3X10D-elämäntilannemittari osoittautui oivalliseksi herättelijäksi myös ikäihmisille

Ikääntymisestä innovaatioksi (IKI)-hankkeessa testattiin 3X10D:n soveltuvuutta ikäihmisten hyvinvoinnin mittaamiseen ja elämäntilanteen kartoittamiseen Satakunnan Omaishoitajien toiminnassa mukana olevien ihmisten kanssa. Samalla kokeiltiin käytännössä IKI-hankkeessa kehitetyn Gerotestbed-toimintamallin periaatteita.

Helppokäyttöisellä 3X10D:llä voidaan tuottaa yleistietoa käyttäjän hyvinvoinnista. Tutkimukseen perustuva mittari voi toimia itsearvioinnin välineenä, mutta sitä voidaan käyttää myös osana asiakastyötä.

Omaishoitajat ovat erityisen kiinnostava testiryhmä 3X10D-mittarille – he ovat usein ikääntyneitä itsekin ja omaishoitajan elämäntilanne on monin tavoin haastava. Läheisen hoitaminen on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa, joten myös omaishoitajat ovat monenlaisen tuen tarpeessa.

Käyttäjäorganisaation huolia kuunneltiin

Testausprosessin valmistelu alkoi huolellisella suunnittelulla. Yhteistyötä tehtiin Satakunnan Omaishoitajien yhdistyksen työntekijöiden kanssa, jotka tunsivat kohderyhmän tarpeet ja erityispiirteet. Yhdessä neuvoteltiin testauksen aikataulun, tilat ja tarvittavat tukimateriaalit. Lisäksi myös asiakkaan huolia mahdollisista kompastuskivistä kuunneltiin ja niihin pyrittiin reagoimaan etukäteen.

Omaishoitajat ovat erityisen kiinnostava testiryhmä 3X10D-mittarille – he ovat usein ikääntyneitä itsekin ja omaishoitajan elämäntilanne on monin tavoin haastava.

Testauksen organisoimisessa panostettiin erityisesti viestintään, jotta osallistujille muodostuisi mahdollisimman selkeä kuva testaustapahtumasta. Yhdistyksen toiminnassa mukanaoleville lähetettiin etukäteen infokirje, jonka selkokielisyyteen panostettiin. Kirjeessä käytiin läpi testauksen tavoitteet sekä käytännön järjestelyt aikatauluineen. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietosuoja-asioiden läpikäyntiin ja osallistumisen vapaaehtoisuuden korostamiseen. Osallistujat saivat myösyhteyshenkilöiden tiedot mahdollisia kysymyksiä varten.

Pienryhmätyöskentely tuotti tulosta

Testaustilaisuuteen ilmaantui kaikkiaan kahdeksan testaajaa, ja lisäksi mukana oli kaksi yhdistyksen työntekijää sekä kolme testausta fasilitoivaa IKI-hankkeen työntekijää.

Testaustilaisuus aloitettiin yhteisellä kahvihetkellä, joka toimi luontevana jäänmurtajana. Kahvihetkellä esiteltiin myös IKI-hanke ja kerrottiin, miksi omaishoitajien näkemykset ovat tärkeitä teknologian kehittämisessä. Sovelluksen kehittäjän videotervehdyksen avulla testaajat pääsivät kuulemaan, millaisesta sovelluksesta on kyse, miksi sovellusta testataan juuri heidän kanssaan ja mitä testaukselta odotetaan.

Testaus toteutettiin 3–4 hengen pienryhmissä, joissa jokaisessa oli mukana hankkeen työntekijä fasilitaattorina. Pienryhmät mahdollistivat yksilöllisen opastuksen tarvittaessa ja loivat turvallisen ilmapiirin kysyä ja kokeilla. Ne myös edistivät vapaata keskustelua ja kokemusten jakamista sekä helpottivat havaintojen dokumentointia. Testaajat täyttivät ensin elämäntilannemittarin ja siirtyivät sen jälkeen täyttämään palautelomaketta. Lopuksi kehitysehdotukset käytiin läpi suullisesti keskustellen ja pohdittiin ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä laajemmin.

