
Luonto tukee aikuisopiskelijan hyvinvointia
Kun työpäivän päätteeksi on kiire etäseminaariin ja viikonloppukin kuluu oppimistehtävien parissa, aikuisopiskelijan palautuminen voi helposti jäädä arjen jalkoihin. Luonto tarjoaa tehokkaan vastalääkkeen jatkuvalle suorittamiselle – ja vieläpä ilmaiseksi.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä yhä useampi opiskelee töiden ohella omalla ajallaan. Monet pohtivatkin, miten yhdistää työ, opiskelu ja muu elämä ilman että oma jaksaminen kärsii. Samaan aikaan työhyvinvointi voi olla entistä heikommalla tolalla, ja korona-ajan jäljiltä uupumus ja epävarmuus tuntuvat edelleen arjessa. Onko tällaisessa tilanteessa opiskelijahyvinvoinnille enää tilaa?
Moni aikuisopiskelija tietää, miltä tuntuu yrittää venyttää vuorokaudesta lisää tunteja. Opinnot kiinnostavat ja motivoivat, mutta kalenteri on täynnä, ja palautuminen jää helposti viimeiseksi. Juuri silloin onkin tärkeintä pysähtyä, vaikka vain hetkeksi.
Luontolähtöiset menetelmät tueksi
Luontolähtöiset menetelmät tarkoittavat tapoja, joissa luontoa hyödynnetään hyvinvoinnin ja oppimisen tukena. Ne voivat olla ohjattuja hetkiä, kuten metsämieliharjoituksia tai omatoimisia pysähtymisiä. Lyhytkin oleskelu luonnossa edistää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Luonto vaikuttaa itsetuntoon, mielialaan ja keskittymiskykyyn. Tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia luonnossa voi laskea stressihormoneja elimistössä sekä samalla rauhoittaa sykettä ja lievittää lihasjännityksiä. Säännöllinen luonnossa oleilu tukee jaksamista – myös opiskeluarkena.
Luontolähtöiset menetelmät tarkoittavat tapoja, joissa luontoa hyödynnetään hyvinvoinnin ja oppimisen tukena.
Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että luonnossa voi olla vain olemassa. Ei tarvitse suorittaa, eikä tarvitse olla paras. Voi vain olla hetken ilman vaatimuksia, ja joskus juuri se tekee oppimisestakin helpompaa.
Käytännön vinkkejä luonnon hyödyntämiseen opiskeluarjessa
- Pidä kahvitauko ulkona. Hengitä syvään ja kuuntele luonnon ääniä. Jo viisi minuuttia voi riittää rauhoittumiseen.
- Opiskele luonnossa. Näpyttele läppäriä parvekkeella, kuuntele luentoa lenkillä, tai pakkaa riippumatto ja kirja reppuun ja lähde metsään tai puistoon.
- Hyödynnä pienetkin siirtymät. Kävele työ- tai opiskelumatkalla pieni pätkä metsän kautta tai jää bussista pysäkkiä aiemmin. Ota joskus aamupala mukaan ja syö se puiston penkillä.
- Sovi yhteinen luontohetki. Käy kävelyllä tai luontoretkellä ystävän tai perheen kanssa. Voit myös soittaa kaukana asuvalle ystävälle tai perheenjäsenelle samalla, kun olette tahoillanne metsässä kävelyllä.
- Tee palautumisesta näkyvää. Merkitse luonnossa vietettävät hetket kalenteriin siinä missä luennot ja deadlinetkin. Ne ovat kaikki yhtä tärkeitä.
Luonnossa liikkuminen ei maksa mitään ja on monelle helposti saavutettavissa. Jo ikkunan avaaminen metsään päin, oma parveke, puiston penkki tai pieni pihamaa voi tarjota hengähdyspaikan. Luontoon ei tarvitse lähteä kauas tai pitkäksi aikaa. Riittää, että huomaa sen olevan siinä. Isossa mittakaavassa luonnossa liikkuminen on osa kestävää elämäntapaa, koska se vahvistaa luontosuhdetta ja lisää halua suojella ympäristöä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125756
Lisätietoa
Puhakka, R., Pitkänen, K., & Siikamäki, P. (2016). The health and well-being impacts of protected areas in Finland. Journal of Sustainable Tourism, 25(12), 1830–1847. https://doi-org.anna.diak.fi/10.1080/09669582.2016.1243696
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Työterveys 2025 – Yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79471
Suutala, S., Kaltiainen, J. & Hakanen, J. (2024). Miten Suomi voi? -tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2024 välillä. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi