Katsomusosaaminen vahvistaa uskonnonvapauden toteutumista

Lokakuussa julkaistussa kirkon nelivuotiskertomuksessa Kirkko epävarmuuksien ajassa todetaan suomalaisten katsomuksellisten identiteettien moninaistuneen siten, että kristityiksi itsensä määritteli enää vajaa puolet suomalaisista ja samaan aikaan uskontoihin kiinnittymättömät katsomusidentiteetit ovat lisääntyneet (Ketola & Sohlberg, 2024, s. 69–74.)

Moninaisuuden ja polarisaation lisääntyessä erilaisten katsomusten kohtaamiseen liittyvä tietoisuus ja osaaminen nousevat tulevaisuudessa entistäkin merkityksellisemmiksi niin ammatillisessa auttamistyössä kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Myös evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntatyössä kohdattava katsomusten kirjo on moninainen ja katsomusten kohtaamiseen liittyvää osaamista tarvitaan sekä seurakuntien omassa toiminnassa että verkostoyhteistyössä.

Katsomusosaamisen tutkimushanke 2023–2024

Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttama ja Kirkkohallituksen rahoittama Katsomusosaamisen tarve ja asiantuntijuus kirkon toiminta-aloilla -tutkimushanke tarkastelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustyössä ja diakoniatyössä toimivien työntekijöiden katsomusosaamista ja asiantuntijuutta. Kasvatustyön osalta mukana tutkimuksessa ovat varhaiskasvatuksen ohjaajat ja nuorisotyönohjaajat.

Tutkimuksessa selvitetään, miten työntekijät näkevät katsomusosaamisen ja sen tarpeen omassa työssään. Lisäksi tarkastellaan katsomusosaamisen tulevaisuudennäkymiä.

Tutkimushankkeessa on kerätty useita tutkimusaineistoja. Syksyllä 2023 kerättiin kyselyaineisto ja keväällä 2024 kerättiin laadullinen aineisto, joka koostuu haastatteluista ja metaforakyselystä.  Tämä blogi pohjautuu kyselyaineistoon.

Kyselyyn saatiin 204 vastausta. Puolet vastaajista oli diakoniatyöntekijöitä, reilu viidennes nuorisotyönohjaajia ja vajaa viidennes varhaiskasvatuksen ohjaajia. Lähes kaikilla vastaajilla oli pitkä kokemus seurakuntatyöstä, kymmenen vuotta tai enemmän. Vastaajien koulutustausta jakautui tasan aikaisemman opistotutkinnon ja nykyisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken. Vastaajia oli kaikista hiippakunnista.

Katsomusosaaminen näkyy vuorovaikutustilanteissa

Kyselyyn vastanneista työntekijöistä noin puolet kertoi kohtaavansa eri katsomuksiin liittyviä tilanteita tai eri katsomuksia edustavia ihmisiä kuukausittain niin, että sillä on merkitystä työn tekemiseen. Katsomuksiin liittyvät tilanteet ja kohtaaminen tapahtuivat pääosin hyvin arkisissa työtilanteissa: varhaiskasvatuksen ohjaajien osalta perhekerhoissa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnassa, nuorisotyönohjaajilla kouluyhteistyössä ja diakoniatyössä vastaanottotyössä ja taloudellisen auttamisen tilanteissa sekä sielunhoitokeskusteluissa. Yhteistyötä muiden kirkkokuntien tai uskonnollisten yhteisöjen kanssa vastaajat tekivät vain harvoin.

Kaikissa työntekijäryhmissä katsomusosaaminen määriteltiin pääsääntöisesti monenlaisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvien taitojen, dialogiosaamisen sekä eettisen ja arvo-osaamisen kautta. Katsomusosaamiseen liitettiin myös tiedollinen osaaminen ja vastaajilla oli selkeä tarve saada lisää tietoa muun muassa eri uskonnoista, kulttuurisista tavoista ja uskomuksista ja uskonnonvapaudesta.

