Monikulttuuristen osaajien kielitaito viimeistellään työelämässä

Kielen merkitystä opiskelun, työskentelyn tai päivittäisten asioiden hoitamisen mahdollistajana ei tarvitse juurikaan kyseenalaistaa, mutta entäpä jos asiaa katsoo hetken maahanmuuttajan silmin. Suomalaisessa toimintaympäristössä suomen kielen riittävä taito on edellytyksenä koulutukseen hakeutumiselle sekä työllistymiselle.

18–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista ja 16–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä 52 prosenttia osaa sujuvasti vähintään kolmea kieltä. Heistä vajaa kolmannes arvioi puhuvansa suomea tai ruotsia erinomaisesti ja toinen vajaa kolmannes keskitasoisesti.

Esimerkiksi terveydenhuollon ammatinharjoittamisen oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan kielitaito on varmistettu. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on runsaasti avoimia työpaikkoja, ja arvioidaan, että tulevien 15 vuoden aikana alalle tarvitaan noin 200 000 uutta työntekijää.

Työmarkkinoilla on tällä hetkellä kohtaanto-ongelmia, joiden ratkaisumalleiksi tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutukseen valmentavaa koulutusta maahanmuuttajataustaisille.

Korkeakoulutukseen valmentavassa koulutuksessa erityinen huomio kannattaa kiinnittää opiskeltavaan alaan – esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan suomen kieleen. Tällaisia valmentavia koulutuskokonaisuuksia onkin tullut ilahduttavasti tarjolle, mutta alueellista hajontaa on edelleen paljon.

Mikä on riittävä kielitaito?

Maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden kielitaidosta ja sen kehittymisestä opintojen aikana on saatu kokemusta Opin portailla -hankkeiden kautta. Hankkeiden aikana on järjestetty erillishakuja, joissa Diakiin on tullut viimeisten viiden vuoden aikana maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia opiskelijoita.

Riittävän kielitaidon määrittäminen oli erillishakuja valmisteltaessa ja niiden sisältöjä suunniteltaessa haastavin asia.

Riittävän kielitaidon määrittäminen oli erillishakuja valmisteltaessa ja niiden sisältöjä suunniteltaessa haastavin asia, vaikka teoreettista tietoa kielen kehittymisestä opiskelujen myötä on jo pitkältä ajalta. Hakijoiden korkeakouluvalmiuksien vahvistamiseksi oli hanketyönä tarjolla kestoltaan ja intensiteetiltään vaihtelevia valmentavia koulutuksia, joilla tarjottiin korkeakouluopinnoista kiinnostuneille mahdollisuus vahvistaa kieli- ja monimuoto-opiskelutaitoja.

Opiskelujen edetessä kielitaidon riittävyys on puhuttanut sekä teoriaopintojen yhteydessä sekä harjoitteluissa. Ei odoteta täydellistä suomen kieltä, mutta suoritusten tulee olla ymmärrettäviä sisällöltään. Opiskelun kaikissa vaiheissa tähtäimessä on valmistuminen ja vankka ammattitaito – mukaan luettuna kielitaito, jolla varmistetaan työllistyminen.

Kielitaito kehittyy eri konteksteissa

Suomessa korkeakoulutasoisen kielen tuottaminen vaatii kykyä jäsentää itsenäisesti teoreettista ja käytännön tietoa. Tämä edellyttää opiskelijalta riittävää kielitaitoa ja itseohjautuvuutta. Etenkin opiskelijat, jotka tulevat kulttuureista, joissa opettajalla on auktoriteettiasema ja oppimisessa keskitytään lähinnä faktatietoon, voivat kohdata tällöin haasteita.

Parhaiten kieli ja kommunikaatio kehittyvät, kun siihen liittyvät toimet ovat opiskelijoiden ja opetushenkilöstön yhdessä suunnittelemia.

