Kohtaaminen työn laadun ja työhyvinvoinnin tekijänä
Kohtaaminen ihmisten välillä on olennainen osa sote-ammattilaisen työtä. Ammatillisessa mielessä siitä tuleekin työväline, jota tulisi voida arvioida. Työyhteisöissä tulisi keskustella kohtaamisen tavoitteista ja laadusta.
Työelämä on muuttunut voimakkaasti. Puhutaan johtamisen kriisistä. Uusi sukupolvi suhtautuu työhön uudella tavalla. Sosiaali- ja terveysaloilla työyhteisöt ovat entistä monimuotoisempia muun muassa työperäisen maahanmuuton seurauksena.
Monimuotoisessa työyhteisössä on usein myös enemmän erilaisia näkökulmia ratkaista ongelmia. Voisiko työyhteisö yhdessä käydä keskustelua siitä, miten työ toteutetaan vähenevillä resursseilla mahdollisimman laadukkaasti niin, että ammattiylpeys säilyy? Millä tavoin mahdollistetaan hyvät kohtaamiset työyhteisön sisällä ja asiakastyössä?
Kohtaaminen ei ole liukuhihnatyötä. Vuorovaikutus on taito ja asenne, joka on yhteydessä henkilökohtaisiin arvoihin ja tunteisiin.
Hyvät kohtaamiset työyhteisön toimintaperiaatteena ja tavoitteena
Kohtaaminen voidaan ottaa työssä tavoitteeksi, jota toteutetaan ja arvioidaan. Johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työntekijällä on mahdollisuus ja osaaminen laadukkaaseen kohtaamiseen.
Ihmisten kanssa tehtävä työ, auttamistyö ja vuorovaikutustyö vaativat onnistuakseen suhteen. Katie Erikssonin karitatiivisen hoitotyön teorian (Savolainen ym, 2021) mukaan yhteys toiseen ihmiseen muodostaa hoitamisen merkityksellisyyden. Teoria perustuu ihmisen arvokkuuteen ja korostaa myötätuntoa, muutosta ja vapautta. Tavoitteena on asiakkaan voimien palauttaminen. Karitatiivinen hoitotyön etiikka haastaa hoitajan tarkastelemaan oman työnsä motiivia ja sen vaikutusta työn laatuun.
Organisaatiopsykologi Pekka Töllin (2024) mukaan arvostava kohtaaminen välittyy sanojen, tekojen ja kohtaamisen kautta. Sillä, miten huomioimme toisia ihmisiä, on merkitystä hyvinvointiimme. Kohtaaminen vahvistaa toimijuutta ja osallisuutta. Tarvitsemme toisiamme peiliksi. Hyvässä kohtaamisessa tullaan hyväksytyksi omana itsenä. Kohtaamisessa kuunteleminen on tärkeää. Sanat ja keskustelu, nonverbaali viestintä ja mikroliikkeet ovat myös merkittäviä.
Kohtaamisen onnistumiseen vaikuttavat eläytymiskykymme, tilanneherkkyytemme ja toisen ihmisen kokemistavan ymmärtäminen. Kohtaamistilanteessa poistetaan kuuntelemisen ja kuulemisen esteitä, huolet ja ennakkoasenteet.
Ammatillinen avoimuus on hyvä lähtökohta kohtaamisille. Inhimillisenä ihmisenä olemme lähestyttävämpiä. Omien tunteiden ja arvojen tunnistaminen ja työstäminen vaatii joskus omien näkökulmien kyseenalaistamista ja laajentamista.
Kohtaamista voi opiskella
Hyvinvoiva työyhteisö, jossa toteutetaan laadukasta työtä, on koko työyhteisön vastuulla. Esihenkilön tehtävänä on kuitenkin huolehtia työhyvinvoinnista ja laadukkaan työn toteutumisesta.
Onnistuneet kohtaamiset työssä vaikuttavat suoraan työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen. Työntekijöitä tulisi rohkaista hankkimaan tietoa, vahvistamaan itsetuntemusta sekä säilyttämään arvostava ja kunnioittava asenne toista ihmistä kohtaan. Työpaikan sisäinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, kuinka työntekijät kohtaavat asiakkaita.
Onnistuneet kohtaamiset työssä vaikuttavat suoraan työssä viihtymiseen ja työssä jaksamiseen.
Kohtaamisen esteet voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: tilannekohtaiset esteet, tiedon puuttumiseen liittyvät esteet ja arvoihin ja asenteisiin liittyvät esteet. Työnantajalla on halutessaan mahdollisuus auttaa työntekijää ylittämään näitä esteitä.
Tilannekohtaiset syyt, kuten kiire tai työn kuormitus, tekevät kohtaamisesta työntekijälle hankalan. Voiko työntekijä olla tilanteessa aidosti läsnä, jos tietää, että edessä on vielä monta asiakasta ja aikataulut pettävät? Työnantajan tulee varmistaa oikeanlaiset resurssit, jotta työtä voi tehdä laadukkaasti. Pahimmillaan asiakas voi joutua kuulemaan työntekijän turhautumista liian tiukoista aikatauluista tai asiakasmääristä. On inhimillistä, että työntekijän oma tilannekohtainen vointi vaikuttaa kohtaamiseen.
Kohtaaminen on taitoa ja osaamista, jota voi opiskella ja harjoitella. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijällä on riittävää osaamista kohdata asiakkaita. Erilaiset koulutukset ja kurssit antavat työntekijälle lisää työkaluja tehdä laadukasta työtä.
Asenteisiin ja arvoihin liittyviä esteitä on mahdollista poistaa, jos työntekijä saa välineitä lisätä itsetuntemustaan. Oman haavoittuvuuden tunnistaminen ja hyväksyminen on sen lähtökohta.
Hyvä kohtaaminen kantaa
Hyvässä kohtaamisessa syntyy merkityssisältö ihmisen elämässä. Hyvä kohtaaminen tekee ihmisen näkyväksi hänelle itselleen ja toiselle sekä vähentää yksinäisyyttä. Kohtaamista oppii parhaiten suostumalla kohtaamisiin. Voimme opetella esimerkiksi kohtaamista mahdollistavia menetelmiä.
Ihmisten kanssa tehtävä työ ja vuorovaikutus on kuitenkin myös heittäytymistä tilanteeseen. Ammattitaitoa on tunnistaa omat rajat ja voimavarat. Kohtaamisen intensiteettiä voi säännöstellä ja omia voimavaroja säästää esimerkiksi haastavissa tilanteissa.
Ammatillisessa kohtaamisessa keskiössä ovat asiakkaan tilanne ja tietynlainen ammatillinen näkökulma. Kohtaaminen on inhimillinen vuorovaikutustilanne ja siksi se myös koskettaa. Tunteet tarttuvat ja vuorovaikutustyö voi kuormittaa. Siksi oman, toisen ja elämän haavoittuvuuden tunnistaminen ja hyväksyminen on osa hyvää kohtaamista.
Hyvä ja merkityksellinen kohtaaminen koskettaa ja voimaannuttaa – siitä jää hyvä muisto jopa eliniäksi.
Lähteet
Savolainen, J., Wallinvirta, E., Lejonqvist, G., & Wikström-Grotell, C. (2021). Professori Katie Eriksson – Hoitamisen ydin tutkimuksen kohteena. Hoitotiede, 33(4), 231–241.
Tölli, P. (2024). Minä näen sinut: Arvostuksen psykologiaa. Tammi.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092037