Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Ihmiset

”Viestiessä tärkeintä on olla oma itsensä”

Sosiaalinen media on muuttanut tapaa, jolla keskustelua käydään. Kun keskustelukumppanin ilmeitä ei näe eikä äänensävyä kuule, on turhautuminen helpompi purkaa kärkkäästi. Tämän on todennut myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Uudenlainen dialogi vaatii uudenlaiset säännöt. Suomi etsii vielä tasapainoa siihen, miten keskustelua sosiaalisessa mediassa tulisi käydä. Valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri ja Diakin työelämän neuvottelukunnan jäsen Päivi Nerg näkee, että myös hänen vastuullaan on viedä kehitystä positiiviseen suuntaan.

Dialogi tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että arvostamme toisen mielipidettä.

– Me osaamme keskustella ja kuunnella toisiamme. Dialogi tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että arvostamme toisen mielipidettä. Kompromisseja ei tarvitse aina etsiä,sillä asiat ovat monimutkaisia ja ihmisillä on monenlaisia näkökulmia.

Olennaista keskustelussa on aidosti kuunnella toisen ajatuksia eikä mennä välittömästi hyökkäysasentoon. Onnistuneeseen dialogiin lähdetään avoimin mielin ja toista arvostaen. Tätä kautta syntyy vuorovaikutus, jonka lopputulosta ei voi etukäteen tietää.

– Toisen mielipiteitä ei pidä lähteä ampumaan alas, se rikkoo dialogin mahdollisuuden. Reflektioon pitää voida lähteä mukaan.

Äärimielipiteitä on monia

Suomessa ihmisen perusoikeuksiin kuuluvat mielipiteen vapaus ja oikeus ilmaista ne julkisesti – olivat ne kuinka räikeitä tahansa. Dialogin kautta voi saavuttaa ymmärryksen, miksi toinen osapuoli ajattelee eri tavalla.

– On tärkeää hyväksyä, että minunkin mielipiteeni voi olla aivan yhtä väärä. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, joka on toisella keskustelijoista. Kun dialogi on käyty, voivat molemmat jäädä omaan näkökulmaansa. Se ei ole epäonnistuminen.

Yksin keskustelua ei voi käydä, molempien tulee raottaa oveaan.

Epäonnistunut dialogi on sellainen, jossa toinen tai molemmat seisovat sanojensa edessä kuin harmaa kivi. Yksin keskustelua ei voi käydä, molempien tulee raottaa oveaan.

Päivi Nergillä on räikeistä somekommenteista myös omakohtaista kokemusta. Hän joutui myrskyn silmään eritysesti toimiessaan sisäministeriön kansliapäällikkönä vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

Päivi Nerg

– Olen onnistunut purkamaan tilanteita, joissa somessa on suorastaan solvattu minua. Kun pitkät keskustelut eivät johtaneet mihinkään, ehdotin keskustelukumppanille tapaamista kasvotusten. En tuonut häntä omaan viralliseen ympäristööni, vaan ehdotin läheistä kuppilaa, jossa me sitten tapasimmekin. Tämä lähensi meitä ihmisinä.

Keskustelu on hedelmällisintä silloin, kun molemmat osapuolet joutuvat uudenlaiseen ympäristöön, joka ei ole kummallekaan turvallinen. Tällöin paitsi haastaa itsensä myös luopuu tutusta roolistaan.

Nimettömiä kommentteja

Internet on tuonut mukanaan anonyymiteetin, joka on muuttanut koko keskustelukulttuurin. Netissä on helpompaa julistaa mielipiteitä, joita ei muutoin sanoisi ääneen.

– On luotu väline, jolla purkaa omaa turhautumistaan. Meillä on oikeus myös tähän, vaikka linjan toisessa päässä ei oltaisikaan vastuussa pahasta olosta.

Nergistä on huvittavaa, kuinka usein ihmiset yllättyvät siitä, että hänkin on ihminen.

– Ihmiset säikähtävät, kun vastaan minulle sähköpostiin, Twitteriin tai Facebookiin laitettuihin viesteihin. Se on hämmentävää. Monesta twiitistäni on tullut voimakas reaktio, mutta kun olen jatkanut keskustelua yksityisviestein, on solvaus loppunut.

Nergin mielestä keskustelukulttuuri on parantunut sosiaalisen median myötä.

