Miten erottaa sanahelinä painavista teoista?
Yksikään yritys ei julista olevansa vastuuton, mutta lähes kaikki haluavat olla nykypäivänä hyvän puolella. Kuinka erottaa markkinointipuhe todellisista teoista, ja miten kuluttuja tai yrityksen yhteistyökumppani voi tietää kenen sanoilla on katetta ja kuka maalaa pilvilinnoja?
Nykypäivänä puhutaan paljon huomiotaloudesta. Siinä kaikki yrityksistä yksityishenkilöihin kamppailevat mediatilasta, sillä näkyvyys monesti tarkoittaa myös rahallista menestystä. Sosiaalinen media ja kilpailu huomiosta ovat ruuhkauttaneet mediatilan kaikkien yrittäessä saada hetkensä julkisuudessa. Viestinnän painoarvo kasvaa vuosi vuodelta.
Yhteiskunnallisten yritysten keskeisin tehtävä on luoda positiivista muutosta ihmisten, yhteiskunnan tai ympäristön kannalta. Ne kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin tai epäkohtiin liiketoiminnan keinoin. Nykyisessä mediaympäristössä kuitenkin varsinkin pienten yritysten voi olla vaikeaa saada ääntään kuuluville, erityisesti kun liki kaikki yritykset haluavat brändäytyä vihreämpinä, vastuullisempina ja ihmisen puolella olevina.
Yhteiskunnallisten yritysten on kuitenkin yritettävä nousta huutosakin yläpuolelle, mikäli ne haluavat maksimoida vaikuttavuutensa ja saada maksavat asiakkaat ja oikeat yhteistyökumppanit asiansa puolelle.
Ostamalla voi muuttaa maailmaa
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tavoittelee usein jonkinasteista yhteiskunnallista muutosta. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan läpinäkyvyys ja vaateet tuotantoketjulle ylittävät vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet. Ne haluavat luoda hyvää toiminnallaan ihmisille tai ympäristölle ja tavoittelevat pitkäaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Sen takia ne usein kamppailevat kannattavan liiketoimintamallin löytämisen kanssa, koska yhteiskunnallinen yritys ei voi kilpailla hinnassa ihmisoikeuksia polkevan tai ympäristötuhoista vähät välittävän kilpailijayrityksen kanssa.
Yhteiskunnallisten yritysten keinoksi jää tehdä vaikuttavuudesta kilpailuetu ja suunnata tarjontansa valveutuneille kuluttajille. Esimerkiksi sukupolvien välillä on isoja eroja kulutustottumuksissa ja suhtautumisessa materiaan. Osa nuoremmista sukupolvista painottaa enemmän arvokysymyksiä ostopäätöksiä tehdessään, mutta toisaalta moni vanhempi ihminen on tottuneempi esimerkiksi korjaamaan tavaroita ja he kuluttavat enemmän palveluita.
Karu totuus kuitenkin on, että liian moni vähät välittää eettisistä näkökulmista. Siksi iso joukko suomalaisista on paljastunut viime aikoina hintatietoisiksi temuttajiksi.
On hyvä muistaa, että ihmiskunnan historiassa nykyaikainen globaali kulutusyhteiskunta on verrattain tuore talousmalli. Viime kädessä on ihmisistä kiinni, jatkammeko kiihtyvän kulutushysterian tiellä vai siirrymmekö esimerkiksi donitsitalouden kaltaiseen kestävämpään talousmalliin. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla mukana edistämässä muutosta käyttämällä ääntään yhteiskunnallisen muutoksen hyväksi.
Hyvän tekemisestä pitää uskaltaa viestiä
Perisuomalainen sananlasku “kel onni on, se onnen kätkeköön” ei päde yritystoiminnassa. Vaikuttavuus ei synnytä lisäarvoa ja kilpailuetua yrityksen toimintaan, jos siitä ei viestitä. Yrityksellä voi kuitenkin olla kynnys brändäytyä hyväntekijänä, sillä valveutuneet kuluttajat seuraavat suurennuslasilla erityisesti vastuullisten yritysten toimintaa.
Vaikuttavuus ei synnytä lisäarvoa ja kilpailuetua yrityksen toimintaan, jos siitä ei viestitä.
Epäreilua on, että sieltä mistä aita on matalin kulkevat yritykset pääsevät helpommalla. Vaateet vastuullisuudesta ovat usein kovemmat niille yrityksille, jotka kertovat julkisesti tavoittelevansa liiketoiminnallaan hyvää. Nämä esimerkilliset edelläkävijäyritykset joutuvat helposti tarkkaan syyniin, jossa pienikin erhe tai ajattelemattomuus voi saada aikaan lokakampanjan.
Kuluttajien kriittisyys vastuullisuus- ja vaikuttavuusväittämiä kohtaan on ymmärrettävää, koska ne eivät aina kestä päivänvaloa. On kuitenkin haitallista, jos hyvistä teoista viestimiselle muodostuu liian iso kynnys ja yritykset joutuvat pelkäämään leimaantumista.
Sen takia myös kuluttajilta toivoisi ymmärrystä ja kohtuullisuutta niitä yrityksiä kohtaan, jotka kuitenkin yrittävät rakentaa parempaa maailmaa.
Tieto on valtaa
Omista saavutuksista – myös välietapeista ja keskeneräisyydestä – kannattaa kertoa aina, kun siitä on näyttöä. Hyvien tekojen tekeminen ja niistä viestiminen läpinäkyvästi on yrityksille kannattavaa ja innostaa muita olemaan osa yrityksen luomaa muutosta.
Koska yhteiskunnalliset yritykset eivät pyri pelkästään minimoimaan toimintansa negatiivisia vaikutuksia, vaan luovat hyvää ympärilleen ja kohderyhmilleen, on niillä usein paljon aitoja tekoja ja tuloksia jaettavaksi. Viestinnän kannattaakin olla säännöllistä ja runsasta, koska mitä useampi yrityksestä tietää, sen paremmat mahdollisuudet sillä on menestyä.
Kun yhteiskunnallinen yritys on mitannut vaikuttavuuttaan ja sillä on todennettua tietoa väitteidensä pohjaksi, vaikuttavuusväitteet eivät jää sananhelinäksi. Rehellisyys ja aitous ovat pitkäaikaisia viestinnän trendejä, joita yhteiskunnallisten yritysten kannattaa hyödyntää. Asettumalla ihmisten tasolle ja puolelle yhteiskunnallinen yritys voi vakuuttaa yleisönsä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092035