Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tarvitsevat pysyvää tukea AMK-opintoihin
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oppimisen esteiksi ammattikorkeakoulussa ovat osoittautuneet muun muassa kielellisesti haastavat, abstraktit aineistot sekä monimutkaiset ohjeet, tehtävänannot ja oppimisympäristöt. Suomen kielen lehtorin suomi toisena kielenä -osaamista kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin opiskelujen eri vaiheissa, varsinkin työelämän vuorovaikutustilanteissa harjoitteluissa.
Opin portailla ja SOTE-silta -hankkeissa olen päässyt mukaan pohtimaan, miten maahanmuuttajataustaista oppijaa voisi parhaiten tukea ammattikorkeakoulussa ja pääsyssä mukaan työelämään. Ammattikorkeakoulussa opiskeleminen vaatii monenlaisia taitoja. Kaikilla opiskelijoilla on haasteita: aikataulujen ja elämänpiirien yhteensovittaminen; abstraktien, tieteellisten tekstien ymmärtäminen; kirjoitustehtävien tekeminen lähteitä omin sanoin referoimalla ja viittausohjeita noudattamalla; lukemattomiin ryhmätehtäviin ja seminaariesityksiin osallistuminen sekä pitkät harjoittelut eri työpaikoissa.
Kuitenkin opiskelijat, joiden äidinkieli ei ole suomi tai joiden koulusivistystausta on kovin erilainen kuin valtaväestöllä, joutuvat tekemään vielä enemmän töitä kuin muut. Opiskelijat ovat kertoneet, että heidän pitää esimerkiksi lukea tenttikirjat moneen kertaan ennen kuin he kokevat ne ymmärtävänsä.
Ammattikorkeakoulun arjessa kielitaito vaikuttaa monella tavalla.
Kirjoja ja nettiaineistoja suomen kielen itsenäiseen opiskeluun on valtavasti, mutta myös opiskelu on muuttunut haastavammaksi. Ammattikorkeakoulun arjessa kielitaito vaikuttaa monella tavalla. Kirjoitustehtäviä on paljon eivätkä suomen kielen ja viestinnän opettajat ehdi riittävästi ohjaamaan niiden tekemiseen.
Lähipäivien luentojenkin seuraaminen voi olla vaikeaa, jos ei ole tottunut kuuntelemaan abstraktia, tieteellistä suomen kieltä. Heikko suomen kielen taito – tai oma kokemus siitä, ettei kielitaito riitä – vaikeuttaa opiskelijoiden osallistumista keskusteluun lähiopetuksessa.
Opiskelun sujuvoittamiseen on monia mahdollisuuksia
Hankkeissa on huomattu, että tukipajoissa menee paljon aikaa tehtävänantojen avaamiseen. Kaikille opiskelijoille olisi hyötyä siitä, että vaikeaselkoisia tekstejä selkeytettäisiin. Tässä Diakin suomen kielen ja viestinnän lehtorit olisivat mielellään apuna. Olisi myös hyödyllistä lisätä verkkoon kurssialueille aineistoja, joihin voisi perehtyä ennen kuin samaa aihetta käsitellään opetuksessa.
Kun hankkeet loppuvat, on vaara, että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat jäävät ilman tukea.
Hankkeiden piirissä olevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat selkeästi hyötyneet tukipajoista ja ohjauksista harjoittelussa. Myös tutkimusten perusteella on ilmennyt, että kieltä oppii parhaiten – ja myös nopeimmin – aidoissa kielenkäyttötilanteissa. Ammattikorkeakoulun harjoitteluissa olisi siksi hyvä olla S2- eli suomi toisena kielenä -opettaja mukana seuraamassa maahanmuuttajaopiskelijan vuorovaikutustilanteita.
Kun hankkeet loppuvat, on vaara, että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat jäävät ilman tukea. Syksyllä 2020 aloittaa eri kampuksilla erillishaun kautta valittuja opiskelijoita, joille ei ole luvassa mitään erityistä tukea. Suomen kielen opettajien lisäksi heille olisi varmasti muitakin halukkaita tukijoita, jos siihen saataisiin resursseja tai vaikka uusi hanke käyntiin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722605