Ekososiaalisuus ja kestävyys – tulevaisuuden organisaatioiden kilpailuetu
Kestävyydellä ja ekososiaalisuudella on yhä suurempi merkitys organisaatioiden toiminnassa ja työntekijöiden valinnoissa. Miten vastuullisuus ja ekososiaaliset toimintaperiaatteet voivat toimia kilpailuetuna? Entä miten organisaatiot voivat kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan?
Kestävyydellä tarkoitetaan toimintaa ja kehitystä, joka vastaa nykytarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiin tarpeisiinsa (Ympäristöministeriö, 2023). Vastuullisella toiminnalla tarkoitetaan sekä ympäristön, talouden kuin myös yhteiskunnan tasapainoista huomioimista omassa ja organisaation toiminnassa (Sitra, 2022).
Ekososiaalisuus yhdistää ekologiset ja sosiaaliset näkökulmat korostaen ympäristösuojelun ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden välistä yhteyttä. Se painottaa kestävien ratkaisujen sekä ihmisten hyvinvoinnin huomioimista päätöksenteossa. Ekososiaalisuuden keskiössä ovat osallisuus, toimintakyky sekä ihmisen ja yhteisöjen välinen yhteys, unohtamatta ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Kestävyys ja ekososiaalisuus kilpailuetuna
Organisaatioiden tulisi huomioida toiminnassaan taloudellisen kehityksen lisäksi myös luonnon tasapaino, joka osaltaan varmistaa kestävän tulevaisuuden sekä ympäristölle että ihmiskunnalle (Yhdistyneet kansakunnat, 2020). Painetta vastuullisuudelle tulee voimakkaimmin erilaisilta sidosryhmiltä, kuten asiakkailta, henkilöstöltä sekä myös esimerkiksi sijoittajilta. Lainsäädäntö asettaa vastuullisuudelle raamit mutta oikealla lähestymistavalla organisaatio voi saavuttaa itselleen kilpailukykyä, jos antaa arvojensa näkyä vastuullisuusviestinnässä. (Sonninen, 2021.)
Vaikuttavuutta voi saada esimerkiksi kiertotaloudella tai energiatehokkuudella mutta myös sosiaalisella kestävyydellä (Kangas ym., 2021, s. 143). Vastuullisuuden muodot ja käsitteet laajentuvat globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Ekososiaalisuuden käsitteen avautuminen tuo mukanaan uuden kulman tarkastella organisaatioiden vastuullisuutta. Strategioissa voidaan puhua vastuullisuudesta, mutta tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla (sote) on paljon potentiaalia ratkaista tulevaisuuden globaaleja haasteita ja toimia kohti kestävämpää huomista. Sote-alalla vastuullisuus voi muodostaa strategisesti punaisen langan organisaatiolle, osastolle tai työryhmälle. Sote-alalla ei ole omaa kansallista strategiaa, jossa ilmaistaan tarvittavia toimia. Alan potentiaalia ei nähdä. (Anttikoski & Tuohino, 2023, s. 25.)
Hyvällä vastuullisuusviestinnällä voi erottautua muista kilpailijoista. Ekososiaalisuus ei sanana ole korostunut strategioissa vielä, mutta se voisi tarjota erilaisen näkökulman strategiaan ja auttaa erottautumaan kilpailijoista. Tärkeää on lisäksi organisaation taloudellinen vastuu ja resurssien järkevä hallinta. Organisaatio tarvitsee taloudellista vastuuta, jolloin voidaan hallita resurssien käyttöä.
Ekososiaalisuus yhdistää ympäristö- ja sosiaalivastuun
Organisaatioiden vastuullisuus näkyy vahvasti myös työmarkkinoilla. Korkeasti koulutetut työntekijät kiinnittävät entistä enemmän huomiota työnantajaorganisaationsa arvoihin ja toimintatapoihin. Vastuullisuusviestinnässä organisaatiot voivat tuoda esiin omaa osaamistaan ja arvojaan, sekä lisätä siten kilpailuetuaan työmarkkinoilla. On kuitenkin huomioitava, että tulevaisuudessa vastuullisuuden raportointia ja mittareita tullaan tiukentamaan ja yhtenäistämään, mikä korostaa aidon vastuullisuuden merkitystä pelkän viestinnän sijaan.
