Juttutyyppi  Artikkeli

Ammattikorkeakoulut opiskelijavalintaa kehittämässä

Onnistuneessa opiskelijavalinnassa hakijan ja ammattikorkeakoulun tavoitteet kohtaavat. Hakija saa haluamansa opiskelupaikan ja ammattikorkeakoulu opintoihin ja opiskeltavalle ammattialalle sitoutuneen oppijan.

Keväällä 2018 julkaistiin korkeakoulujen opiskelijavalinnasta selvitys, jonka mukaan opiskelijavalintaa uudistamalla ei ole kyetty nopeuttamaan riittävästi korkeakoulutukseen pääsyä (Ahola, Asplund & Vanhala 2018). Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa ehdotettiin ratkaisuksi, että esimerkiksi yliopistoissa perusopintoja tulisi tarjota nykyistä laajemmalle joukolle avoimesti, ilman opiskelijavalintaa. Tutkinto-opiskelijat voitaisiin valita aineopintoihin siirryttäessä perusopinnot menestyksekkäästi jo suorittaneiden joukosta. (Tuomisto 2018.)

Viime vuosina ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opiskelijavalintaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta- ja kauneusalan opiskelijavalinnassa käytetään digitaalista esivalintakoetta. Esivalintakokeen perusteella osa hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Digitaalisesta esivalintakokeesta uutisoitiin Helsingin Sanomissa kuitenkin dramaattisin otsikoin keväällä 2018: ”Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä Helsingissä” (Juupaluoma 2018). Uutisen mukaan hakijat tekivät digitaalisen valintakokeen kaveriporukassa, koska esivalintakokeen tekemistä ei valvota.

Lisäksi keväällä 2018 keskustelua käytiin opiskelijavalinnan tekemisestä ylioppilastodistuksen perusteella vuodesta 2020 alkaen (esim. Yleisradio 2018). Keskustelussa kysyttiin, ottaako todistusvalinta riittävästi huomioon tutkinnon mukaiselle alalle soveltuvuuden.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke (2017–2019) pyrkii määrittelemään perusteet sekä opiskelijoiden todistusvalinnalle että digitaaliselle valintakokeelle.

Todistusvalinta käyttöön vuonna 2020

Ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkintotodistuksen ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallista ammattikorkeakoulut sopivat keväällä 2018 (esim. Opintopolku. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit 2020 i.a.).

Pisteytysmallit ovat käytössä kevään 2020 yhteishausta lähtien kaikissa ammattikorkeakouluissa ja kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkkien koulutusta. Näissä koulutuksissa opiskelijavalinta perustuu jatkossakin valintakokeeseen.

Ammattikorkeakoulut saavat itse määritellä sen osan tutkinto-opiskelijoista, joka tullaan valitsemaan todistusvalinnalla vuodesta 2020 alkaen. Todistusvalinnalla täytettävistä opiskelupaikoista suurin osa kohdennetaan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville.

Ammattikorkeakoulut saavat itse määritellä sen osan tutkinto-opiskelijoista, joka tullaan valitsemaan todistusvalinnalla vuodesta 2020 alkaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö peräänkuulutti ylioppilastutkinnon parempaa huomioon ottamista korkeakoulujen opiskelijavalinnassa jo vuonna 2016 ilmestyneessä raportissaan ”Valmiina valintoihin” (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016). Kun ammattikorkeakouluopiskelijan tulee edetä tutkinnon suorittamisessa päämäärätietoisesti ja rivakasti, eli suorittaa opintoja vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa, on opiskelijavalinnassa syytä käyttää aiempaa opintomenestystä mittarina.

Todistusvalinnan käyttämistä puoltavat tutkimukset, joissa on todettu, etteivät opiskelijavalintakokeet ennusta opinnoissa menestymistä paremmin kuin esimerkiksi ylioppilaskokeet (esim. Huttunen 2010). Pekka Rantasen (2004) tutkimuksen mukaan lukion päättötodistus, ylioppilastodistus ja reaaliaineiden arvosanat ovat yhteydessä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintomenetykseen. Lukion päättötodistuksen keskiarvo ennusti opintomenestystä parhaiten ja reaaliaineiden arvosanat toiseksi parhaiten. (Rantanen 2004.) Lisäksi on havaittu, että esimerkiksi sosiaalityön opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa ripeää etenemistä ennustaa yksiselitteisesti vain aikaisempi opintomenestys (ks. Coyle, Carter & Leslie 2012; Dunlap, Henley & Fraser 1998; Glenmaye & Oakas 2002; Schmidt 2007).

