Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Donitsi – uusi malli kestävälle taloudelle? 

Jatkuvan kasvun käyrää seuraavan talousjärjestelmän sijaan tarvitsemme mallin, joka ohjaa taloutta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan. Voisiko taloustieteilijä Kate Raworthin donitsimalli olla ratkaisu? 

Sitä ei voi ylittää… Sitä ei voi alittaa… Sitä ei voi kiertää…” lauletaan Fröbelin palikoiden tutussa lastenlaulussa. Sama pätee – vai päteekö? – rajallisen maapallon talouteen, josta Kate Raworth käyttää käsitettä donitsitalous.

Donitsi (kuvio 1) viittaa yhteisen planeettamme ekologiseen kantokykyyn, ulkorajaan, ja ihmisten elämän perusedellytyksiin, sisärajaan. Ulkorajaa (ylärajaa) eli planeetan ekologista kantokykyä ei pidä ylittää, jos haluamme, että ihmisten elämän edellytykset säilyvät. Toisaalta sisärajaa (alarajaa) ei myöskään pi alittaa, koska silloin sosiaalinen perusta rikkoutuu 

Donitsi viittaa yhteisen planeettamme ekologiseen kantokykyyn, ulkorajaan, ja ihmisten elämän perusedellytyksiin, sisärajaan.

On syytä huolehtia, että maapallon asukkaiden elämän perusedellytykset ovat kaikkien saavutettavissa ja että koemme, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Ruuan ja puhtaan veden epätasainen jakautuminen on vain yksi osoitus sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Muidenkin perusedellytysten, kuten oikeuden työhön, terveyteen ja koulutukseen on toteuduttavaUlko ja sisärajan välisellä alueella eli  ”donitsissa” pysytteleminen mahdollistaa elämän jatkumisen maapallolla myös tulevaisuudessa.  

Donitsin rajojen kunnioittaminen tuo tasapainoa maailmaan

Tämä tarkoittaa myös sitä, että perinteinen talouden kiertokulkumalli on sovitettavdonitsiin. Sen on kunnioitettava ulko- ja sisärajaa. Sisärajan korostaminen tuo taloutta ja politiikkaa takaisin juurilleen: keskeiseksi tavoitteeksi nousevat ihmisten hyvinvointi ja elämän perusedellytysten varmistaminen kaikille jatkuvan kasvun sijasta. Tämä tuottaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokemusta ja tasapainoa maailmaan.  

Kun hyvinvointi on keskiössä, kirkastuvat myös muut tavat lisätä hyvinvointia
kuin ostaa tuotteita ja palveluja rahalla.

Rahan (vain) välineellinen rooli korostuu. Raha on (vain) vaihdannan väline, eikä tavoite sinänsäKun hyvinvointi on keskiössä, kirkastuvat myös muut tavat lisätä hyvinvointia kuin ostaa tuotteita ja palveluja rahalla. Tällaista on läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä yhteisöjen panos hyvinvoinnin ja elämän perusedellytysten ylläpidossa ja vahvistamisessa. Joku voi nähdä tämän kehityksessä askeleina ”taaksepäin” – kysymyksessä on kuitenkin välttämätön suunnanmuutos kohti sekä ympäristön että ihmisten ja yhteisöjen kannalta kestävää taloutta. 

Donitsissa pysymisen pitäisi ohjata käyttäytymistämme

Mitä sitten seuraa, jos emme (vieläkään) ymmärrä donitsissa pysymisen välttämättömyyttä? Jos ekologinen kantokyky eli ympäristön kestävyys ylitetään  niin kuin on jo joiltakin osin ylitetty – seuraa luonnonkatastrofeja, jotka johtavat talouskriiseihin tai pahentavat niitä.  

Myös koronapandemiaa voidaan pitää tällaisena. Luonnonkatastrofit sekä mahdollisuuksien ja hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen heikentävät ihmisten mahdollisuuksia elämän perusedellytysten ylläpitämiseen. Seurauksena on lisääntyvä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden kokemus, joka voi purkautua levottomuuksina. Levottomuudet puolestaan voivat kiihdyttää luonnonolosuhteista johtuvaa pakolaisuutta sekä muuttoliikkeitä työn ja toimeentulon vuoksi.  

Sosiaalinen vastuu ei enää riitä. Tarvitsemme ekososiaalista vastuuta.

”Hyvää maailmaa” puolustavat organisaatiot ja oppilaitokset voivat ottaa tehtäväkseen noidankehän katkaisemisen: ylärajasta ja alarajasta muistuttamisen sekä niiden kunnioittamisen kaikessa toiminnassa ja kaikilla päätöksenteossa tasoilla. Tämän pitäisi ohjata käyttäytymistämme sekä yhteisöinä että yksilöinä.  

Tavoitteena tulisi olla, että elämän perusedellytykset taataan kaikille maapallon ekologisen sietokyvyn rajoissa. Tämän tavoitteen myötä meidän kaikkien vastuu laajenee. Sosiaalinen vastuu ei enää riitä. Tarvitsemme ekososiaalista vastuuta.  

Donitsitaloutta kuvaava ympyränmallinen kuvio, jonka sisällä on tekstiä.

Kuvio 1. Kate Raworthin donitsitalousmallissa keskiössä ovat ihmisen elämän perustarpeet ja ulkorajalla maapallon ekologisen kantokyvyn luomat reunaehdot. Talousjärjestelmän tulisi puolestaan asettua näiden rajojen väliin. Kuvio on muokattu hyödyntäen J. M. Korhosen Raworthing donitsitalousmallia havainnollistavaa kuvaa.

Kuvitus: Tiina Liuska
Kuvio: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169332