Nuorten ääni kuuluviin yhteiskehittämisen työpajassa

Reunalta-hankkeen tavoitteena on kehittää huono-osaisuutta kokevien nuorten aikuisten (15 –35-vuotiaat) toimintakykyä, osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistää sosiaalista yhdenvertaisuuden toteutumista.

Miksi yhteiskehittäminen?

Yhteiskehittäminen tarkoittaa prosessia, jossa erilaiset toimijat – kuten nuoret, asiantuntijat ja palveluntuottajat – suunnittelevat ja kehittävät yhdessä palveluja, toimintamalleja tai päätöksentekoa. Sen ytimessä on ajatus siitä, että paras lopputulos syntyy, kun eri näkökulmat ja kokemukset otetaan mukaan alusta alkaen.

Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että he eivät ole vain osallistujia tai ”kohderyhmää”, vaan aktiivisia toimijoita, joilla on tietoa, kokemusta ja ideoita. Ilman heidän panostaan kehittäminen jää vajaaksi – nuoret tietävät itse parhaiten, millaiset ratkaisut toimivat heidän elämässään.

Yksi keskeinen havainto oli nuorten tarve tulla kuulluksi, ilman että aikuiset vähättelevät heidän kokemuksiaan tai ottavat vallan keskustelussa.

Työpajapäivä

Työpaja järjestettiin osana Reunalta-hanketta, jossa kehitetään palvelumuotoilun keinoin nuorten palveluverkoston toimintaa niin, että nuori hyötyisi tarvitsemistaan palveluista mahdollisimman hyvin.

Päivän aikana toteutettiin kaksi työskentelyosiota:

• Nykyinen palveluverkosto ja sen toimivuus
  Jokainen osallistuja sai nimettömänä pohtia omaa palveluverkostoaan, kenen kanssa on ollut tekemisissä viimeisen puolen vuoden aikana. Tämän kyselyn avulla saatiin arvokasta tietoa sekä nuorten käyttämistä palveluista että ammattilaisten näkökulmasta heidän verkostokumppaneistaan.
• Tuiskun tarina
  Toisessa osuudessa kuultiin kuvitteellinen tarina Tuiskusta – nuoresta, jonka elämässä on paljon haasteita ja joka on syrjäytynyt. Tämän jälkeen siirryttiin ryhmätyöskentelyyn. Ryhmät laativat empatiakartan pohtien, mitä Tuisku tuntee ja ajattelee. Isoille papereille luotiin legojen ja askartelutarvikkeiden avulla visuaalinen kuvaus Tuiskusta ja hänen tilanteestaan. Ryhmät pohtivat myös, miten Tuisku hyötyisi parhaiten yhteiskunnan palveluista ja mikä häntä eniten auttaisi. Lopuksi käytiin läpi jokaisen ryhmän tuotokset ja jaettiin oivalluksia kaikkien kesken. 

Nuorten näkökulmat

Työpajassa nousi esiin useita toistuvia teemoja. Yksi keskeinen havainto oli nuorten tarve tulla kuulluksi, ilman että aikuiset vähättelevät heidän kokemuksiaan tai ottavat vallan keskustelussa. Jokaisella nuorella on ääni, jota tulee vahvistaa.

Toinen tärkeä teema oli rinnalla kulkijan merkitys. Nuori tarvitsee yhden luotettavan aikuisen, jonka kanssa syntyy aito luottamus. Sen jälkeen on helpompi navigoida palveluverkostossa.

Mitä opimme?

Yhteiskehittämisen työpaja osoitti konkreettisesti, että kun nuorille annetaan tilaa ja aito mahdollisuus vaikuttaa, syntyy hyviä ja konkreettisia ratkaisuja palveluverkoston kehittämiseen. Nuoret tunnistavat palveluiden kipukohtia ja osaavat ehdottaa toimivia parannuksia, usein selkeämmin ja rehellisemmin kuin aikuiset.

Myös ammattilaiset havaitsivat, etteivät he välttämättä tunne nuoren koko palveluverkostoa. Toimijat toimivat usein erillään ja oman organisaationsa näkökulmasta. Palveluverkoston näkyväksi tekeminen ammattilaisten kesken hyödyttäisi siis myös nuoria.

Miten tästä eteenpäin?

Työpajatyöskentely jatkuu vielä kahdella yhteiskehittämisen työpajalla. Nyt, kun kuva nuorten palveluverkoston katvealueista ja nuorten tarpeista on selkeytynyt, voidaan aloittaa palveluiden yhteismuotoilu yhdessä nuorten kanssa. Tavoitteena on luoda konkreettinen toimintasuunnitelma, jonka pohjalta kehitystyötä voidaan jatkaa. Myös tulevissa työpajoissa nuoret ja ammattilaiset kohtaavat tasavertaisina toimijoina.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963165