Kotoutuminen on muutakin kuin koulutusta ja työtä
Nopeasti muuttuva maailma ja lisääntyvä muuttoliike vaativat sopeutumista ja joustavuutta niin maahan muuttajilta, vastaanottavilta yhteisöiltä kuin palveluiltakin.
Maahan muuttaneiden kotouttamisesta on keskusteltu ja sitä on tutkittu paljon viime vuosina. Kotoutumista tuetaan lakisääteisillä palveluilla ja kehitetään useissa eri hankkeissa. Palvelujärjestelmän näkökulma on ollut vallitseva, jolloin huomio on kiinnittynyt erityisesti koulutukseen ja työllistymiseen.
Se, mihin ei mielestämme ole kiinnitetty riittävästi huomiota, on maahan muuttaneiden oma ymmärrys siitä, mitä kotoutuminen on ja mitä se edellyttää. Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy erityisesti suuriin kaupunkeihin, joissa haasteet tulisi erityisesti ottaa huomioon (esim. Saukkonen 2017). Yksi kehittämisen kohde on kotoutumistavoitteen nykyistä selkeämpi näkyminen kaupunkisosiaalityössä (Asén 2019).
Maahan muuttaneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset maahanmuuttopalveluissa, aikuissosiaalityössä, järjestöissä sekä monialaisissa työllisyyspalveluissa kohtaavat kotoutumisen moninaisuuden.
Maahan muuttaneiden ja ammattilaisten kokemukset esiin
Selvitimme maahan muuttaneiden kokemuksia ja käsityksiä Suomeen asettumisesta yhdeksässä haastattelussa, joihin osallistui yhteensä 40 vähintään muutaman vuoden Suomessa asunutta ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Hankimme tietoa maahan muuttaneiden kanssa työskentelevien näkemyksistä 12 ryhmähaastattelussa, joihin osallistui yhteensä 38 työntekijää Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Lahdesta. He työskentelivät sosiaalitoimen maahanmuuttajapalveluiden sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön parissa sekä TE-palvelujen maahanmuuttajien kotoutumispalveluissa.
Jotta haastatteluissa saatu kokemus- ja käytäntötieto siirtyisivät kotouttamistyöhön, jalostimme esille nousseita kehittämistarpeita ja -tapoja työpajoissa. Työpajoihin osallistui maahan muuttaneita ja ammattilaisia sekä julkiselta sektorilta että järjestöistä.
Teimme ja analysoimme haastattelut vuonna 2017. Työpajat toteutimme vuonna 2018. Työn mahdollisti Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelmasta saatu rahoitus. (Kaupunkisosiaalityö kotoutumisen tukena 2019.)
Uusi koti Suomessa – mikä on tärkeää maahan muuttaneille?
Maahan muuttaneille on tärkeää, että he oppivat toimimaan uudessa ympäristössä ja kokevat hallitsevansa jokapäiväistä elämäänsä. Tähän tarvitaan arjen sujuvuutta vahvistavaa ja luotettavaa tietoa, jotta tavallisen elämän rutiinit alkavat sujua ja arjesta tulee ennustettavaa. Neuvoja ja ohjausta tarvitaan usein pienissä tavallisissa asioissa. Myös harrastukset, opiskelu ja työ tukevat päivärytmiä, tuovat rutiineja ja mielekkyyttä elämään sekä vastavuoroisia kontakteja uusiin ihmisiin.
Jokainen tarvitsee luotettavia läheisiä ihmisiä, joihin voi turvautua.
Sosiaaliset suhteet ovat hyvin tärkeitä uuteen ympäristöön asettumiselle sekä maahan muuttaneiden omien kokemusten että myös aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella (esim. Ager & Strang 2008). Jokainen, myös maahan muuttanut, tarvitsee luotettavia läheisiä ihmisiä, joihin voi turvautua. Tukiverkosto muodostuu perheestä ja usein oman kulttuurisen tai uskonnollisen yhteisön jäsenistä. Läheiset ovat tärkeitä hyvinvoinnille, vahvistavat itseluottamusta ja edistävät näin kotoutumista.
Kaikilla, esimerkiksi yksin tulleilla lapsilla ja nuorilla, ei kuitenkaan ole perhettä lähellä tarjoamassa tukea. Toisaalta, vahva lähiverkosto voi johtaa eristäytymiseen vain oman kieli- ja kulttuuriryhmän pariin. Tällöin kotoutuminen hidastuu, sillä monipuoliset verkostot muihin ryhmiin ja yhteisön jäseniin ovat kotoutumisen yksi tärkeä edellytys.
Henkilökohtaiset verkostot ja kontaktit mahdollistavat tiedon saannin yhteisön toiminnasta. Samalla ne avaavat väyliä esimerkiksi työhön ja koulutukseen sekä edistävät kielen ja tapojen oppimista. Kukaan ei voi kotoutua uuteen ympäristöön yksin, sillä kotoutuminen on aina kaksisuuntaista ja edellyttää vastaanottavan yhteisön hyväksyntää. Myöskään hyvät väestösuhteet eivät voi kehittyä ilman ihmisten kohtaamisia erilaisissa arkisissa tilanteissa (Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus.fi).
