
Yksinäisyys johtaa osattomuuteen
Yksinäisen ihmisen elämänpiiri kapeutuu elämän perustarpeiden ympärille. Elämästä tulee pelkkää selviytymistä eikä hän kykene toteuttamaan niitä henkilökohtaisia tarpeitaan, jotka tekevät elämästä merkityksellistä.
Osallisuus rakentuu aina yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteissa. Osallisuus katoaa yksinäisyyden myötä niin, että elämän merkitys vähenee ja ohenee.
”Yhteiskunnallinen ulkopuolisuudessa ja osattomuudessa ei ole kyse vain yksilön ongelmista, vaan kyse on aina laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä” (Nivala & Ryynänen, 2019).
Yksinäisyys koskettaa monia
Yksinäisyys on vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksinäisyydellä tarkoitetaan ahdistavaa ja negatiiviselta tuntuvaa kokemusta, jossa henkilön omat tarpeet ja toiveet eivät vastaa ihmissuhteiden määrän ja laadun todellisuutta (Junttila, 2022). Yksinäisyys ei välttämättä ole pysyvä olotila, vaan se voi muuttua elämänvaiheiden mukana. On tärkeää erottaa vapaaehtoinen yksin oleminen yksinäisyydestä.
Yksinäisyys koskettaa Suomen Punaisen Ristin vuonna 2023 toteuttaman yksinäisyysbarometrin (2023) mukaan yhä useampaa suomalaista. Suomessa yksinäisyyttä kokee yli 20 prosenttia (Mielenterveystalo, i.a.) ihmisistä ja vielä suurempi luku on nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Toistuvasta tai pitkään jatkuvasta yksinäisyydestä kärsii Suomessa 10–30 prosenttia lapsista ja nuorista (Junttila, 2023).
Yksinäisyys ja osattomuus tuottavat suurta inhimillistä kärsimystä ja horjuttavat elämän merkityksen kokemista.
Yksinäisyys ja osattomuus tuottavat suurta inhimillistä kärsimystä ja horjuttavat elämän merkityksen kokemista. Niihin liittyy edelleen paljon harhaan johtavia käsityksiä. Yksinäisyys ei johdu ainoastaan puutteellisista sosiaalisista taidoista tai heikosta yhteiskunnallisesta asemasta. Jokainen meistä voi joutua kokemaan yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa.
Yksinäisyys sattuu. Vuorovaikutusta sisältävien kontaktien puuttuminen alkaa ohjata ihmistä yhä syvemmälle osattomuuteen, jossa ihminen ei enää lopulta tunnista omia mahdollisuuksiaan ja oikeuttaan merkitykselliseen elämään. Yksinäisyyden myötä ihminen voi myös kokea häpeää ja huonommuutta omasta elämästään ja kyvyttömyydestään. Kuilu vain syvenee, jos ihminen ei enää yksin kykene saavuttamaan kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Lapsena tai nuorena koettu yksinäisyys voi pahimmillaan määrittää koko tulevaisuutta.
Yhteisöllisyys ja osallisuus lähemmäksi arkea
Voisiko yksinäisen ihmisen toivoa lisätä, jos yhteisöt ja osallisuuden kokemukset tuodaan lähemmäksi ihmisten arkea? Miten osallisuutta voisi olla helpommin saatavilla? Voisiko merkityksellisten yhteisöjen rakentamisen kautta torjua yksinäisyyttä ja tunnistetaanko mahdollisuudet olla rakentamassa tällaisia yhteisöjä?
“Elämä on joukkuelaji”, todetaan tuoreessa eduskunnan koordinoimassa Osallistujien Suomi -toimenpideohjelmassa (i.a.). Sen tarkoitus on vahvistaa osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä ja koota eri organisaatioiden voimat yhteen tämän päämäärän hyväksi. Eli sen avulla lisätään kuulumisen, nähdyksi tulemisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Tämän toteutumisessa yhteisöjen ja jokaisen yksittäisen ihmisen roolia pyritään vahvistamaan.
Koko yhteiskunta kaipaa välittämisen ja huolenpidon kulttuurin vahvistamista, jossa kukaan ei jää yksin. Tutkimukset (SPR, 2023) osoittavat, että ihmiset kaipaavat lisää erilaisia kohtaamismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Kohtaamisen ammattilaisille tämä kertoo siitä, että oikeanlaisia rakenteita ei ole vielä riittävästi tarjolla. Voisiko työyhteisöissä lisätä näitä rakenteita? Ihmiset tarvitsevat huolenpitoa ja rinnalla kulkemista monenlaisissa elämäntilanteissa. Ihmistä auttaa tunne siitä, ettei jää yksin. Myötätuntoisella ja rohkaisevalla suhtautumisella voidaan auttaa ihmistä merkittävästi.
Rakkaus ja välittäminen vaativat joskus erityistä rohkeutta, mutta niiden avulla pienetkin teot saavat joskus ihmeitä aikaan.
Lähteet
Junttila, N. (2022). Yksinäisyys ja ostrakismi, osa 1: käsitteiden määrittely ja yksinäisyys kriiseissä. https://www.youtube.com/watch?v=_V8f-HD1niM
Junttila, N. (2023). Lasten ja nuorten yksinäisyys. https://www.avoineettinenfoorumi.fi/arkisto/130-130
Mielenterveystalo. (i.a.) Yksinäisyyden omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/yksinaisyyden-omahoito-ohjelma/mita-yksinaisyys
Nivala, E., & Ryynänen, S. (2019). Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.
Osallistujien Suomi. (i.a.) Toimenpideohjelma. https://osallistujiensuomi.fi/wp-content/uploads/2024/11/Osallistujien-suomi-toimenpideohjelma-141124.pdf
SPR. (2023). Yksinäisyysbarometri. https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2023/yksinaisyys-koskettaa-yha-useampaa-suomessa/spr_yksinaisyysbarometri_2023_raportti.pdf
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092043