Myönteisiä kokemuksia digitaalisesta valintakokeesta

Digitaalisen valintakokeen rakentaminen käynnistyi hankkeessa syksyllä 2017. Prosessin aluksi tehtiin kirjallisuuskatsauksia eri koulutusalojen ja tutkintojen opiskelijavalinnan arviointikohteista ja valintamenettelyistä. (Talman, Borodavkin, Kanerva & Haavisto 2018.)

Kirjallisuuskatsauksien jälkeen ammattikorkeakoulujen asiantuntijoilla oli mahdollisuus kommentoida digitaalisen valintakokeen osa-alueita keväällä 2018. Esimerkiksi sosionomi (AMK) -tutkinnon asiantuntijapaneeliin kutsuttiin kymmenestä ammattikorkeakoulusta yhteensä neljäkymmentä asiantuntijaa. He arvioivat kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostettujen osa-alueiden tarpeellisuutta ja sisältöjä digitaalisessa valintakokeessa: eettisyys, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot, persoona ja tunneäly, itseohjautuvuus ja päätöksentekotaidot, tieto ammattialasta ja sitoutuminen alaan, matemaattiset taidot ja IT-taidot sekä kieli- ja viestintätaidot. (Emt.)

Asiantuntijoiden näkemykset myötäilivät kirjallisuuskatsauksen tulosta. Asiantuntijoiden mukaan sosiaalialan opiskelijavalinnassa tulee huomioida opiskeluvalmiudet, varmuus uravalinnasta ja motivaatio, ammattialan arvoihin ja etiikkaan sitoutuminen sekä soveltuvuus alalle, esimerkiksi sosiaalisia taitoja mittaamalla.

Sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon opiskelijavalinnassa siirryttiin käyttämään digitaalista esivalintakoetta keväällä 2016, ja digitaalista valintakoetta käytettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2016. Kaikki sairaanhoitajakoulutukseen hakevat osallistuvat ensin digitaaliseen esivalintakokeeseen ja tämän perusteella osa hakijoista kutsutaan joko digitaaliseen tai muulla tavalla toteutettavaan valintakokeeseen. Sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon voi suorittaa kahdessakymmenessä ammattikorkeakoulussa. Kaikki ammattikorkeakoulut käyttävät digitaalista esivalintakoetta. Keväällä 2018 digitaalinen valintakoe oli käytössä kuudessa ammattikorkeakoulussa, mukaan lukien Diakissa.

Ammattikorkeakoulujen kokemukset digitaalisen esivalintakokeen ja valintakokeen käytöstä sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa ovat positiivisia.

Keväällä 2018 kuusi ammattikorkeakoulua kutsui sairaanhoitajakoulutuksen digitaaliseen valintakokeeseen yhteensä 1950 hakijaa. Diakin osuus hakijamäärästä oli ammattikorkeakouluista suurin eli 645 hakijaa. Valintakokeeseen osallistui Diakin neljällä kampuksella yhteensä 509 hakijaa eli 79 prosenttia kutsutuista. Digitaalisen valintakokeen järjestelyt sujuivat ongelmitta. Tietokoneet ja koealustat, samoin kuin hakijoiden tunnukset toimivat moitteettomasti. Hakijat olivat myös hyvin orientoituneita digitaaliseen valintakokeeseen. (Nieminen 2018.)

Ammattikorkeakoulujen kokemukset digitaalisen esivalintakokeen ja valintakokeen käytöstä sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa ovat positiivisia. Myönteiset kokemukset kannustavat jatkamaan digitaalisen valintakokeen kehittämistä.

Voidaanko tutkinnon suorittamista nopeuttaa opiskelijavalintamenettelyllä?

Vuonna 2015 suomalaiset korkeakouluopiskelijat aloittivat opintonsa keskimäärin 24 vuoden iässä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, 10) eli melko myöhään. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2017) julkaisemassa muistiossa ”Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle” tuodaan esiin myös seuraava huoli:

Korkeakoulutarjontaa Suomessa on ikäluokan kokoon nähden runsaasti. Korkeakoulutuksen aloittaa noin 60 % kumulatiivisesta ikäluokasta. Opintojen huonon ja hitaan läpäisyn vuoksi korkeakoulututkinnon ikäluokasta suorittaa vain 41 % (25–34-vuotiaat). Läpäisyssä on ongelmia. … Lisäksi korkeakoulupaikat kasaantuvat samoille henkilöille.” (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 14.)

Voidaanko huolenaiheisiin, kuten korkeakouluopintojen aloitusikään ja korkeakoulututkinnon suoritusvuosiin, vaikuttaa opiskelijavalintamenettelyillä? Ratkaisevatko todistusvalinta ja valintakokeen digitalisointi opintojen aloitusikään ja tutkinnon suoritusvuosiin liittyviä haasteita?