Vastoin ennakko-odotuksia, testaamisen tekninen toteutus sujui hienosti. Kaikilla osallistujilla oli älypuhelimet, ja QR-koodien käyttö oli monille tuttua. Niille muutamalle, joiden puhelimet eivät toimineet testauksessa, järjestettiin vaihtoehtoiset laitteet. Testaus osoitti, että ikääntyneet ovat valmiita ja kykeneviä käyttämään teknologiaa, kunhan käyttöliittymä on selkeä ja tukea on saatavilla.

Myös jälkipuintiin on syytä panostaa

Pienryhmätyöskentelyn jälkeisessä loppukeskustelussa ryhmä pääsi keskustelemaan arjen iloista ja voimavaroista. Tämä oli tärkeä osa prosessia, sillä hyvinvointikysely saattoi nostaa pintaan myös raskaita tunteita ja huolia. Osallistujille annettiin selkeät ohjeet siitä, keneen he voivat olla yhteydessä, jos testauksen tulokset jäivät mietityttämään. Testaajien joukosta nousi toive tulla esittelemään mittaria myös yhdistyksen erilliseen miestenryhmään.

Parin kuukauden kuluttua testaustilaisuudesta järjestetyssä palautetilaisuudessa  kerrattiin testauksen tulokset ja kerrottiin, miten palautetta on hyödynnetty kehitystyössä. Sovelluksen kehittäjältä saatiin tilaisuuteen kiitos- ja palautevideotervehdys. Osallistujat saivat jakaa ajatuksiaan ja keskustella teknologian merkityksestä omaishoitajien arjessa. Erityisen ilahduttavaa oli kuulla, että yksi osallistujista oli tehnyt elämäntilannekartoituksen tulosten pohjalta konkreettisia muutoksia arkeensa ja kokenut hyvinvointinsa parantuneen.

Menetelmien yhdistely kannatti

Sovelluksesta saatiin paljon positiivista palautetta. Kysymysten ymmärrettävyys oli hyvä ja visuaalinen ilme koettiin selkeäksi. Fonttikoko oli sopiva, ja sovelluksen antaman palautteen liikennevaloja muistuttava värikoodaus toimi herätteenä toimimaan oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Punainen väri sai pohtimaan, tarvitsisiko johonkin asiaan hakea apua.

Omaishoitajat toivoivat mittariin lisäkysymyksiä erityisesti läheisen hoitamiseen liittyvästä jaksamisesta, oman ajan riittävyydestä ja unen laadusta. Myös yksinäisyys, tulevaisuuden huolet ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus nousivat tärkeiksi teemoiksi.

Sovellukselle nähtiin monia mahdollisia käyttötilanteita. Sitä voisi hyödyntää palvelutarpeen tai RAI-arvioinnin yhteydessä, kuntoutuksessa tai kotihoidon käynneillä. Omaishoitoyhdistyksen tapaamiset, terveystarkastukset ja esimerkiksi apteekkien hyvinvointitapahtumat mainittiin myös luontevina tilanteina hyvinvointikartoituksen tekemiseen.

Kasvokkaisessa testaustilausuudessa saatuja tuloksia täydennettiin vielä Facebook-ryhmän kautta kerätyllä palautteella. Vaikka ryhmässä oli paljon potentiaalisia testaajia, jäi pelkän palautelomakkeen avulla kerätty tieto ohueksi aiempaan verrattuna. Facebook-testaus kuitenkin täydensi aiempia lomakkeella ja ryhmäkeskusteluilla saatuja tuloksia.

Oppeja tulevaisuuteen

Onnistunut teknologian kehittäminen ikääntyneiden kanssa vaatii huolellista ennakkosuunnittelua kohderyhmää tuntevien tahojen kanssa. Tarvitaan selkeää viestintää, riittävää tukea ja tutkimuseettistä refleksiivisyyttä prosessin kaikissa vaiheissa. On tärkeää kerätä palautetta monin eri tavoin ja luoda kiireetön ilmapiiri, jossa ikääntyneiden asiantuntemusta aidosti arvostetaan.

Myöskään jatkoseurantaa ei saa unohtaa – on kohteliasta kertoa testaajille, mikä heidän panoksensa merkitys on kehitystyössä. Teknologian kehittäminen ikääntyneille ja ikääntyneiden kanssa ei ole rakettitiedettä – se on ennen kaikkea aitoa kohtaamista, aktiivista kuuntelua ja inspiroivaa yhteistyötä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125747