Hyvällä vastuullisuusviestinnällä voi erottautua muista kilpailijoista.
Ekososiaalisen työn asiantuntijuus liittyy yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä planetaarisen kantakyvyn huomioivaan toimintaan. Yhteisön ja yksilön sekä luonnon ja ihmisen välisiä suhteita tarkastellaan toiminnan kehittämisen yhteydessä. Organisaatioissa onkin tunnistettava ekologisen tilanteen yhteys yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Ekososiaalisella osaamisella viitataan inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen.
Tulevaisuudessa keskeistä on ekososiaalisen työotteen tuominen osaksi organisaatioiden arkea. Tämä edellyttää käytännöllisten rutiinien luomista ja yksilöiden voimavarojen valjastamista ekologisen toiminnan ja toimintaympäristön kehittämiseen. Organisaation menestyksen kannalta oleellista on yksilön voimavarat huomioiva, planetaarista hyvinvointia tukeva käytännön toiminta sekä moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön hyödyntäminen. Alla oleva taulukko kuvaa ekososiaalisen ja kestävän organisaation vahvuuksia.
Taulukko 1. Ekososiaalisen organisaation tunnusmerkit.
Positiivista muutosta voidaan saada aikaan esimerkiksi sosiaalisilla innovaatioilla sekä koulutuksen avulla. Näin kasvatetaan ekososiaalista ymmärrystä, osaamista ja lisäksi vahvistetaan ihmiskunnan kykyä vastata sekä sosiaalisiin haasteisiin että tarpeisiin. Sosiaaliset innovaatiot ja koulutus mahdollistavat sosiaalisesti, taloudellisesti ja kestävästi hyvinvoinnin lisääntymisen.
Potentiaaliset ja nykyiset työntekijät arvostavat enenevissä määrin ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioivia organisaatioita. Ekososiaalisesti tiedostavien työntekijöiden sitouttaminen ja uusien lahjakkuuksien houkuttelu on tällaisissa organisaatioissa helpompaa.
Ekososiaalisen työn ja globaaliosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot tarjoavat uuden näkökulman organisaatioiden toiminnan ja strategian vastuullisuuden tarkasteluun. Kun organisaatiot tekevät valintoja matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta, keskeisessä roolissa ovat arvot, läpinäkyvyys ja avoimuus niin organisaatioiden kuin niiden ekosysteemien strategioissa.
Lähteet
Anttikoski, R. & Tuohino, V. (2023). Vihreä siirtymä sosiaali- ja terveysalalla – Termiviidakosta työpaikkojen arkeen teoksessa Yritysten muutoskyvykkyys – Kohti sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Puheenvuoro 47. Diakonia ammattikorkeakoulu. (toim. Nieminen, A). Punamusta Oy. Tampere. http://www.theseus.fi/handle/10024/818198
Kangas, E., Mäki, K. & Viljamaa, A. (2021). Pienet vastuulliset yritykset: vastuullisuudesta kilpailukykyä teoksessa Tekijä, näkijä ja vaikuttaja: Liiketoiminta ja kulttuurin kokoomateos 2021. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (toim. Haasio, A., Joensuu-Salo, S., & Saarikoski, S.). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120759307
Sitra. (2022). Vastuullisuuden tulevaisuus – Miten vaikuttavuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden? Saatavilla 22.10.2024. Vastuullisuuden tulevaisuus – Sitra
Sonninen, E. (2021). Vastuullisuus – tämän päivän kilpailuetu, huomisen toimintaedellytys. Blogikirjoitus. Saatavilla 22.10.2022. https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/vastuullisuus-taman-paivan-kilpailuetu-huomisen-toimintaedellytys
Yhdistyneet kansakunnat. (2020). Sustainable Development Goals. Saatavilla 22.10.2024. https://sdgs.un.org/goals
Ympäristöministeriö. (2023). Mitä on kestävä kehitys? Mitä on kestävä kehitys? – Ympäristöministeriö
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179961