Todistusvalinta heijastuu opintojen aloitusikään, kun todistusvalinnalla täytettävistä opiskelupaikoista suuri osa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Hyvä menestys aikaisemmissa opinnoissa ennustaa hyvää menestystä korkeakouluopinnoissa (esim. Rantanen 2004). Todistusvalinta voi vaikuttaa myös tutkinnon suoritusaikaan, lyhentäen sitä.

Todistusvalinnassa ei voida ottaa huomioon opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintoihin eikä tutkinnon ammattialaan. Korkeakoulut ovat voineet vuodesta 2016 alkaen varata osan opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Tämän johdosta ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien tulee pohtia opintojen ja ammattialan soveltuvuutta itselle tarkoin. Niin sanotussa ensikertalaiskiintiössä opiskelupaikan hakemiseen ja vastaanottamiseen on vain yksi mahdollisuus. (Opintopolku. Ensikertalaiskiintiö i.a.)

Opintojen aloitusikään digitaalinen valintakoe ei suoraan vaikuta, ja opintojen suoritusaikaan se heijastuu vain välillisesti.

Voidaanko opiskelijavalintakokeen digitalisoinnilla vaikuttaa korkeakouluopintojen aloitusikään ja suoritusaikaan? Opintojen aloitusikään digitaalinen valintakoe ei suoraan vaikuta, ja opintojen suoritusaikaan se heijastuu vain välillisesti. Digitaaliseen valintakokeeseen tulee opiskeluvalmiuksia (suomi, englanti ja matematiikka) ja esimerkiksi ammattialan eettisiin lähtökohtiin sitoutumista mittaavat osiot (Talman ym. 2018). Digitaalinen valintakoe kannustaa perehtymään ja ottamaan haltuun digitaalisia oppimisympäristöjä ja opiskelumateriaaleja. Tämä helpottaa ja edistää opinnoissa etenemistä.

Jos ovet eivät avaudu vuodesta 2020 alkaen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen todistusvalinnan eivätkä digitaalisen valintakokeen kautta, eivät ovet tutkinto-opiskelijaksi ole sulkeutuneet. Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittelujen opintojen perusteella ilman normaaliin opiskelijavalintaan osallistumista.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke (20172019) on Metropolia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jota toteuttaa lisäksi 15 ammattikorkeakoulua. Hankkeen tavoitteina on todistusvalinnan kehittäminen sekä valintakokeiden digitalisointi.

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017–2019, AMK-opiskelijavalinnat – Tulevaisuuden valintoja kehittämässä. Hanke. Saatavilla 11.2.2019 http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/#hanke

Coyle, J. P., Carter, I. M., & Leslie, D. R. (2011). BSW program admission policies: Is there empirical support for what we do? Journal of Teaching in Social Work, 31(5), s. 538–551.

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Suorahaku. Saatavilla 11.2.2019 https://www.diak.fi/hakeminen/avoin-amk/tavoitteena-amk-tutkinto/suorahaku/

Dunlap, K. M., Henley Jr, H. C. & Fraser, M. W. (1998). The relationship between admissions criteria and academic performance in an MSW program. Journal of Social Work Education, 34(3), s. 455–462.

Glenmaye, L., & Oakes, M. (2002). Assessing suitability of MSW applicants through objective scoring of personal statements. Journal of Social Work Education, 38(1), s. 67–82.

Huttunen, T. (2010). Opiskelijavalinta, opintojen eteneminen ja opintoihin sitoutuvuus kauppatieteellisellä alalla. (SEFEn raportteja 3/2010). Helsinki: Suomen ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund SEFE ry.

Juupaluoma, J. (21.4.2018). Ammattikorkeakouluihin haetaan Vilpillä Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”. Helsingin Sanomat. Saatavilla 11.2.2019 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005648803.html

Nieminen, E. (13.6.2018). Kiitos valintakokeisiin osallistumisesta! (Uutinen Diakonia-ammattikorkeakoulun intranetissä). Saatavilla 11.2.2019 http://duuri.diak.fi/uutiset/Lists/Viestit/Post.aspx?ID=4287

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle. Saatavilla 11.2.2019 https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf/b370e5ec-66d3-44cb-acb9-7ac4318c49c7/visio2030-taustamuistio.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016). Valmiina valintoihin. Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:37). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 11.2.2019 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-429-0

Opintopolku. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa käytettävät pisteytysmallit 2020. Saatavilla 26.9.2018 https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/ammattikorkeakoulujen-todistusvalinnassa-kaytettavat-pisteytysmallit/

