Perustoimeentulontuen leikkaukset vaikuttavat monen elämään
Leikkauksilla perustoimeentulotukeen voi olla kauaskantoisia seurauksia. Tukisummien pienentyessä elämästä tulee monelle entistä haastavampaa. Tässä tekstissä tarkastellaan, miten leikkaukset vaikuttavat ihmisten elämään, ja mihin ihmisryhmiin leikkauksilla on eniten vaikutusta.
Sosiaaliturvan leikkaukset ovat ajaneet monet pienituloiset ihmiset ahtaalle. Petteri Orpon hallitus on päättänyt merkittävistä sosiaaliturvaleikkauksista vuosina 2023–2024, jotka ovat vaikuttaneet perustoimeentulotukeen. Vaikutukset kasautuvat helposti heikoimmassa asemassa oleville ja leviävät entistä useammalle pienillä tuloilla eläville ihmisille. (Luoto, 2024.) Onneksi hyvinvointivaltiossamme vielä tunnistetaan, milloin sen kansalainen on tippumassa turvaverkoista läpi.
Sosiaalityön, diakoniatyön ja järjestöjen taloudellinen tuki vähävaraisille on entistä tärkeämpää, mutta leikkauksilta eivät ole säästyneet vähävaraisten parissa työskentelevätkään. Miten pitkälle sosiaali- ja terveysalan toimijat pystyvät venymään taloudellisesti autettavien lisääntyessä, kun kuilu perustuslain takaaman välttämättömän toimeentulon ja todellisuuden välillä syvenee? Kuilun kurominen pienemmäksi tuntuu haastavalta, mutta mahdotonta se ei ole.
Mistä on kysymys
Perustoimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi turvaksi henkilöille, joiden tulot eivät riitä arjen menoihin. Perustoimeentulotuki on laskettu niin, että sillä voi kattaa vain välttämättömät menot. Tästä huolimatta Kansaneläkelaitos voi vähentää perustoimeentulotuen perusosaa, jos ihminen kieltäytyy työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta ilman hyväksyttävää syytä, ja jos työ tai työvoimapalvelu turvaisivat ihmisen toimeentulon kohtuullisen ajan. Perusosan määrää voidaan alentaa 20 prosenttia, jos ihminen ei itse ole esimerkiksi edistänyt mitenkään toimeentuloaan tai jopa 40 prosenttia, jos ihminen toimii edelleen sillä tavalla, joka on aiemmin alentanut perusosaa 20 prosenttiin, tai ihminen kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen palvelutarpeen arvioinnista. (Kela, 2025c.)
Lisäksi Petteri Orpon hallitus on esittänyt jopa toimeentulotuen perusosan puolittamista (Sosiaali- ja terveysministeriö, i.a.). Perusosalla tarkoitetaan asumismenojen ja terveydenhoitokulujen jälkeen yksilön elinkustannuksiin laskettua summaa, jolla pitäisi kattaa ruoka, hygieniatarvikkeet, vaatteet, puhelinlaskut, matkaliput, harrastukset ja muut kodin ja arjen välttämättömät menot ja hankinnat.
Perustoimeentulotuki voi pienentyä myös silloin, kun Kela ei ota huomioon tuen saajan todellisia asumismenoja. Viime vuonna Kela lähetti Ylen uutisen mukaan yli 25 000 kotitaloudelle kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon (Valkama & Kujansuu, 2024). Etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa halvempaan asuntoon muuttaminen voi olla haastavaa, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei vain riitä kaikille.
Perustoimeentulotuen pienentämisestä pyritään tekemään nykyistä helpompaa ja nopeampaa. Lisäksi viranomaisilta pyritään poistamaan velvollisuus asiakkaan ohjauksesta palvelutarpeen arviointiin.
Ketkä kärsivät eniten
Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on pysynyt vuoden 2024 tasolla, mutta kustannukset ovat nousseet lähes 95 miljoonalla eurolla (Kela, 2025a). Perustoimeentulotukea vuonna 2024 sai 250 000 kotitaloutta (Kela, 2025b). Keskimääräinen perustoimeentulotuki on kotitaloudelle 528 euroa kuukaudessa (Kela, 2025a). Perustoimeentulotuen saajat ovat useimmiten yksin asuvia, joille kertyy myös asumiskustannuksia helposti Kansaneläkelaitoksen kohtuulliseksi katsomaa enemmän. 18–24-vuotiaat ihmiset ovat yliedustettuina perustoimeentulotuen saajissa, mutta heillä perustoimeentulotuen tarve on usein lyhytaikaista. Vanhemmilla, työikäisillä ihmisillä perustoimeentulotuen tarve useammin pitkittyy.
