Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Kielitietoinen kollega auttaa suomea opettelevaa

Tulevaisuuden työelämässä pitää olla valmis kohtaamaan ihmisiä, joilla asiasisältö on hallussa, mutta työelämän kielitaito on vielä kehittymässä. Miten kohtaamme heidät? Meidän tulee oppia sopeuttamaan omaa puhettamme ja kirjoittamistamme niin, että kollega ymmärtää ja pääsee osalliseksi työyhteisöön.

Kulttuurinen moninaisuus näkyy yhä vahvemmin työelämässä, minkä myötä myös työelämän kielimaisema on Suomessa muutoksessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudun asukkaista neljännes puhuu ensikielenä jotain muuta kuin suomea. Suomessa asuu siis koko ajan enemmän monikielisiä henkilöitä, jotka haluavat mukaan työelämään ja joita ei ole varaa jättää sen ulkopuolelle.

Usein maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen edellytyksenä pidetään riittävää suomen kielen taitoa. Kielikysymystä ei tule kuitenkaan tarkastella ainoastaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon näkökulmasta, vaan meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten suomea äidinkielenään puhuvat henkilöt osaavat mukauttaa omaa kielenkäyttöään keskustelukumppanin kielitaidon mukaan.

Meidän tulisi varmistaa, että työyhteisöissä osataan tukea suomea opettelevan kollegan kielitaidon kehittymistä.

Koska suomea puhuu äidinkielenään maailmanlaajuisesti katsottuna pieni määrä ihmisiä, olemme tottuneet kommunikoimaan muista maista tulevien ihmisten kanssa muilla kielillä. Emme ole pääsääntöisesti siis tottuneet puhumaan suomea sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset ihmiset hakeutuvat mielellään toistensa seuraan ja kommunikoivat keskenään omalla äidinkielellään.

Tämä yhtälö johtaa valitettavasti siihen, ettei Suomessa pitkänkin ajan asunut henkilö välttämättä osaa suomea juuri lainkaan. Tulevaisuudessa meidän ei tule ajatella, että puutteet kielitaidossa ovat este työskentelylle. Sen sijaan meidän tulisi varmistaa, että työyhteisöissä osataan tukea suomea opettelevan kollegan kielitaidon kehittymistä.

Kielitietoinen puhuja osaa mukauttaa suomeaan

Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoista havainnoimista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kieli ja sen käytännöt huomioidaan ohjauksellisessa vuorovaikutuksessa.

Kielitietoisuuteen liittyy myös herkkyys ymmärtää kielen valtarakenteita ja sosiaalisia normeja. Kielitietoinen ihminen pystyy sopeuttamaan omaa vuorovaikutustaan tilanteen mukaan, osaa käyttää erilaisia kommunikointitapoja, on kiinnostunut kielestä ja vuorovaikutuksesta sekä ennen kaikkea motivoitunut löytämään ratkaisuja mahdollisiin kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen haasteisiin.

Kielitietoisuus on siis sitä, että osaamme mukauttaa omaa kieltämme sen mukaan, kenen kanssa puhumme ja millainen toisen henkilön kielellinen kompetenssi on.

Kielitietoisuus on siis sitä, että osaamme mukauttaa omaa kieltämme sen mukaan, kenen kanssa puhumme ja millainen toisen henkilön kielellinen kompetenssi on. Tavoitteena on, että Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistunut ammattilainen osaa kohdata suomea opettelevan kollegan ja tukea hänen kielitaitonsa kehittymistä.

Halu kohdata toinen ihminen on tärkeintä

Suomea äidinkielenään puhuvalla on tärkeä tehtävä tukea kieltä vasta opettelevaa työkaveria. Lähtökohtana on oikeanlainen asenne eli halu kohdata toinen ihminen, halu ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Lisäksi tarvitaan tietoa ja taitoa, miten omaa puhetta tai tekstiä voi selkokielistää.

Kielitietoinen vuorovaikutusosaaminen on reilun kohtaamisen ytimessä.

Suomea äidinkielenään puhuvalla henkilöllä on yleensä välineitä mukauttaa viestintäänsä, mutta siihen tarvitaan harjoitusta. Selkokielen perusperiaatteilla päästään jo pitkälle, eli on hyvä puhua riittävän rauhallisesti ja selvästi, käyttää mahdollisimman helppoja sanoja ja yksinkertaisia rakenteita sekä tarvittaessa selittää vaikeita ilmaisuja tai toistaa sama toisin sanoin.

Kielitietoinen vuorovaikutusosaaminen on reilun kohtaamisen ytimessä, ja se mahdollistaa ja luo jokaiselle ihmiselle tasavertaisen mahdollisuuden osoittaa omaa osaamistaan, löytää oma paikkansa yhteiskunnassa ja työyhteisössä. Tämä myös tukee samalla yksilön kielen oppimista.

Diakin strategia realisoituu Diakin toiminnassa muun muassa erilaisissa hankkeissa ja täydennyskoulutuksissa, joissa tavoitteena on paitsi maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon kehittäminen myös työelämän kielitietoisuuden lisääminen.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933841

Tutustu Diakin hankkeisiin ja täydennyskoulutuksiin, joissa työelämän kielitietoisuutta pyritään vahvistamaan:

  • Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa vahvistetaan työpaikkojen monikulttuurisuusosaamista Satakunnassa sekä tuetaan maahanmuuttaja- ja romaniopiskelijoiden opintojen loppuvaiheita ja työllistymistä.
  • Digillä opin portaille -hankkeessa tarjotaan suomen kielen koulutusta työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajataustaisille naisille ja lisäksi koulutetaan ohjaustyötä tekeviä ammattilaisia kohtaamaan monikulttuurisia työnhakijoita.
  • Monikulttuurisen ohjauksen kehittäminen omassa työssä -täydennyskoulutuksessa vahvistetaan opetus- ja kasvatusalan asiantuntijoiden kielitietoisuus- ja monikulttuurisuusosaamista.