Työyhteisön katsomusosaamista voidaan vahvistaa yhteisessä dialogissa

Kirkon kasvatuksen työntekijät ja diakoniatyöntekijät kertoivat saavansa tukea eri uskontojen ja erilaisten katsomusten kohtaamiseen erityisesti omalta työtiimiltään ja kollegoilta omassa työyhteisössä. Tukea haetaankin kollegoilta selkeästi useammin kuin lähiesihenkilöltä tai kirkkoherralta. Yhteistyökumppaneilta tai seurakunnan luottamushenkilöiltä tukea ei juurikaan haeta.

Kyselyssä nousee esille selkeä halu ja tarve yhteiselle keskustelulle ja katsomusten kohtaamiseen liittyvien kokemusten jakamiselle.

Kyselyssä nousee esille selkeä halu ja tarve yhteiselle keskustelulle ja katsomusten kohtaamiseen liittyvien kokemusten jakamiselle. Useat vastaajat kaipasivat työyhteisön sisäiseen dialogiin kunnioittavampaa lähestymistapaa, tilannetajua, toisten kuuntelemista sekä eettisyyttä ja arvo-osaamista. Muutamat vastaajat toivat esille myös toiveen asennemuutoksesta työyhteisön sisällä. Vuorovaikutukseen toivottiin enemmän avoimuutta. Seurakuntien yleisen puhetavan koettiin toisinaan olevan ulossulkevaa tai yleistävää. Dialogia eri tavoin uskovien ja uskonnottomien kanssa toivottiin lisää.

Katsomusten kohtaamisen yhteinen reflektointi rakentaa ja lisää yhteistä ymmärrystä siitä, millaisessa katsomuksellisessa ympäristössä seurakunta toimii ja mitä katsomusosaamisella tarkoitetaan ja tavoitellaan. Moni vastaaja kaipasi pohdintaa myös oman katsomuksellisen identiteetin äärellä ja koulutusta luterilaisen kirkon opetuksesta. Työyhteisöt nähtiin oivina paikkoina toteuttaa yhteistä keskustelua ja oppia uutta.

Uskonnon vapauden merkitys kirkon työssä

Katsomusosaamisen tarve ja asiantuntijuus kirkon toiminta-aloilla -tutkimushankkeessa nousi esille tarve keskustella uskonnonvapauden ja sen edistämisen merkityksestä kirkon työssä. Vaikka uskonnonvapaus on käsitteenä tuttu, niin hankkeen tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että erityisesti katsomusosaamisen näkökulmasta on tarpeellista pohtia yhdessä myös seuraavia kysymyksiä:

• Miten hyvin tiedetään ja tunnetaan uskonnonvapauteen liittyvä lainsäädäntö ja toimintaan liittyvät linjaukset (esimerkiksi OPH:n ohjeet koulun ja päivähoidon uskonnollisista tilaisuuksista)? Ja miten valmiita ja sitoutuneita ollaan niiden noudattamiseen?
• Tunnistetaanko uskonnonvapauteen liittyvien tulkintojen merkitys monialaisessa ja moniammatillisessa verkostoyhteistyössä?
• Miten tuetaan kaikkien, myös uskonnottomien, oikeutta omaan elämänkatsomukseen uskonnonvapauden näkökulmasta?
• Mikä on evankelis-luterilaisen kirkon missiologisen tehtävän ja uskonnonvapauden suhde? Miten toimitaan oman toimintakehyksen sisällä eli kirkon omassa toiminnassa? Ja miten toimitaan monikatsomuksellisissa verkostoissa yhdessä muiden kanssa?

Lähteet

Ketola, K. & Sohlberg, J. (2024) Suomalaisten katsomusidentiteetit, jumalausko ja hartauselämän muodot. Teoksessa H. Salomäki, K. Ketola, J. Komulainen, V.-M., Salminen, & J. Sohlberg. Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020-2023. Suomen ev.-lut. Kirkon tutkimusjulkaisuja 147. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus, 66-97. Saatavilla https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4419/viewmode=infoview

Tutkimushankkeessa syksyllä 2023 kerätty kyselyaineisto

Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa katsomusosaamista kirkon työssä tarkastelevaa blogisarjaa. Seuraavissa osissa käsitellään katsomusosaamista diakoniatyössä ja kirkon kasvatustyössä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179966