Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Laajennetun työyhteisön mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää aktiivisesti

Artikkelissa kuvataan, minkälaisia mielenterveysalan osaamisen lisäämisen tarpeita ja vaatimuksia on uuden mielenterveysstrategian taustalla. Mielenterveyden osaamisen lisäämiseksi tarvitaan myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä arviointiosaamista. Mielenterveystyössä palvelujärjestelmän, järjestöjen työntekijöiden ja asukkaiden toimiminen yhdessä on voimavara.

Valmisteilla olevan mielenterveysstrategian luonnos on ollut lausuntokierroksella, ja myös me teimme siitä lausunnon. Valmistuttuaan mielenterveysstrategia tulee ohjaamaan mielenterveystyötä vuosina 2020–2030.

Strategia sisältää linjauksia, joista nostamme esille erityisesti osaamista ja sen kehittämisen vaateita. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman.

Mielenterveysstrategian taustalla oleva tarve

Yli 400 000 suomalaista saa vuosittain sairausvakuutuskorvauksia masennuslääkkeistä. Tästä määrästä noin 50–70 prosenttia käyttää lääkkeitä masennuksen hoitoon. Muita lääkityksen syitä ovat ahdistuneisuus, kroonistuneet kiputilat tai unihäiriöt.

Itsemurhakuolleisuus on kasvanut Suomessa kahden viimeisen vuoden aikana.

Kun analysoidaan pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden ihmisten kuormittuneisuutta, huomataan kiusaamisen olevan merkittävä tekijä. Keskeisten toimien tuleekin liittyä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tehokkaisiin korjaaviin toimiin.

Itsemurhakuolleisuus on kasvanut Suomessa kahden viimeisen vuoden aikana. Mielenterveysstrategiaan sisältyvän Itsemurhien ehkäisyohjelman avulla saadaan tietoa itsemurhien nykytilasta kokonaisuutena ja itsemurhien ehkäisemisen mahdollisuuksista ja hoidosta sekä itsemurhista perheessä, kasvuympäristöissä ja yhteisöissä.

Kuolemaan liittyvän keskustelun ja muulla tavalla tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäämisen keinoja kannattaa tutkia monipuolisesti, vaikkapa taiteen keinoin. Esimerkiksi Death Café -toimintaa kokeillaan Suomessakin, ja kuolemaan liittyvien rituaalien purkamista lasten, nuorten, perheiden ja erilaisten toimintaympäristöjen kanssa voidaan lisätä.

Mielenterveysosaaminen on tärkeää

Ammattilaisten ja opiskelijoiden mielenterveysosaamisen lisääminen on ehdottoman tärkeää kaikissa kasvuympäristöissä, ja se vahvistaa kansanterveyttä. Aivoterveyden edistämisellä on tärkeä yhteys mielenterveyden edistämiseen. Tutkimustietoa mielenterveyden ja aivoterveyden edistämisestä syntyy koko ajan.

Mielenterveysosaaminen on syvällistä asiantuntijuutta. On tärkeää varmistaa, että neuvoloissa, oppilas- ja opiskelijahuollossa sekä muissa lasten ja nuorten perustason palveluissa tehtävään mielenterveystyöhön on riittävät voimavarat ja ammattiryhmien välinen yhteistyö on koordinoitua.

Ehkäisevän työn lisäksi kriisitilanteissa tarvitaan näyttöön perustuvia ja vaikuttavia lyhyitä interventioita. Traumanäkökulman hyödyntämisen lisäksi pitää vahvistaa osaamista ja ymmärrystä henkilökohtaisten ja yhteisöllisten voimavarojen sekä resilienssin eli psyykkisten voimavarojen mahdollisuuksista vaikeissa elämäntilanteissa.

Koska perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi ovat ensimmäisiä kohtaamispaikkoja vaikeuksia kokeville ihmisille, on tärkeää, että perusterveyden- ja sosiaalihuollossa mielenterveyteen suunnattuja voimavaroja ja henkilöstön mielenterveysosaamista on tarjolla riittävästi. Erikoissairaanhoidon ohjausta tarvitaan perustason palveluiden tueksi.

Ammattikorkeakoulujen on mielestämme syytä ottaa tästä koppi lisäämällä mielenterveysosaamisen koulutusta sekä alemman että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintosisältöihin. Samoin ammattikorkeakoulut voivat tarjota asiantuntijoita antamaan koulutusta työelämän tarpeisiin.

Ammattikorkeakouluopinnoissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan entistä enemmän hyödyntää kokemusasiantuntijuutta.

Kokemusasiantuntijat ovat voimavara sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä, kun palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan käyttäjien näkemykset palveluista. Ammattikorkeakouluopinnoissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan entistä enemmän hyödyntää kokemusasiantuntijuutta.

Kokemusasiantuntijuus mainitaan erilaisissa politiikkaohjelmissa, ja se tuo uuden näkökulman terveyspalveluiden kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi tulee rakentaa yhtenäinen järjestelmä ja ymmärrys kokemusasiantuntijoiden palkkioista.