Opintopolku. Ensikertalaiskiintiö. Saatavilla 11.2.2019 https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/ensikertalaiskiintio/

Opintopolku. Korkeakoulujen yhteishaku. Saatavilla 11.2.2019 https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/

Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) (2018). Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Saatavilla 11.2.2019 https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf

Rantanen, P. (2004). Valinnasta työelämään. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua. (Opetusministeriön julkaisuja 2004:19). Helsinki: Opetusministeriö. Saatavilla 11.2.2019 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80386/opm19.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Schmidt, G. (2007). The predictive value of admission criteria in the new bachelor of social work (BSW) program. Canadian Social Work, 9(1), s. 84–91.

Talman, K., Borocavikin, M., Kanerva, A-M. & Haavisto, E. (2019). Ammattikorkeakoulujen uuden digitaalisen valintakokeen kehittäminen – määrittelyvaiheen tulokset. Metropilia ammattikorkekoulun julkaisusarja. Saatavilla 11.2.2019: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-119-6

Tilastokeskus (17.3.2017). Koulutuksen keskeyttäminen väheni. Saatavilla 11.2.2019 http://www.stat.fi/til/kkesk/2015/kkesk_2015_2017-03-17_tie_001_fi.html

Tampereen ammattikorkeakoulu (28.11.2016). Sähköinen valintakoe sairaanhoitajakoulutukseen. Saatavilla 11.2.2019 http://www.tamk.fi/-/sahkoinen-valintakoe-sairaanhoitajakoulutukseen

Tuomisto, H. (2.3.2018). Opiskelijavalintaa tulisi sujuvoittaa. Helsingin Sanomat (vieraskynä), s. A5. Saatavilla 11.2.2019 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005587193.html

Yleisradio (9.6.2018). ”Yhteiskuntaopin opiskelusta luulisi olevan juristille hyötyä” – oikeustieteen todistusvalinta herättää hämmennystä. Saatavilla 11.2.2019 https://yle.fi/uutiset/3-10245211

Yleisradio (1.4.2017). Sairaanhoitajaopintoihin tiukempi seula – testaa, olisitko sinä kelvollinen. Saatavilla 11.2.2019 https://yle.fi/uutiset/3-9540436

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293361

Opiskelijavalinta torjumaan opintojen keskeyttämistä

Aina opiskelijavalinnassa ei onnistuta. Lukuvuonna 2014–2015 sekä nuorille suunnatussa ammatillisen toiseen asteen koulutuksessa että ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa 7,6 prosenttia opiskelijoista keskeytti opintonsa (Tilastokeskus 2017). Nuorisobarometrissä 2017 esitetään vielä suurempia keskeytysprosentteja. Haastatelluista 15–29-vuotiaista nuorista 17 prosenttia oli jättänyt jonkin tutkintoon johtavan koulutuksen kesken jossain elämänsä vaiheessa. Vähintään 25-vuotiaista tutkinto-opintojen keskeytyskokemus oli 28 prosentilla. (Pekkarinen & Myllyniemi 2018, 43.)

Keväällä 2017 Yleisradio uutisoi, että lähes joka kymmenes sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa opiskeleva keskeyttää opintonsa ammattialalle soveltumattomuuden tai väärän uravalinnan johdosta (Yleisradio 2017). Uutisen viesti osoittautuu valitettavan oikeaksi myös Diakin kohdalla. Diakissa sairaanhoitajaopinnot vuonna 2016 aloittaneista noin 20 prosenttia ja vuonna 2017 aloittaneista noin 12 prosenttia on keskeyttänyt opintonsa (taulukko 1).

Taulukko 1. Diakonia-ammattikorkeakoulussa 2016 ja 2017 sairaanhoitajaopinnot aloittaneet, eronneet ja opinto-oikeuden menettäneet (tilanne 17.8.2018).

Diakonia-ammattikorkeakoulu, sairaanhoitaja (AMK)
Vuosi Aloittaneet Eronneet Ei opinto-oikeutta

(ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti)

Yhteensä
n % n % n %
2016 229 21 9,2 26 11,3 47 20,5
2017 295 9 3 28 9,5 37 12,5

 

Opintojen keskeyttämismääriin on haettu muutosta kehittämällä sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalintaa. Kokemukset sairaanhoitajatutkinnon opiskelijavalinnan digitalisoinnista kannustavat vastaavan kehittämistyön tekemiseen muiden sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen kohdalla. Perusteellista seurantaa vaatii kuitenkin se, miten opiskelijavalinnan uudistaminen, esimerkiksi digitalisointi, vaikuttaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen.