Johdanto – Kenen koti Suomi on ?

Julkaisu tarkastelee maahanmuuttoa, siirtolaisuutta, monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksiä ja rasismia nykypäivän Suomessa osana globaalia maailmaa. Artikkelit tuovat tutkimukseen perustuvia näkökulmia vähälle huomiolle jääneisiin ilmiöihin ja ajattelun aihetta moninaistuvalle Suomelle.

Maailma muuttuu rajua vauhtia. Ilmastonmuutos ja aseelliset konfliktit ajavat ihmisiä kodeistaan ennätystahtia. Vuonna 2022 maailmassa oli yli sata miljoonaa kotinsa jättämään joutunutta ihmistä. Luku on historiallisen korkea, ja se on kaksinkertaistunut vain kymmenessä vuodessa.

Globalisaation seurauksena työperäinen siirtolaisuus on lisääntynyt, mikä on muuttanut väestörakennetta voimakkaasti Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Suomen väestörakenne on muuttunut huimasti kymmenen viime vuoden aikana. Vieraskielisten eli ihmisten, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, määrä on kasvanut 240 000 vieraskielisestä 460 000 vieraskieliseen vuosien 2011 ja 2021 välillä.

Muutoksen nopeus näkyy myös Suomessa, ja se heijastuu maahanmuutosta käymäämme keskusteluun. Maahanmuuttokeskustelu polarisoitui 2010-luvulla. Myös tällä hetkellä keskustelu pyörii ääripäiden ympärillä ollen samalla myös pirstaleista.

Vuonna 2022 moni maahanmuuttoon liittyvä keskustelu voimistui. Ensinnäkin julkisessa keskustelussa on herännyt vahva toive lisätä maahanmuuttoa. Samanaikaisesti alettiin puhua jengiväkivallasta ja sen kytköksistä epäonnistuneeseen kotoutumiseen. Lisäksi eduskuntaan eteni Lupa elää -kansalaisaloite pitkään paperittomina olleiden ihmisten oikeudesta saada oleskelulupa.

Suomeen tuli viime vuoden aikana lähes 50 000 ukrainalaista turvapaikanhakijaa, mikä on suurin vastaanotettujen pakolaisten määrä koko maamme historian aikana. Vastaanottokeskuksia ja valmistavia luokkia perustetaan ympäri maata hurjaa vauhtia.

Maahanmuuton kentällä näyttää olevan paljon ristiriitaisia näkökulmia, huolia ja toiveita. Kaikessa keskustelussa yhteiskunnan itsetutkiskelu on jäänyt vähäiseksi. Miten 1970-luvun rakennemuutoksen kynsissä hyvinvointivaltioksi rakennettu suomalainen yhteiskunta muovautuu uuden edessä? Perinteiset toimintamallit niin työelämässä, palveluissa kuin epämuodollisissa kohtaamisissa tulevat haastetuiksi. Samalla niiden rakenteellinen joustamattomuus ja siitä kumpuava rasistisuus paljastuu.

Miten 2020-luvun Suomi onnistuisi olemaan koti kaikille? Paikka, jossa jokainen tuntee olevansa turvassa ja hyväksytty omana itsenään. Koti on siellä, missä sydän on. Ilman sitä kodista tulee vain asunto, seinät ja katto pään päälle.

Sama koskee myös asuinmaata. Jos kaikki täällä asuvat eivät pysty kokemaan oloaan turvalliseksi ja hyväksytyksi, kotimaasta jää jäljelle vain kolkko loukko. Kuinka jokainen Suomessa asuva voisi kokea tämän maan omakseen ja haluaisi siksi kantaa kortensa kekoon yhteisen maan hyväksi?

Tässä julkaisussa kuulemme erilaisia puheenvuoroja moninaistuvasta Suomesta. Ääneen pääsevät monikulttuurisuuden asiantuntijat ja toimijat, arvostetut professorit ja tässä todellisuudessa joka päivä elävät kokemusasiantuntijat. Teoksessa on monia erilaisia teemoja, jotka kulkevat osin lomittain.

Puhumme muuttuvasta työelämästä, joka oppii hiljalleen huomioimaan eritaustaiset työntekijät. Kysymme, mitä eettisiä ongelmia maahanmuuttoon perustuvaan rekrytointiin liittyy, ja miten oleskelulupapolitiikka tukee toivetta työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.

Keskitymme haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien tilanteeseen. Millä tavoin kokonaisvaltainen syrjintä ja näkymättömyys vaikuttaa ihmisen elämään, ja miltä tämän päivän paperittomuus näyttää? Millaista hoitoa mielenterveyden haasteisiin pakolaiset saavat?

Yhtenä osana artikkelikokoelmassa ovat kielitietoisuus ja monikielisen yhteiskunnan näkeminen vahvuutena. Läpi teoksen puhumme rasismista ja yhteiskunnan valkoisuudesta, oli kyse sitten ukrainalaisten pakolaisten vastaanotosta verrattuna globaalista etelästä tulevien turvan etsijöiden vastaanottoon tai koulutusjärjestelmästä.

Teoksellamme haluamme osallistua siihen keskustelun joukkoon, joka yhdenvertaisuuslain hengessä edistää aitoa yhdenvertaisuutta antirasismin keinoin. Teemme osaltamme näkyväksi yhteiskuntamme rasistisia käytänteitä ja keskustelemme siitä, kuinka rakenteita voisi muuttaa.

Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus käynnistyi vuonna 2019 Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Åbo Akademin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisenä hankkeena. Vuosien varrella koulutuksen on käynyt kahdeksankymmentä monikulttuurisella alalla työskentelevää asiantuntijaa. Koulutuksen keskeisenä tarkoituksena on ollut tarjota asiantuntijoille koulutusta moninaistuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Vuoden kestävässä ja 40 opintopisteen laajuisessa koulutuksessa syvennytään kansainväliseen liikkuvuuteen, maahanmuuttoon ja sen hallintaan sekä kotoutumiseen. Lisäksi perehdytään monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen sekä opitaan hyödyntämään monikulttuurisuutta työelämän voimavarana. Näitä kaikkia teemoja käsitellään myös tässä julkaisussa, ja monet viime vuonna koulutuksen käyneistä opiskelijoista ovat osallistuneet julkaisun tekemiseen.

Halusimme rakentaa julkaisun, joka on vahvasti kiinni tässä päivässä. Joskus on nimittäin hyvä pysähtyä katsomaan ja analysoimaan, mitä ympärillämme tapahtuu ja miten se kaikki vaikuttaa meihin. Tarvitaan monipuolista arviointia siitä, mitkä ovat tämän päivän kipupisteitä ja mitkä taas hyviä käytänteitä, jotta tulevaisuuden Suomi voisi aidosti olla kotimaa kaikille täällä asuville.

Kenelläkään meistä ei ole vain yhtä totuutta. Siksi tämä julkaisu rakentuu erilaisten näkökulmien kollaasiksi ja kudelmaksi, joka muodostaa osiaan suuremman kokonaisuuden ja paljastaa jotain laajempaa huomisen moninaistuvasta Suomesta.

Siirtolaisuus muuttaa muotoaan – kykenemmekö vastaamaan haasteisiin?