Mielenterveysstrategia-luonnoksessa ehdotetaan myös työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman valmistelua. Siinä kannattaa huomioida laajentuvat ja monimuotoistuvat työyhteisöt.

Suomessa työllä on tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunnan tuleekin tarjota mahdollisuuksia olla mukana työelämässä esimerkiksi osa-aikaisesti. Perheystävällisen työelämän ohjelma vahvistaa käytännön mahdollisuudet perhetilanteiden mukaisiin joustaviin ratkaisuihin.

Mielenterveysosaaminen vaatii tutkimusta ja kehittämistä

Mielenterveyden ensiapukurssi pitää nähdä kansalaistaitona fyysisen ensiavun tavoin.

Mielenterveysstrategia tukee tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on hyvä kohdistaa lasten ja nuorten mielenterveyden sekä aivoterveyden edistämiseen.

Tärkeää on tukea kasvuikäisten mielenterveystaitojen ja hyvän itsetunnon kehittymistä lisäämällä tietoa hyvistä käytännöistä, panostamalla mielenterveystaitoja edistävien työtapojen koulutukseen sekä vaikuttamalla toimintakulttuuriin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Mielenterveyden ensiapukurssi pitää nähdä kansalaistaitona fyysisen ensiavun tavoin.

Tutkimusohjelmassa voidaan paneutua sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön järjestöjen, palveluiden ja koulutuksen välillä sekä erityisesti huomioida toimijoiden roolien tutkiminen kokonaisvaltaisessa mielenterveystyössä ja mielenterveyshoidon hoitopolkujen toteuttamisessa. Mielenterveyden häiriöihin ja päihdehäiriöihin liittyvän syrjinnän ja leimautumisen vastaisen valtakunnallisen ohjelman avulla vahvistetaan ihmisten ja yhteisöjen vapautumista koetusta sisäisestä stigmasta sekä ympäristön syrjinnästä.

Mielenterveysvaikutusten arviointiosaamista tulee lisätä. On olemassa lukuisia mielenterveyteen ja johtamiseen liittyviä mittareita eri yhteyksissä ja palveluissa käytettäväksi. On tärkeää, että sovitaan mittareista ja työkaluista myös yhteiskunnallisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi.

Yhdessä tekemisessä on voimaa

Oulussa toimiva Hyvän mielen talo järjestää toimintaa mielenterveyden häiriöitä kokeneille ja heidän läheisilleen. Hyvän mielen talossa on suunniteltu laajennetun työyhteisön toimintamallin kehittämistä.

Laajennetulla työyhteisöllä tarkoitetaan Hyvän mielen talon toiminnassa mukana olevia ihmisiä.

Sisäisissä yhteistyöfoorumeissa sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on havaittu tarve lisätä kokemus- ja vertaistoimijoiden sekä ammatillisten työntekijöiden yhdessä tekemistä. Yhteiskehittämisessä pääpaino on ihmisen oman asiantuntijuuden ja äänen huomioimisessa.

Laajennetulla työyhteisöllä tarkoitetaan Hyvän mielen talon toiminnassa mukana olevia ihmisiä. Heitä ovat työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaehtoistoimijat, kokemustoimijat, opiskelijat ja asiakkaat, jäsenet, kohtaamispaikan toimintaan osallistuvat mielenterveyskuntoutujat sekä omaiset. Lisäksi mukaan yhteiskehittämiseen toivotaan osallistuvan muita hyvinvointia tukevia ja mahdollistavia toimijoita.

Kokemus- ja vertaistuen asiantuntijoiden osaamista käytetään palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa esimerkiksi Hyvän mielen talon vuonna 2020 käynnistyvän kokemus- ja koulutustoiminnan hankkeen avulla.

Yhteistyö oppilaitostoimijoiden ja esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa voi valmentaa osallistujia käyttämään tarvittavia menetelmiä, kuten dialogisia menetelmiä, palvelumuotoilua ja erilaisten kokeilujen avulla tehtävää yhteistyötä, jossa kokemus- ja vertaistoimijat osallistuvat työyhteisön jäseninä tavoitteelliseen toimintaan. Yhteiskehittämisen avulla lisätään eri toimijaryhmiin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.

Mielenterveysstrategian mukaisesti tulee kiinnittää huomiota myös johtamiseen, joka on olennainen asia uusien käytäntöjen rakentamisessa. On tärkeää luoda yhteistyörakenteet eri toimijoiden kesken ja sopia johtamiskäytännöt eri hallinnonalojen ja järjestöjen sekä muun kansalaistoiminnan välillä valtioneuvostossa, maakunnissa ja kunnissa. Asiantuntijuuden ja mentoroivan johtajuuden sisällöllinen kehittäminen yhdessä on tie muutokseen, ja tässä muutoksessa esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoululla on annettavana paljon kokemusta ja osaamista toimijoiden käyttöön.

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266519

Hyvän mielen talo ry on oululainen mielenterveysyhdistys. Sen toiminnassa on mukana ihmisiä, joilla tai joiden läheisillä okokemusta mielenterveysongelmista, tai jotka sitoutuvat toimintaan muista syistä.