Kielitietoiset käytänteet vähentävät eriarvoisuuden kokemuksia
Jos kielen oppimista ei tueta osana työyhteisön toimintaa, voivat maahanmuuttajataustaiset työntekijät kokea ulkopuolisuutta ja jopa eriarvoisuutta. Kielitietoisilla toimintatavoilla voidaan vähentää kielen aiheuttamia vaikeita tilanteita ja parantaa työyhteisön toimivuutta.
Suomalainen työelämä on yhä monikulttuurisempaa, mutta silti maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Vaillinainen suomen kielen osaaminen asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan sekä työyhteisössä että laajemmin työmarkkinoilla.
Superin seurantatutkimuksen 2024 mukaan suunnitelmat vieraskielisten kielitaidon kehittämiseksi puuttuvat useimmilta työpaikoilta. Lisäksi 18 prosenttia vastaajista oli kokenut rasismia työpaikallaan.
Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa vähennetään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden eriarvoisuutta vammaisalalla lisäämällä työyhteisöjen kielitietoisuutta.
Hankkeen työpajoissa käsitellään kieleen liittyviä haasteita, joita kohdataan vammaistyön arjessa, ja etsitään niihin ratkaisuja. Lisäksi hankkeessa kehitetään kielikylpymallia tukemaan suomen kielen oppimista.
Hankkeen materiaalit valmistuvat kaikkien hyödynnettäväksi viimeistään syksyllä 2026.
Maahanmuuttajataustaiset työntekijät kokevat eriarvoisuutta työpaikoilla
Suomen kielen käyttöön voi liittyä voimakkaita tunteita, varsinkin jos taustalla on lannistavia kokemuksia. Hankkeen työpajoihin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset työntekijät kertoivat arkisista tilanteista, jotka ovat herättäneet eriarvoisuuden tunteita.
”Minulle sanottiin kaupassa, että puhun ihan tosi huonosti suomea, ja se tuntui tosi pahalta.”
Työpaikoilla maahanmuuttajataustainen henkilö on saatettu sivuuttaa toivomalla asiaa hoitamaan hänen sijaansa toinen työntekijä. Tällaiset tilanteet asettavat sivuutetun henkilön epäreiluun asemaan.
Ulkopuolisuuden tunnetta ovat herättäneet myös tilanteet tai palaverit, joissa kieltä oppivat eivät ole ymmärtäneet käsiteltäviä asioita. Työyhteisön ilmapiiri ei aina ole myöskään rohkaissut kysymään epäselvissä tilanteissa tai käyttämään suomen kieltä.
Jos työyhteisöt ottavat käyttöön kielitietoisia toimintatapoja, kokemus yhdenvertaisuudesta lisääntyy.
”Riippuu paljon siitä minkälainen on työyhteisön henki, että uskaltaako puhua. Eli työyhteisö voi joko rohkaista puhumaan tai torpata puhetta ilmapiirillä. Työyhteisön henki vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten puhujien vielä hauraampaan mahdollisuuteen tuoda esiin asioita tai kysyä.”
Kielitietoisten käytänteiden merkitys on suuri
Jos työyhteisöt ottavat käyttöön kielitietoisia toimintatapoja, kokemus yhdenvertaisuudesta lisääntyy. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi palaverikäytänteiden selkeyttäminen tai yhteiset pelisäännöt.
Yhteisiä pelisääntöjä voivat olla:
- suomen kielen rohkea käyttäminen
- kysyminen epäselvissä tilanteissa
- ymmärryksen varmistaminen
- työkaverin auttaminen näyttämällä ja selittämällä asioita.
Työyhteisön turvallinen ja kannustava ilmapiiri sekä toimivat vuorovaikutustavat vähentävät kielihäpeää ja lisäävät uskallusta käyttää suomen kieltä. Oppimista edistävät pienet rohkaisevat eleet ja sanat.
”Puhuminen rohkeasti auttaa ja on ihan sama, jos menee väärin. Ennen en uskaltanut puhua ja se oli mun ongelma, mutta ei ole enää, nyt uskallan.”
Kielen oppijaa on tärkeää tukea ottamalla hänet työyhteisössä aktiivisesti huomioon. Esimerkiksi sivuuttamisen tilanteissa voidaan korostaa, että työyhteisössä kaikki ovat tasa-arvoisia työntekijöitä.
Hankemateriaaleista tukea kielitietoisuuden lisäämiseen
On ymmärrettävää, että kielen oppijan tukeminen voi tuntua vaikealta arjen työvaatimusten keskellä ja synnyttää tunteita työtehtävien epätasaisesta jakautumisesta. Tilanteeseen ei kuitenkaan pidä jämähtää, vaan siihen kannattaa ohjata resursseja ja etsiä yhdessä työyhteisönä tilannekohtaisia ratkaisuja.
Hankkeen materiaalit auttavat työyhteisöjä kieleen liittyvien pulmakohtien puheeksi ottamisessa, kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja kielitietoisten käytänteiden ideoinnissa. Materiaali tukee ottamaan käyttöön koko työyhteisöä hyödyttäviä ja yhdenvertaisuutta lisääviä toimintatapoja.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125730
Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla (UVVA)
- Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vammaistyön veto- ja pitovoimaa sekä työyhteisöjen kieli- ja kulttuuritietoista osaamista.
- Hankkeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajia ovat Helsingin Diakonissalaitos, Kirkkopalvelut ry (STEP-koulutus), Tukena-säätiö (ent. Kehitysvammaisten palvelusäätiö) ja Suomen Diakoniaopisto.
- Hankkeen toiminta-aika on 1.11.2023–31.10.2026, ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+).
- Lue lisää Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeesta.