Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Saamen kielten asemalle vahvistusta tulkkauskoulutuksella

Saamen kielten tulkkaus -hanke järjestää tulkkauskoulutuksen, jonka toivotaan helpottavan saamekielisten palvelujen saatavuutta. Tämä on yhteiskunnallisesti merkityksellinen asia, koska se vaikuttaa saamenkielisten ihmisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen saada palveluja omalla äidinkielellään.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat merkityksellisiä asioita tämän päivän Suomessa. Vähemmistökieliin kuuluvia Suomessa puhuttuja inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä on syytä kehittää sekä niiden asemaa vahvistaa, jotta yhdenvertaisuus toteutuu ja turvataan osallistumismahdollisuuksia elämän eri alueille.

Saamen kielilaki velvoittaa kuntia toteuttamaan palveluita asukkaan kielellä, ja saamelaisilla on oikeus käyttää omaa äidinkieltään tuomioistuimessa ja muissa viranomaistilanteissa. Saamen kielillä voi asioida muun muassa Lapin lääninhallituksessa, Kelassa ja joissakin valtion viranomaistahoissa.

Monikielisyys kuuluu saamelaiseen kulttuuriin, sillä monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä.

Saamen kieliä on elvytetty yhä voimakkaammin jo 1970-luvulta lähtien. Osittain tämän työn ansiosta Suomessa äidinkielenään saamea puhuvia on väestörekisterikeskuksen mukaan tällä hetkellä yli 2 000 henkeä, joista 75 prosenttia on pohjoissaamen kielen puhujia. Monikielisyys kuuluu saamelaiseen kulttuuriin, sillä monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä.

Tulkkauspalveluja yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin

Vähemmistökielten asemaa pyritään parantamaan jatkuvasti esimerkiksi kouluttamalla saamen kielten puhujia ja lisäämällä pätevöitymiskoulutuksia eri saamenkielisille ammattialoille. Saamen kielten osaamisen vahvistamisesta huolimatta osaajia on kuitenkin liian vähän, jotta lakisääteinen oikeus asioiden hoitoon omalla äidinkielellä toteutuisi.

Ratkaisu on tulkkauksessa, jossa suomen kielen ja saamenkielisten välistä siltaa rakentaa ammattimainen tulkki.

Ratkaisu on tulkkauksessa, jossa suomen kielen ja saamenkielisten välistä siltaa rakentaa ammattimainen tulkki. Tulkkejakaan ei ole kuitenkaan riittävästi, joten tähän on ratkaisuksi lähdetty lisäämään tulkkien määrää sekä vahvistamaan nyt tulkkauspalveluja tarjoavien osaamista.

Syksyllä 2020 hankkeessa alkava saamen kielten tulkkauskoulutus tarjoaa tähän yhteiskunnallisestikin merkittävän panoksen.

Hankkeen tarkoituksena on rakentaa tulkkausopintoja, joissa kielivalikoimassa ovat kaikki Suomessa puhutut saamen kielet. Lisäksi on tarkoitus pilotoida koulutusmallia, jonka pohjalta voidaan tulevaisuudessa järjestää säännöllisin väliajoin saamen kielten tulkkikoulutusta.

Hankkeen kautta lisätään ammattitaitoisten saamen kielten tulkkien määrää sekä läsnäolo- että etätulkkaustarpeisiin. Koulutuksessa katetaan laajasti eri saamen kielten tulkkaustilanteiden osaamistarpeita. Tarpeita on niin kokous- ja konferenssitulkkauksessa kuin myös viranomaistilanteissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Saamenkielisten oikeus oman kielen käyttöön

Vaikka saamenkielinen henkilö osaa myös suomea, viranomaisen on silti tarjottava palvelua saamen kielellä henkilön niin halutessa.

Saamen kielilain soveltamisen ydinalue on saamelaisten kotiseutualue eli Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Sodankylän kunnan pohjoisosan muodostama alue. Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisella on viranomaisissa asioidessaan aina oikeus valintansa mukaan käyttää saamen tai suomen kieltä. Vaikka saamenkielinen henkilö osaa myös suomea, viranomaisen on silti tarjottava palvelua saamen kielellä henkilön niin halutessa.

Tulkkauspalveluiden kehittämisen tarve erityisesti sosiaali- ja terveysalalla nousi esille muun muassa vuonna 2016 oikeusministeriön toteuttamassa ensimmäisessä Saamebarometrissa, jossa käsitellään saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteuttamista kotiseutualueella. Myös hallituksen kertomuksessa kielilain soveltamisesta todetaan vuonna 2017, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta kaikilla kolmella saamen kielellä tulisi parantaa.

Kehittämistarpeena mainitaan muun muassa saamenkielisten tulkkauspalveluiden saatavuuden ja laadun varmistaminen sekä sen selvittäminen, miten etätulkkausta voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnassa on myös esitetty toivetta tulkkikoulutuksen järjestämisestä. Oppilaitoksen rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen onkin erittäin tyytyväinen, että oppilaitos pystyy sen nyt toteuttamaan yhteistyönä koulutuskumppaneiden kanssa ja siten vastaamaan saamelaisyhteisön akuuttiin tarpeeseen.

Hankeyhteistyö on tuottanut jo tässä vaiheessa tärkeän tuloksen, koska koulutuksen haun päättymisen jälkeen hakijoita oli saatu tavoitteeksi asetettu määrä eli 20. Eri kieliparien hakijamäärät noudattelevat kieliryhmien kokoja: suurin osa hakijoista on pohjoissaamenkielisiä, mutta koltan- ja inarinsaamenkielisiä hakijoita on myös mukana.

Saamen kielen tulkkina toimiminen ei välttämättä työllistä kokopäiväisesti, ja tulkkeina toimivat henkilöt työskentelevät usein myös muissa tehtävissä. Tämän takia tulkkauksia tekeviä henkilöitä on oltava enemmän kuin tällä hetkellä.

Tulkkauskoulutuksen suunnittelu yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Oulun Yliopiston Giellagas-instituutin hankehenkilöstön kanssa on ollut antoisaa, opettavaista ja erittäin mielenkiintoista. Kaikki osallistujat ovat oppineet paljon jo nyt. On upeaa nähdä, miten paljon koulutuksen toteuttaminen ja hankkeen loppuun saattaminen vielä tuovat uusia oivalluksia sekä hankehenkilöstölle että hankkeen opiskelijoille, unohtamatta yhteiskunnallista vaikutusta tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

Kuvitus: Nelli Ahosola

Saamen kielten tulkkaus -hanke

Saamen kielten tulkkaus -hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan 25 opintopisteen laajuinen saamen kielten tulkkauskoulutus. Koulutus on monimuotokoulutus, jonka lähijaksot järjestetään Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Saamelaisalueen koulutuskeskus on hankkeen päätoteuttaja ja tuo hankkeeseen yhdessä Giellagas-instituutin kanssa saamen kielten ja kulttuurin osaamista. Diakonia-ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen sisällöllisestä suunnittelusta ja tulkkauksen koulutuksesta.

Koulutuksen tulkkauskielet ovat suomen lisäksi inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame.

Hanke on käynnissä 1.1.2020–31.6.2021. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta, ja lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuvat Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat sekä saamelaiskäräjät.