Juttutyyppi  Blogi

Sukupuolen ja eriarvoisuuden tarkastelussa olennaista on ihmisen oma kokemus 

Hyvinvointiharha saattaa syntyä, kun köyhyydestä ja hyvinvoinnista käydään julkista keskustelua. Mittaamme usein vain osaa ilmiöistä, ja usein pelkästään resursseja. Professori Juho Saaren mukaan tulemme tämän vuoksi jättäneeksi osan ihmisistä tutkimusten ja sitä kautta median välittämien viestien ulkopuolelle. 

Hyvinvoinnin, köyhyyden ja eriarvoisuuden tarkastelussa on olennaista se, miten ihmiset itse kokevat tilanteensa, ja miten he vertaavat sitä muiden tilanteeseen. Voimme nähdä tilastoista esimerkiksi pienituloisten määrän, mutta se ei kerro meille vielä pienituloisten ihmisten kokemuksia liittyen vaikkapa terveyteen, tulevaisuususkoon tai luottamukseen.

Toisaalta kun sanomme, että joku on köyhä, tulemme tiedostamattamme leimanneeksi hänet ikään kuin identiteetiltään tietynlaiseksi. Ennemmin olisi puhuttava ihmisistä, joilla on köyhyyskokemuksia: jokainen kokee tilanteensa omalla tavallaan.

Eriarvoisuus ja sukupuoli liittyvät toisiinsa

Eriarvoisuus ja sukupuoli liittyvät yhteiskunnassa toisiinsa. Tutkimusten ja arkikokemusten valossa näyttää esimerkiksi siltä, että miehet ovat yliedustettuna toisaalta yhteiskunnan huipulla ja toisaalta aivan pohjalla. Pörssiyhtiöiden hallituksissa istuu tyypillisesti miehiä, ja samaan aikaan yksinelävistä asunnottomista miehiä on yli 70 prosenttia.

Ylipäätään köyhyysriski on jakautunut Suomessa hyvin epätasaisesti. Osa jatkaa matkaa yhteiskunnassa ylöspäin kohti uusia töitä, koulutuksia ja vaikutusvaltaa, ja osa ei pääse mukaan tähän kehitykseen vaan jää paikalleen.

Köyhyysriski on jakautunut Suomessa hyvin epätasaisesti.

Köyhyyden ja sukupuolen yhteys näkyy myös arjen tasolla: erilaisia mielikuvia vahvistetaan arjen vuorovaikutuksessa tiedostamattomasti. Esimerkiksi naisiin liitetyt hoivamielikuvat saattavat estää heitä pääsemästä huipulle, mutta toisesta näkökulmasta läheiset ihmissuhteet voivat suojata heitä pahimmilta kolhuilta.

Toisaalta moni meistä tunnistanee suomalaisessa kulttuurissa ”rentun” tai ”reissumiehen” rooleja, joita käytetään paikoin kuvaamaan huono-osaisia miehiä. Naisten kokema hyvinvointi huono-osaisuuden notkelmissa on usein miehiä heikompaa. Naisen menettäessä esimerkiksi hoivaajan roolinsa samanlaisia ”rentun naisen” samaistumiskohteita ei liioin ole, ja huono-osaisuus voi olla syvempää.

Kuvitus: Inka Asikanius
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110547333