Lisäksi maahan muuttaneiden kohtaamiset viranomaisten ja palvelujärjestelmän kanssa ovat merkityksellisiä kotoutumiselle. Toimiva suhde viranomaisiin ja ammattilaisiin mahdollistaa pääsyn tarvittaviin palveluihin ja tukijärjestelmiin. Sen lisäksi erilaiset keskustelut viranomaisten ja palvelujärjestelmän edustajien kanssa antavat maahan muuttaneelle ensivaikutelman uudesta yhteisöstä. Vaikutelma joko vahvistaa luottamusta tai luo pohjaa epäluottamukselle uutta yhteisöä kohtaan, millä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia maahan muuttaneen tulevaisuudelle.
Mitä maahan muuttaneiden kanssa työskentelevät korostivat?
Työntekijät, samoin kuin maahan muuttaneetkin, kokivat tärkeäksi arjen sujuvuuden ja sen, että voidaan tukea kullekin ihmiselle tärkeitä asioita. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen on nostanut esille myös traumaattiset kokemukset ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset, ja niissä tarvittavan monitasoisen, erityisen tuen.
Työntekijät kertoivat ohjeistuksen ja palveluverkoston jäykkyyden rajoittavan heidän mahdollisuuttaan antaa tukea joustavasti yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Yksilöllinen tuki edellyttää luottamuksellista suhdetta ja mahdollisuutta kuunnella silloin, kun asiakas haluaa kertoa tilanteestaan. Työntekijät kuitenkin kertoivat ohjeistuksen ja palveluverkoston jäykkyyden rajoittavan heidän mahdollisuuttaan antaa tukea joustavasti yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Myös maahanmuuttopolitiikan muutosten koettiin vaikeuttaneen kotoutumista ja kotoutumisen tukemista. Rooli sekä maahan muuttaneiden tukijoina että valtiollisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina koettiin ristiriitaisena etenkin sosiaalityössä. Erityisesti työntekijät mainitsivat perheen yhdistämisen vaikeutuneen, koska lainsäädäntö oli muuttunut. Myös oleskelulupaprosessin hitaus ja arvaamattomuus tuotiin esille.
Mitä pitäisi tehdä kotoutumisen tukemiseksi?
Kotoutuminen ei ole pelkästään koulutusta ja työllistymistä silloin, kun kotoutuminen ymmärretään asettumisena uuteen elinympäristöön. Usein tärkeää on sujuva ja mielekäs arki, kuuluu siihen työtä tai ei. On tärkeää tukea turvallisen arjen rakentumista. Usein apu pienissä asioissa on merkityksellistä. Turvalliseen arkeen kuuluu myös suuria asioita, muun muassa asunto, josta voi muodostua suojaa ja turvaa tarjoava koti (Heino 2018).
Kotoutumisen tukeminen edellyttää toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sitä, että palvelut ja palvelujärjestelmät ovat joustavia ja reagoivat yksilöllisiin tarpeisiin. Kotoutumiseen vaikuttavien asioiden tunnistaminen vaatii esimerkiksi psykososiaalista työotetta. On syytä muistaa, että yksi sosiaalityön tehtävä on turvata ihmisoikeuslähtöisesti maahan muuttaneiden perusoikeuksien toteutuminen.
Maahan muuttaneiden sosiaalisten suhteiden tukemista ei ole huomioitu riittävästi kotoutumisen edistämisessä.
Kotoutuminen ei kuitenkaan voi toteutua palvelujärjestelmävetoisesti ilman kontaktia uuden yhteisön muihin ihmisiin ja ryhmiin. Maahan muuttaneiden sosiaalisten suhteiden tukemista ei ole huomioitu riittävästi kotoutumisen edistämisessä. Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen tulisi olla nykyistä selkeämmin osana kotoutumista tukevaa työtä ja sen pitäisi kuulua palvelutarpeen arviointiin, sisältyä kotoutumissuunnitelmaan ja olla osa kotoutumisen seurantaa (Työ- ja elinkeinoministeriö).
Arjen toimijoilla, palveluilla ja järjestöillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia maahan muuttaneiden sosiaalisten suhteiden tukemisessa. Myös kehittämishankkeiden tulisi edistää vuorovaikutusta maahan muuttaneiden ja ympäröivän yhteiskunnan välillä.
Lähteet
Ager, A. & Strang, A. (2008). Understanding Integration: A Conceptual Framework. Journal of Refugee Studies 21(2), 166–191.
Asén, K. (2019). Urban Social Work – A scoping review of the conceptualization of urban social work and how urban social work with migrants may facilitate inclusion. (Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos). Saatavilla 14.3.2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903041392
Heino, P. (2018). Kotoutuminen ja turvattomuuskokemukset. (Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos). Saatavilla 19.2.2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901171061
Kaupunkisosiaalityö kotoutumisen tukena (2019). Kaupunkisosiaalityöllä kohti vaikuttavaa kotoutumista pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. (i.a.) Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma: Metropolialueen kestävän kasvun haastetta ja mahdollisuudet. Kaupunkisosiaalityö kotoutumisen tukemisena. Saatavilla 14.3.2019 https://urbanacademy.fi/ajankohtaistatutkimusta/kaupunkisosiaalityo-kotoutumisen-tukena/
Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus.fi. Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö. Saatavilla 19.2.2019 https://yhdenvertaisuus.fi/hyvatvaestosuhteet.fi
Saikkonen, P. (2017). Kotouttamisen seurantajärjestelmän kehittäminen Helsingin kaupungilla. Tutkimuskatsauksia 2017/2. Helsingin kaupunki. Saatavana 19.2.2019 https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_08_31_Tutkimuskatsauksia_2_Saukkonen.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotouttamisen osaamiskeskus. Saatavilla 14.3.2019 https://kotouttaminen.fi/etusivu
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293364