Maahanmuuttoasiat ovat moninaisia ja haasteellisia Helsingissä
Suomessa pyritään tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista monin tavoin. Elämisen olosuhteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri puolilla Suomea. Kunnat kykenevät vastaamaan asukkaidensa tarpeisiin eri tavoin.
Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen maahanmuuttajista. Yksinomaan Helsingissä on enemmän maahanmuuttajia kuin Porissa asukkaita.
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Suomessa asuttu aika vaihtelee samoin kuin kulttuurinen ja koulutuksellinen tausta sekä ammatillinen osaaminen ja kielitaito.
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä.
Vuoden 2018 alussa lähes 100 000 helsinkiläisen äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Helsingissä puhutaan 138 eri äidinkieltä. Joka viides vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat viron- ja somalinkieliset. Arabiankielisten määrä on kasvanut viime vuosina paljon.
Helsingin ulkomaalaistaustaisista noin 83 prosenttia on syntynyt ulkomailla.
Ikärakenteeltaan ulkomaalaistaustainen väestö on nuorempaa kuin suomalaistaustainen väestö. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaista vajaa viidennes on vieraskielisiä. Kouluittain tilanne vaihtelee suurestikin. Joissakin kouluissa vieraskielisiä saattaa olla jopa 80 prosenttia oppilaista. Stadin ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijoista reilu kolmannes, lähes 3 500 opiskelijaa, on vieraskielisiä.
Korkea koulutuskaan ei aina auta työllistymisessä
Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista lähes 40 prosenttia oli vuonna 2014 suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten koulutuksesta voidaan kuitenkin olla huolissaan, sillä peruskoulun jälkeisiä opintoja vieraskieliset tekevät heikommin kuin suomen- tai ruotsinkieliset. Todennäköisemmin koulutuspolku johtaa ammatilliseen kuin lukiokoulutukseen. Mitä korkeammasta tutkinnosta puhutaan, sitä heikommin vieraskieliset suorittavat niitä.
Maahanmuuttajaväestön määrä ja merkitys on suuri Helsingissä ja Helsingille.
Vieraskielisten työttömyysaste on kaksinkertainen suomen- tai ruotsinkielisiin verrattuna. Usein he työllistyvät koulutustaan vastaamattomiin töihin ja työntekijäammatteihin.
Erityisen vaikeaa on pakolaistaustaisten naisten työllistyminen. Helsingin kaupungin henkilöstö- ja kehittämispalveluiden työhönottaja Minna Lehikoisen mukaan julkisella sektorilla Helsingissä työskentelevistä viidennes on maahanmuuttajataustaisia, mutta sosiaali- ja terveysalalla vain 9,2 prosenttia.
Maahanmuuttajaväestön määrä ja merkitys on suuri Helsingissä ja Helsingille. Samalla se asettaa haasteita kaupungin tarjoamille palveluille kuten koulutukselle ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Tarvitaan osaavaa ja monikielistä henkilökuntaa.
Kaikkien yhteinen Stadi
Helsingin kaupungin kotouttamisohjelma on nimeltään Kaikkien Stadi. Onnistunut kotoutuminen nähdään koko kaupungin yhteisenä päämääränä. Tavoitteena on, että ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset pääsevät osaamistaan, koulutustaan ja kykyjään vastaaviin tehtäviin. Työnantajana kaupunki kehittää anonyymia rekrytointia. Kaupunki haluaa tarjota jokaiselle asukkailleen parhaat mahdollisuudet kasvatukseen, koulutukseen ja työelämään.
Työnantajana kaupunki kehittää anonyymia rekrytointia.
Kotouttamisohjelman keskeiset teemat ovat osaavan työvoiman kaupunki, maailman vaikuttavin paikka oppia, avoimuus ja osallistaminen sekä eriarvoisuuden ehkäisy.
Työllisyydenhoitoa moni tavoin
Kotouttamisohjelmassa todetaan, että Helsinki tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa osaajien houkuttelemiseksi.
Kaupunki onkin vastannut työelämä- ja ammatillisuuslähtöisyyteen erilaisin toimenpitein, joista osa on toki valtakunnallisiakin kuten nuorille tarkoitettu Ohjaamo-toiminta.
Työllisyyden hoitoa tukevia monialaisia palveluja ovat alkuvaiheen maahanmuuttoon työntekijöille ja työnantajille kohdennettu International House Helsinki ja ammatillisen koulutuksen polkuja jouduttava Stadin osaamiskeskus.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050282
Stadin osaamiskeskus – osaaminen edellä sujuvasti omalle uralle
Stadin osaamiskeskus aloitti toimintansa vuonna 2016 kaupungin rahoittamana projektina ajatuksella Osaaminen edellä – sujuvasti töihin. Nyt osaamiskeskuksessa on töissä noin 30 eri alojen asiantuntijaa ja tavoitteena on palvella 1 000 asiakasta vuodessa. Asiakkaaksi voivat hakea yli 17-vuotiaat helsinkiläiset maahanmuuttajat.
Osaamiskeskuksen tiloissa toimii yhteistyössä oppilaitos, TE-palvelut, maahanmuuttoyksikkö sekä kaupungin työllisyyden hoidon työntekijöitä.
Asiakkuus alkaa monialaisella osaamisen alkukartoituksella, jossa tunnistetaan osaamista ja suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä jatkopolku. Ammatillinen koulutus ja suomen kielen opiskelu yhdistetään tarvittaessa valmentavassa koulutuksessa (ammatillinen paja/polku).
Palvelut ovat saatavilla myös ruotsin kielellä. Stadin osaamiskeskus toimii suomenkielisessä oppilaitoksessa, mutta yhteistyötä tehdään ruotsiksi kotoutuneiden asiakkaiden tarpeiden mukaan mm. suomenruotsalaisen kulttuurin ja neuvonnan kohtauspaikka Luckanin ja Yrkesinstitut Prakticumin kanssa.
Omakielisyys on keskeistä toiminnassa. Osaamiskartoitus, tuki ammatillisella polulla tai työelämävalmennus voidaan tehdä asiakkaan omalla kielellä.
Stadin osaamiskeskus on hankekumppani Diakin Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hankkeessa. Osaamiskeskuksen kautta hankeopiskelijoiksi on ohjautunut sellaisia osaajia, joilla on ulkomailla suoritettuna ammatillisia tai korkea-asteen opintoja. Heidän polkunsa on voinut suuntautua korkea-asteen opintoihin joutuisasti tai vaihtelevienkin työ- ja koulutuskokeilujen jälkeen. Osaamiskeskuksen kautta on löytynyt uusi polku.
Monet valtakunnalliset kotoutumisen ja työllistymisen tukemiseen liittyvät uudistukset ovat niin tuoreita, ettei niiden vaikutuksia ole vielä arvioitu. Helsingin kaupungin perustama osaamiskeskustoiminta sen sijaan lähti niin vauhdikkaasti ja merkityksellisesti liikkeelle, että siitä ollaan luomassa valtakunnallista mallia.