Nergin mielestä keskustelukulttuuri on kuitenkin parantunut sosiaalisen median myötä. Kun erilaiset ihmiset keskustelevat samasta aiheesta, tulee erilaisia näkökulmia.

– Meidän pitääkin olla asioista eri mieltä, jos haluamme kehittyä yhteiskuntana. Mutta oli toisen mielipide mikä tahansa, hänet pitää kohdata ihmisenä.

Päivi Nerg

Vihapuhetta ja kuplia

Vihapuhetta ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä. Yleensä siihen liittyy haukkumista, solvausta, suvaitsemattomuutta tai jopa yllyttämistä väkivaltaan.

– Vihapuhetta tulee nostaa esille ja kertoa suoraan, että meillä on tällaista keskustelua. Sitä ei saa piilotella, vaan kysyä, onko tämä normaalien ihmisten kanssakäymistä. Vihapuheen kitkeminen on kaikkien velvollisuus.

Sosiaalisessa mediassa voi herkästi rakentaa itselleen kuplan, jossa ollaan tekemisissä vain samanmielisten kanssa. Olisi tärkeää luoda foorumeita ja tilanteita, joissa eri tavalla ajattelevat ihmiset kohtaisivat toisensa.

– Mielestäni kuplia pitää aukoa siinä määrin, ettei se ahdista liikaa. Vain sitä kautta kupla voi muuttua toisenlaiseksi kuplaksi, ja ymmärrys kasvaa.

Tiukka paikka

Päivi Nerg joutui vuonna 2015 lehdistön ja sosiaalisen median polttopisteeseen, kun Suomeen saapui 30 000 turvapaikanhakijaa. Myöhemmin hänen kokemuksistaan julkaistiin kirja Tiukka paikka.

– Olen edelleen naimisissa sen kanssa, kun menin lausumaan A-studiossa, että Suomi ainoana Euroopan maana tietää tarkkaan, keitä maahan on tullut. Muotoilin sanani väärin. Tarkoitus oli kertoa, että olemme ainoana Euroopan maana ottaneet jokaisesta henkilöstä sormenjäljet ja valokuvat. Lähdimme heti seuraavana aamuna viestimään selkeämmin, mutta vahinko oli jo tapahtunut.

Tilanne opetti sen, kuinka vaativaa onnistunut viestintä voi olla.

Tilanne opetti sen, kuinka vaativaa onnistunut viestintä voi olla. Samalla Nerg huomasi, kuinka monella eri tavalla ajattelevia ihmisiä Suomessa oli.

– Yhdestä viestistä saattoi tulla 50 eri tulkintaa, vaikka ajattelin viestiväni selkeästi. Tämä minun piti hyväksyä, ja opin käymään jatkokeskustelua somessa.

Nykyisin Nerg harkitsee sanojansa tarkemmin. Hän ei ole kuitenkaan hiljentynyt tai vetäytynyt julkisuudesta, vaikka se olisi ollut helpoin tie. Nerg on yhä aktiivinen sosiaalisessa mediassaja lukee itse kaikki viestinsä.

– Kyllä negatiivinen palaute vaikuttaa myös minuun. En esimerkiksi googlaa nimeäni, ja olemme sopineet perheen kanssa, etteivät lapsetkaan googlaisi äitinsä nimeä. Kaiken kaikkiaan opin valtavasti viestinnästä. Tärkein vinkki on, että ole rehellinen ja aidosti oma itsesi. Viestinnässä ei pidä lähteä kaunistelemaan asioita. Ei varsinkaan kriisitilanteessa.

Kuvat: Meeri Utti

Sana-assosiaatio

Päivi Nerg vastasi 11 sanan sana-assosiaatioon. Ajatusviivan vasemmalla puolella on sana ja oikealla puolella haastateltavan vastaus.

Dialogi – arvokasta

Vihapuhe – saatava pois

Internet – iso mahdollistaja

Inhimillisyys – ihana asia

Rakkaus – voimaannuttaa

Viestintä – jokaisen tehtävä

Diak – arvopohjainen opinahjo

Tulevaisuus – mahdollisuuksia täynnä

Kesä – mökki

Media – arvokas toimija yhteiskunnassa

Anonyymius – toisissa tilanteissa hyvä asia, toisissa huono