Parhaiten kieli ja kommunikaatio kehittyvät, kun siihen liittyvät toimet ovat opiskelijoiden ja opetushenkilöstön yhdessä suunnittelemia. Opiskelijapalautteissa on tullut esiin oppimistehtävien ja oppimateriaalien selkokielisyyden tarve, ja siihen on panostettu viime vuosina. Opintojen alkuvaiheen ryhmäytymisissä opettajien tulee tukea vuorovaikutuksen syntymistä suomea puhuvien kanssa.

Kielitaito kehittyy opiskelujen ajan, jos opiskelija on motivoitunut asiasta. Parhaiten se kehittyy, kun opiskelija sosiaalistuu kantasuomalaisten joukkoon myös vapaa-ajalla.

Työharjoittelu – kielitaidon näytön paikka

Monet opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan harjoittelupaikkoihin. Myönteiset harjoittelukokemukset, joissa keskitytään myös kielitaidon vahvistamiseen, antavat tärkeitä onnistumisen kokemuksia opiskelijoille. Hyvät harjoittelijakokemukset lisäävät myös harjoittelupaikkojen ohjaajien kautta kannustavaa asennetta työpaikoille maahanmuuttajien rekrytointiin.

Mahdolliset kielelliset ongelmat harjoitteluissa ovat yleensä kahdensuuntaisia; opiskelijan puutteellinen kielitaito sekä ohjaajan kieli ja kommunikaatiotapa. Molempia puolia on mahdollista kehittää yhdessä oppilaitoksen kanssa esimerkiksi monikulttuurisuuskoulutusten ja -valmennusten avulla.

Ammatin edellyttämällä kielitaidolla työelämään

Työllistymisen vaiheessa kielitaito on erityisen arvioinnin kohteena. Työpaikka voi jopa jäädä saamatta siksi, että työnantaja arvioi hakijan kielitaidon riittämättömäksi.

Erityisesti S2-opiskelijoita eli suomea toisena kielenä opiskelevia tulee opintojen aikana valmentaa vahvasti työelämäkieleen ja -kulttuuriin sekä oman osaamisen näyttämiseen. Tämä tapahtuu työelämän ja oppilaitosten yhteistyössä esimerkiksi opiskelijoiden ryhmä- ja yksilöohjauksessa ja opettajien kielitietoisuusvalmiuksia parantamalla.

Työelämässä tarvitaan myös nykyistä parempia valmiuksia eri kulttuureista tulevien kohtaamiseen.

Työelämässä tarvitaan myös nykyistä parempia valmiuksia eri kulttuureista tulevien kohtaamiseen. Opin portailta työelämään -hankkeitten monikulttuurisuus-, kulttuurisensitiivisyys- ja kielitietoisuuskoulutuksissa on tarjottu eri kulttuuritaustaisten henkilöiden ohjaukseen ja kohtaamiseen tietoa, tukea ja välineitä, joissa on erityisesti huomioitu suomen kieli sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

Korkeakouluihin tarvitaan tukitoimia

Pitkällä tähtäimellä koulutuspoliittisesti olisi järkevää miettiä ja muotoilla kansallinen maahanmuuttajien koulutuksen suositus sekä tuottaa malleja koulutukseen pääsyn ja työllistymisen nopeuttamiseksi.

Haettaessa suomenkieliseen koulutusohjelmaan kielitaidon on oltava lähtökohtaisesti jo hyvällä, ainakin B2-tasolla. Suositeltavaa olisi, että korkeakoulut tarjoaisivat kielitaitoa vahvistavia tukitoimia, esimerkiksi alakohtaisia kielikursseja sekä korkeakouluun valmentavia opintokokonaisuuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi ja riittävän työvoiman turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Riittävä kielitaito on monitulkintainen asia, ja kielitaidon riittävyys tai riittämättömyys näyttäytyvät erilaisina eri tilanteissa. Kielitaito myös tulkitaan eri konteksteissa eri tavoin. Meille suomea äidinkielenä puhuville on usein vaikeaa sietää puutteellista suomen kielen taitoa. Sanontaa ”kauneus on katsojan silmissä” voisikin soveltaa kielen kontekstiin: kielitaito on kuulijan korvissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722604