Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Sijoitetut nuoret toivovat kuulluksi tulemista, jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta

Lastensuojelun sijoitusten lisääntyminen voidaan katkaista tarjoamalla nuorille laadukasta ja laaja-alaista tukea sekä työntekijöille keinoja tehdä merkityksellistä työtään osallistavasti ja palveluita jatkuvasti kehittäen. Nuoret itse pitävät tärkeänä kuulluksi ja nähdyksi tulemista, jatkuvuutta ja turvallisuuden tunteen vahvistamista. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa auttavat nuoren kanssa tehtävä henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma, nuorta arvostava kohtaaminen sekä palveluiden systemaattinen arviointi, jossa myös nuoret ovat mukana.

”Lastenkoti oli kamala kokemus. Osa ohjaajista käyttäytyi vähättelevästi ja uhkaavasti. He yrittivät pakkolääkitä myös minua. Oppia arkisen elämän käytännön taitoihin en ole saanut kotoa tai lastenkodistakaan.”

Näin kertoo 20-vuotias Oona. Oonan nimi ja tarina ovat kuvitteellisia, mutta pohjautuvat lastensuojelutaustaisten nuorten tositarinoihin, jotka kerättiin syksyllä 2018 osana Diakonia-ammattikorkeakoulun Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hanketta. Nuoret otettiin hankkeessa mukaan kehittämään nuorten palveluita, ja tuloksena oli kuvauksia siitä, miten palveluita tulisi kehittää, jotta nuorten tulevaisuus olisi valoisampi.

Sijoitetut nuoret tarvitsevat laadukasta tukea

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän lisääntyminen herättää huolta. Myös tieto lastensuojelutaustaisten nuorten suuremmasta syrjäytymisvaarasta haastaa päätöksentekijöitä ja palvelujärjestelmää.

Lastensuojelun jälkihuollon palveluita ollaan nyt muuttamassa, mutta jatkossa uudistukset tulee ulottaa koskemaan kokonaisuudessaan lastensuojelun sijoituksia ja aikuistumisen tuen piiriin siirtymistä. Sijoitetut nuoret tarvitsevat laadullisesti nykyistä parempaa tukea, mikä tarkoittaa ensisijaisesti nuoren kuulluksi tulemista, tuen jatkuvuutta ja turvallisuuden tunteen vahvistamista.

Sijaishuollon aikana nuoret toivovat oikeutta osallistua omaohjaajan valintaan ja mahdollisuutta tukihenkilöön, jolle voi turvallisesti kertoa omassa tilanteessaan havaitsemistaan epäkohdista. Nuoret myös toivovat vertaistukea sekä mahdollisuuksia pohtia tulevaisuuttaan irrallaan sijaishuollosta.

Lastensuojeluelämä on kaukana normaalielämästä, minkä vuoksi sääntöviidakosta ulostulo koetaan shokkina.

Lastensuojeluelämä on kaukana normaalielämästä, minkä vuoksi sääntöviidakosta ulostulo koetaan shokkina. Itsenäistymisen tulisikin tapahtua vähitellen ja tuetusti, jotta arki säilyisi hallittavana säännöstelyn ja tiukkojen rutiinien hellittäessä. Nuoret haluaisivat harjoitella arkielämää ohjatusti, esimerkiksi lastensuojelulaitoksen tarjoamassa itsenäistymisasunnossa, jossa nuorella olisi mahdollisuus hyvään ja luottamukselliseen ohjaukseen ja neuvontaan.

Henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma avuksi

Jotta tuessa olisi jatkuvuutta, tulisi aikuistumisen tuki kytkeä vahvemmin sijaishuoltoon työntekijöiden yhteistyönä ja siten, että nuori kokisi saavansa turvaa matkan kaikissa vaiheissa. Sijais- ja jälkihuollon asiakassuunnitelman tulisi olla henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma, joka on nuorelle ymmärrettävä ja joka tukee nuoren elämässä olevia positiivisia asioita. Nuorten omien näkökohtien huomioimisen lisäksi suunnitelmaan tulisi olla kirjattuna nuoren ihmissuhteiden verkoston kokoaminen, järjestötoiminnan ja muiden sosiaalisten suhteiden kartoittaminen sekä niihin kannustaminen.

Sijais- ja jälkihuollolla tulisi myös olla velvollisuus koota nuoren ympärillä olevat toimijat, jotka voivat edistää kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja hyvinvointia. Eri toimijoiden vastuut tulisi kirjata asiakassuunnitelmaan, ja suunnitelman toteutumista pitäisi tarkastella riittävän usein.

Palvelun laatua pitää arvioida systemaattisesti

Sijoitettujen nuorten kokemukset ammattilaisten epäammattimaisesta käytöksestä ovat yleisiä.

Sekä nuoren itse että ulkopuolisen tahon pitää arvioida palvelun laatua systemaattisesti. Nuorilla on kokemusta siitä, ettei tuen puutteita ole huomattu ja korjattu ajoissa. Ylipäätään sijoitettujen nuorten kokemukset ammattilaisten epäammattimaisesta käytöksestä ovat yleisiä.

Nuorten näkemyksiä kannattaa kuunnella

Kukaan meistä ei halua katsoa sivusta, kun omista asioista päätetään.

Kaikista eniten nuoret kuitenkin toivovat tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. He toivovat oikeudenmukaista ja arvostavaa kohtelua sekä luotettavaa tukihenkilöä. Nuoret ovat asiantuntijoita omassa elämässään, ja heidän näkemystään kannattaa hyödyntää nuorten palveluiden kehittämisessä. Kukaan meistä ei halua katsoa sivusta, kun omista asioista päätetään.

Tekstin kirjoittamisessa on ollut mukana kolme lastensuojelutaustaista nuorta.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123372