Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Kuuluuko oikeus kulttuurista, taiteesta ja luonnosta nauttimiseen kaikille?

Jos toimintakykysi heikkenee ja tarvitset tukea ja apua, haluatko silloinkin itse määrätä, millaista elämää elät? Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta sen toteutumisessa on puutteita.

Viime aikoina on keskusteltu hoivan laadusta. Kysymme, mitä ”laadun” oikeastaan pitäisi tarkoittaa ja mitä ”laadukkaalla hoivalla” pitäisi tavoitella. Mielestämme tavoitteena on oltava, että ihminen pystyy elämään omannäköistä ja itselleen merkityksellistä elämää, vaikka tarvitseekin siihen tukea ja apua.

Jos musiikki, taide, käsillä tekeminen tai luonto ovat rakkaita ja tärkeä osa elämisen arvoista elämää, ihmisellä pitää olla niihin oikeus, vaikka ei kaikkeen toimintaan yksin pystyisikään. Myös oikeus elinikäiseen oppimiseen sekä uusien ilonaiheiden ja oman luovuuden löytämiseen kaikissa elämänvaiheissa kuuluvat kaikille.

Riittääkö elämä ilman iloa ja merkityksellisyyttä?

Keskustelu hoivan ympärillä on kohdistunut hoitajamitoituksiin, lääkehoitoon ja muihin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin asioihin. Nämä ovat tärkeitä, mutta jos tavoitellaan vain ”hengissä pysymistä”, tuloksena on elämää ilman iloa ja merkityksellisyyttä. Näin ei tarvitse olla.

Kulttuurilla, taiteella ja luontoelämyksillä rikastutetaan sekä hoivaa antavien että hoivaa saavien arkea.

Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa yhdessä kymmenen Pieksämäen seudulla sijaitsevan asumis- ja tukipalveluita tuottavan yksikön kanssa hoiva halutaan nähdä entistä kokonaisvaltaisemmin. Kulttuurilla, taiteella ja luontoelämyksillä rikastutetaan sekä hoivaa antavien että hoivaa saavien arkea.

Hankkeen valmennuksessa olleet työntekijät ovat nähneet, miten kulttuuri, taide ja luontoelämykset tuovat mielekästä tekemistä asiakkaille sekä virkistävät ja piristävät heitä: ”Huolet, murheet ja kivut olivat hetken poissa. Silmät syttyivät tuikkimaan ja hymy tuli huulille.”

Tämä on elämänlaatua, joka kuvaa hoivan hyvyyttä. Maailmalla sitä arvioidaan muun muassa seuraavien kysymysten avulla: ”Saatko tehdä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja mieluisia? Saatko elämääsi iloa ja nautintoa?”

Suomessa asiakaslähtöisyyskeskustelu ja hoivatyön arviointi eivät kohtaa. Halutaanko hoivalla mahdollistaa elämisen arvoinen elämä heillekin, jotka tarvitsevat apua ja tukea? Jos halutaan, se vaatii ihmisen mieltymysten ja arvostusten selvittämistä, niihin vastaamista hoivatyössä ja toteutumisen tarkastelemista hoivan vaikutuksia arvioitaessa.

Hoivatyö on määriteltävä uudelleen

Perushoivatyö on sellaisten asioiden mahdollistamista, joita tuen ja avun tarvitsija pitää merkityksellisinä, ja jotka tuottavat hänelle iloa ja nautintoa.

On määriteltävä uudelleen, mitä perushoivatyöhön kuuluu. Perushoivatyö on sellaisten asioiden mahdollistamista, joita tuen ja avun tarvitsija pitää merkityksellisinä, ja jotka tuottavat hänelle iloa ja nautintoa.

Tämä on mahdollista kehittämällä työ- ja toimintatapoja siten, että ne ottavat huomioon ihmisten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti. Siihen tarvitaan myös kulttuuria, taidetta ja luontoelämyksiä, joiden vaikutuksina on mainittu muun muassa toimintakyvyn, elämänhallinnan tunteen ja osallisuuden vahvistuminen, yksinäisyyden väheneminen sekä koetun terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.

Tällaisen ajattelun on ohjattava sekä hoivan tuottamista että hoivapalvelujen hankkimista ja valvontaa niin hoivakodeissa asuville kuin muillekin avun ja tuen tarvitsijoille kaikkialla Suomessa. Kun työntekijöitä kannustetaan auttamaan ihmisiä elämisen arvoisessa elämässä, myös hoivatyö muuttuu mielekkäämmäksi ja työhyvinvointi paranee. Tällä on osaltaan vaikutusta alalle hakeutumiseen ja työvoiman saantiin sekä hoivatyössä jaksamiseen.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266529

Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri-, ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille (2019–2020)

  • Päätoteuttaja: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk)
  • Osatoteuttajat: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, (Essote), Savonlinnan Seudun Kolomonen ry
  • Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Etelä-Savon ELY-keskus

Diakin osahankkeen päätavoitteena on lisätä sote-henkilöstön osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisestä työotteesta ja toimintamalleista. Lisäksi tavoitteena on

  • lisätä alueen taide-, kulttuuri- ja luontotoimijoiden osaamista kulttuurin mahdollistamiseen ja tarjoamiseen sote-alalla
  • kehittää toimintatapa, jossa kulttuuri- ja luontoyrittäjätoimijoiden ja sote-yksiköiden välisenä yhteistyönä ja hybridiosaamisena erityisryhmien mahdollisuudet saada hyvinvointihyötyä kulttuurista ja taiteesta lisääntyvät
  • tarjota osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen työotteen mahdollisuuksista parantaa sote-henkilöstön työhyvinvointia
  • vahvistaa alueella tarjottavaa koulutusta ja koulutusosaamista, jossa taide ja kulttuuri ja luonto ovat osana oppimisen ja työn menetelmiä
  • kerätä tietoa hankkeessa kokeiltavien valmennusten toimivuudesta ja edellytyksistä.

Hoivan arvioiminen

ASCOT (Adult Social Care Outcomes Toolkit) ja ICECAP (ICEpop CAPability measure) ovat arviointivälineitä, jotka mittaavat tuella ja avulla aikaan saatavaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Molemmissa ajatellaan, että elämänlaatuun ja hyvinvointiin vaikuttaa mahdollisuus tehdä asioita, joita henkilö itse pitää tärkeinä (capability approach). Molemmissa hoivan tarvitsija itse arvioi tilannettaan.

ASCOT mittaa elämänlaatua kahdeksalla elämän osa-alueella: henkilökohtainen puhtaus ja hyvinvointi, ruoka ja juoma, turvallisuus, asumisen siisteys ja viihtyisyys, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään, mielekäs tekeminen ja kohtelun arvokkuus. Omaishoitajien tilanteen arviointiin on olemassa oma ASCOT-mittari. Mittari on kehitetty Kentin yliopistossa. Se on käännetty suomeksi (EXCELC-hanke, finascot@thl.fi) sekä usealle muulle kielelle. Sitä käytetään muun muassa ikääntyneiden hoivan arviointiin Australiassa.

ICECAP-mittarit koostuvat viidestä seitsemään elämän osa-alueesta, joita tuen ja palvelujen odotetaan erilaisissa tilanteissa mahdollistavan. Aikuisille suunnitellussa mittarissa osa-alueet ovat kiintymys, tasapaino ja varmuus, saavutukset, ilo ja nautinto sekä itsemääräämisoikeus. ICECAP on kehitetty Birminghamin yliopistossa, ja mittareista on olemassa käännöksiä, mutta ei suomen kielelle.