Toimeentulotuen perusosan leikkaaminen osuukin usein samoihin ihmisiin, joiden työttömyysturvaa ja asumistukea on jo pienennetty (Toivonen, 2024). Heidän taloudellinen tilanteensa on entuudestaan tiukka, sillä tukileikkausten myötä myös elämisen kustannukset ovat nousseet. Vuosimuutos 2023–2024 on ollut 1,6 prosenttia. (Tilastokeskus, i.a.)
Kuvatussa tapauksessa puhumme ihmisistä, jotka ovat valmiiksi heikossa asemassa, kuten ihmisistä, joilla on esimerkiksi mielenterveyden haasteita tai päihdeongelma. On myös joukko ihmisiä, joilta syystä tai toisesta puuttuu vielä koulutus ja työhistoria. Siihen joukkoon kuuluvat myös ne ihmiset, jotka vasta opettelevat itsenäistä elämää eli nuoret.
Hallituksen perusteena toimeentulotuen perusosan leikkaukselle on työstä tai työvoimapalveluista kieltäytyminen ilman syytä. Ymmärrys näistä syistä kuitenkin tuntuu näiden päätösten tekijöiltä puuttuvan. Esimerkiksi diakoniatyössä näkyy, että työvoimapalveluiden piirissä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole todellisuudessa työkykyisiä. Arjen hallinta voi olla niin vaikeaa, ettei vaadittuihin toimenpiteisiin osallistuminen onnistu, eikä työllistyminen tai edes työn hakeminen ole realistista.
Heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat usein monialaisia palveluita, joiden yhteensovittamisen tarve on jo hyvin tunnistettu
Vaikuttaa siltä, että päättäjät uskovat viimesijaisen perustoimeentulotuen varassa elämisen olevan yksilön valinta. Mistä on syntynyt käsitys, että heikossa asemassa olevien ihmisten tilanne paranisi heikentämällä heidän tilannettaan entisestään? Pitkään erilaisten asiakasryhmien kanssa työtä tehneinä kokemuksemme on, että ne, joilla työkykyä on, pyrkivät työelämään hakeutumaan. Eikä sekään ole aina helppoa.
Mitä muutoksista seuraa
Mitä sitten tapahtuu, kun vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten arjesta selviytyminen tehdään perustoimeentulotukea leikkaamalla vielä entisestäkin vaikeammaksi? Haasteilla on taipumusta kasaantua. Riski velkaantumiseen ja maksujen päätymiseen ulosottoon kasvaa. Itsestä huolehtiminen tulee vaikeammaksi. asunnottomien määrä kasvaa lisääntyvien vuokravelkojen ja häätöjen myötä (Ympäristöministeriö, 2025). Ulosotto voi vähentää motivaatiota työllistymiseen, eikä asunnottomuus paranna työelämään osallistumismahdollisuuksia.
Tärkeintä olisi, että ihminen saisi itselleen ja tilanteeseensa soveltuvaa palvelua ja tukea. Työkyvyn arviointi on keskeisessä roolissa. Heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat usein monialaisia palveluita, joiden yhteensovittamisen tarve on jo hyvin tunnistettu. Palvelujen yhteensovittamiseen tarvitaan kuitenkin hyvin organisoitua palveluverkkoa, jossa eri toimijat osaavat toimia saumattomasti yhteistyössä. Asiakkaan tulee olla keskiössä palveluita suunniteltaessa.
Muun muassa mielenterveyspalveluiden saatavuutta tulisi parantaa. Nyt haasteena on psykoterapian heikko saatavuus. Lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä lyhytpsykoterapian on todettu olevan yksi vaikuttavimmista hoitokeinoista, mutta sitä ei kuitenkaan ole terveyskeskuksissa tarjolla (Wahlbeck, 2023).
Lisäksi hyvinvointialueet myöntävät säästötoimien seurauksena aiempaa vähemmän maksusitoumuksia päihdekuntoutukseen (Korkala, 2024). Laitoskuntoutukseen pääsyssä on suuria alueellisia eroja ja hoidon aloitusta voi joutua odottamaan jopa puoli vuotta. Syynä lienee julkisen rahoituksen pienuus sekä henkilöstöresurssien puute, joka olisi syytä korjata.
