus, ohjeiden ristiriitaisuus sekä ongelmat yhteiskirjoittamisessa. Lisäksi kirjoittamisessa voi olla käytännön ongelmia, kuten se, että tekstissä ei päästä alkuun tai opiskelija ei esimerkiksi tiedä, mistä kirjoittaisi. Opiskelijoilla on myös yhä useammin vaikeuksia tunnistaa eri teksti- ja kirjoituslajeja, mikä voi johtua siitä, että tekstien lukeminen yleisesti on vähentynyt.
Diakissa suomen kielen ja viestinnän opettajat tukevat opiskelijoita erityisesti opinnäytetyön eri vaiheissa pajatyöskentelyn avulla. Pajatyöskentelyn malli mahdollistaa sen, että voimme tarjota kohdennettua ja oikea-aikaista tukea kielellisiin, rakenteellisiin ja ilmaisullisiin haasteisiin, joita opiskelijat kohtaavat opinnäytetyötä tehdessään.
Jaettu asiantuntijuus on modernia korkeakoulupedagogiikkaa.
Tuki ei kuitenkaan rajoitu vain opinnäytetyöprosessiin, vaan se ulottuu myös muihin kirjoittamisen tarpeisiin opintojen aikana: opiskelija voi saada apua ja ohjausta kirjoittamisessa tarvittaviin monenlaisiin taitoihin taklatakseen kirjoittamisen haasteita. Diakissa tukitoimia ovat esimerkiksi tukea tehtäviin -tukipajat sekä eri sosiaalisen median kanavat, jossa annamme vinkkejä vaikkapa lähteistykseen, vastaamme opiskelijoiden kysymyksiin ja kerromme opetuksessamme ajankohtaisista asioista.
Dialoginen palaute ja jaettujen tiedostojen hyödyt
Yksi käyttämämme keino tehostaa kirjoittamisen ohjausta on jaettujen tiedostojen käyttö. Kun esimerkiksi opinnäytetyön eri versiot ovat kaikkien ohjaajien ja opiskelijoiden saatavilla yhdessä paikassa, koko prosessi nopeutuu ja selkiytyy. Tämä käytäntö vähentää erilaisten tekstiversioiden sekavuutta ja helpottaa palautteen antamista. Palautteesta tulee myös läpinäkyvää ja dialogista, kun kaikki osapuolet voivat nähdä toistensa kommentit ja muutosehdotukset.
Dialoginen palaute tarkoittaa sitä, että opiskelija ei ole pelkästään palautteen vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija, joka osallistuu tekstinsä kehittämiseen ja muokkaamiseen. Tällainen vuorovaikutteinen palauteprosessi kehittää opiskelijan kriittistä ajattelua ja itsenäistä kirjoittamisen taitoa (Räihä ym., 2019, s. 11). Se myös tukee työelämässä tarvittavia viestintätaitoja, joissa palautteen käsittely ja siihen reagointi ovat keskeisiä, ja joihin haluammekin opiskelijoita ohjata.
Jaettujen tiedostojen käyttö on myös tärkeä osa oppimista, sillä opiskelijat voivat seurata oman tekstinsä kehitystä ja oppia tunnistamaan ne osa-alueet, joissa heidän on parannettava suoritustaan
Jatkuva kielellinen tuki on tärkeää
Kirjoittamisen tukitoimet voivat auttaa opiskelijaa sekä teknisesti että myös kirjoitusprosessin hallinnassa. Ylipäätään monipuolinen ja yksilöllinen kirjoittamisen tuki auttaa opiskelijaa kehittymään taitavammaksi kirjoittajaksi.
On kuitenkin hyvä huomata, että tukitoimet eivät yksin auta, jos opiskelija ei saa riittävästi varsinaista kirjoittamisen opetusta osana opintojaan. Pohdimme ja kehitämme jatkuvasti uusia tapoja ja malleja auttaa ja tukea opiskelijaa opintoihin liittyvän kirjoittamisen ohjauksessa sekä myös viestinnällisten työelämävalmiuksien kasvattamisessa. Tässäkin kaikkien yhteistyö sekä jaettu asiantuntijuus ovat avainasemassa.
Systemaattinen kielellinen tuki auttaa opiskelijoita rakentamaan vahvan pohjan sekä akateemiselle että ammatilliselle kirjoittamiselle, mikä heijastuu suoraan työelämässä tarvittaviin taitoihin, joiden merkitys korostuu yhä enemmän digitalisoituvissa ja moniammatillisissa työympäristöissä. Lisäksi kokonaisvaltainen oppimisprosessi on tehokkaampaa, jos kielellinen tuki on jatkuvasti läsnä opiskelijan arjessa.
Kirjoittamisen tuen tulisi olla on prosessi, joka kulkee läpi koko opiskelupolun, ja sen tulisi antaa opiskelijalle valmiudet kohdata työelämässä eteen tulevat viestinnälliset haasteet. Tämä ei ole pelkästään kirjoittamisen teknisten taitojen opettamista, vaan laajemmin viestintätaitojen kehittämistä, joilla on keskeinen rooli nykyajan työelämässä.
Lähteet
Hirvimäki, M., Jokela, J., & Piili, H. (2020). Jaettu asiantuntijuus yliopisto-opetuksessa. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset 103, 1–24. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-610-8
Räihä, P., Mankki, V., & Samppala, K. (2019). Kirjallisen palautteen merkitys yliopisto-opiskelijalle. Yliopistopedagogiikka. Journal on University Pedagogy 2/2019, 8–22. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/wp-content/uploads/2020/09/raiha_ym_2019_no2.pdf
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179954