Mitä voimme tehdä
Jokaisella sosiaalialan ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa työelämän kautta siihen, miten heikompiosaisia kohdellaan. Ammattilaisten on tärkeää pitää ääntä heikompiosaisten puolesta. Viestimällä päättäjien suuntaan ihmisten tarpeista ja päätösten vaikutuksista ihmisten elämään, voi olla vaikutusta tuleviin poliittisiin ratkaisuihin.
Kaikilla kansalaisilla on myös mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöön tekemällä kansalaisaloite (hyperlinkki: https://www.kansalaisaloite.fi/fi) tai kannattamalla jo tehtyjä aloitteita (Traficom, i.a.). Äänestämisen pitäisi olla jokaiselle tuttu tapa tai jopa velvollisuus vaikuttaa kansallisiin ja paikallisiin päätöksiin. Lisäksi päätöksien tueksi tulisi saada pian uutta tutkimustietoa perustoimeentulotuen leikkausten vaikutuksista yksilöiden elämään. Ajankohtaisempaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta on vaikea keksiä.
Lähteet
Kela, Kansaneläkelaitos. (20.2.2025a). Perustoimeentulotuen kustannukset kasvoivat lähes sata miljoonaa euroa. Saatavilla 12.5.2025 https://www.sttinfo.fi/tiedote/70917054/perustoimeentulotuen-kustannukset-kasvoivat-lahes-sata-miljoonaa-euroa?lang=fi&publisherId=69820426&utm_source=chatgpt.com
Kela, Kansaneläkelaitos. (26.3.2025b). Tietopaketti: toimeentulotuki. Saatavilla 12.5.2025 https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699589/tietopaketti-toimeentulotuki?q=tietopaketit
Kela, Kansaneläkelaitos. (4.2.2025c). Toimeentulotuen perusosan määrä. Saatavilla 12.5.2025 https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara#milloin-perusosaa-voidaan-alentaa-enintaan-20-prosentilla
Korkala, H. (14.11.2024). Tällaista on päihdekuntoutuksessa, johon on yhä vaikeampi päästä. Saatavilla 12.5.2025. https://yle.fi/a/74-20121010
Luoto, V. (23.8.2024). Toimeentulotuella selviäminen on yhä useamman arkipäivää. (Blogi.) Takuusäätiö. Saatavilla 12.5.2025 https://www.takuusaatio.fi/julkaisu/toimeentulotuella-selviaminen-on-yha-useamman-arkipaivaa/?utm_source=chatgpt.com
Sosiaali- ja terveysministeriö. (i.a.). Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistio. Saatavilla 12.5.2025 https://stm.fi/documents/1271139/198978037/Toimeentulotukilain+kokonaisuudis-tusta+valmistelevan+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppumuistio.pdf/599cdc06-c175-a6f6-0318-2aed0a9c541d/Toimeentulotukilain+kokonaisuudistusta+valmistele-van+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppumuistio.pdf?t=1736494255148
Tilastokeskus. (i.a.). Tuotteet ja palvelut. Suomi lukuina. Saatavilla 12.5.2025 https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html?utm_source=chatgpt.com#kuluttajahintaindeksi
Toivonen, T. (15.8.2024). Toimeentulotuen leikkaukset räjähtivät kasvuun tässä syy. Saatavilla 12.5.2025 https://yle.fi/a/74-20104498
Traficom. Liikenne- ja viestintäministeriö (i.a.). Kansalaisaloite. Saatavilla 12.5.2025 https://www.kansalaisaloite.fi/fi
Wahlbeck, K. (14.7.2023). Hallitusohjelma ratkoo mielenterveyspalvelujen kriisiä, yhdenvertaisuus ei toteudu. Saatavilla 12.5.2025 https://mieli.fi/blogit/hallitusohjelma-ratkoo-mielenterveyspalvelujen-kriisia-yhdenvertaisuus-ei-toteudu/
Valkama, V. & Kujansuu, V. (8.10.2024). Kela on kehottanut tänä vuonna tuhansia suomalaisia muuttamaan halvempaan asuntoon- jo 20 sentin ylitys voi olla liikaa. Yle. Saatavilla 12.5.2025 https://www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/asunnottomuus/asunnottomat-2024
Ympäristöministeriö. (26.2.2025). Asunnottomat 2024. Saatavilla 12.5.2025 https://www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/asunnottomuus/asunnottomat-2024
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125762