Suomen kielen alkeet auttavat alkuun kotoutumisessa

Kielitaidon on sanottu olevan tärkein kotoutumiseen vaikuttava tekijä. Kiintiöpakolaisille tarjotaankin makupalat uuden asuinmaan kielestä jo lähtömaassa annettavassa kulttuuriorientaatiokoulutuksessa.

Tavoitteena ei ole, että kaikki osaisivat kulttuuriorientaation jälkeen puhua suomea, vaan korostaa kielenoppimisen merkitystä kotoutumisessa sekä tarjota ensimmäiset onnistumisen kokemukset uudella kielellä viestimisestä ja vinkkejä kielen itseopiskelumateriaaleihin. Tarkoitus on istuttaa siemen kielen oppimiseen.

Ryhmien heterogeenisyys ja olosuhteet tuovat haasteita opetukseen

Samassa kulttuuriorientaatiokoulutuksessa voi olla osallistujia hyvin erilaista taustoista. Osa on opiskellut englantia ja haluaisi käyttää sitä apuna suomen kielen opiskelussa. Osa taas ei ole käynyt lainkaan kouluja, eivätkä he näin ollen ole oppineet lukemaan tai kirjoittamaan edes äidinkielellään.

Osallistujien ikähaitari on suuri. Lapsille ja nuorille on omat ryhmänsä, mutta aikuisten ryhmässä osallistujien ikä vaihtelee 17-vuotiaista isovanhempi-ikäisiin asti.

Lapset ja nuoret kokeilevat uutta kieltä rohkeasti, ja kieli taipuu omituisiin sanoihin helposti. Vanhempien oppijoiden saattaa sen sijaan olla vaikea heittäytyä toistelemaan sanoja ja käymään yksinkertaisia vuoropuheluja keskenään.

Kielen opetuksen käytännön järjestelyissä on monenlaisia haasteita.

Kielen opetuksen käytännön järjestelyissä on monenlaisia haasteita. Isot, noin 40–50 hengen ryhmät voivat vaikeuttaa suomen oppimista, kun opettaja ei ehdi ohjaamaan osallistujia henkilökohtaisesti. Tilat, laitteet ja aikataulut voivat aiheuttaa pienempiä tai suurempia mutkia matkaan.

Opettajalta vaaditaankin paljon joustoa ja kykyä sietää epävarmuutta. Tarvitaan monenlaisia opetusmenetelmiä ja -materiaalia, jotta voidaan luoda oppimista tukeva ja turvallinen ilmapiiri.

Oppimista ohjaavat kielenkäyttötarpeet

Suomen kielen opetus kulttuuriorientaatiossa pohjautuu funktionaaliseen kielenopetukseen, jossa korostetaan kielen roolia viestinnän välineenä aidoissa tilanteissa, eikä opetuksessa keskitytä esimerkiksi kielioppisääntöihin tai muotojen analyysiin. Kulttuuriorientaatiossa osallistujan olisi hyvä kuulla suomea, oppia latinalaisia aakkosia ja alkaa ymmärtää kielen merkitystä kotoutumisessa.

Opetettavat aiheet ja sanasto on valittu niin, että osallistujat kuulevat ja oppivat käytännöllisiä asioita, jotka esimerkiksi helpottavat ensimmäistä kauppakäyntiä Suomessa tai suomalaisen naapurin kohtaamista. Opetukseen on siksi valittu yksinkertaista ja konkreettista arjen perussanastoa, kuten tervehtiminen, numerot ja ruokasanoja.

Miten opettaa kieltä ilman yhteistä kieltä?

Kuunteleminen ja kuullun toistaminen ovat kielenoppimisen perusta. Suomen kielen opetuksessa käytetään toistomenetelmää. Siinä kieltä opitaan kuuntelemalla ja sen periaatteita ovat turvallinen ilmapiiri, rauhallinen eteneminen, opettajan apu ja puhumiskeskeisyys.

Toistamalla opetellaan ääntämistä ja puheen rytmiä. Samalla opitaan myös erottamaan uuden kielen sanoja ja toistamaan niitä ilman kirjoitetun tekstin tukea.

Opetuksessa käytetään toiston lisäksi draamaa ja toiminnallisuutta.

Opetuksessa käytetään toiston lisäksi draamaa ja toiminnallisuutta. Osallistujia naurattaa joka kerta se, kun opettaja syö banaanin ryhmän edessä ja juo vettä pullosta. Samalla jäävät mieleen verbit syödä ja juoda sekä sanat banaani, pullo ja vesi.

Vaatteiden nimiä opetellaan pukemalla pipo päähän, hansikkaat käteen ja toppatakki päälle. Samalla tulevat tutuiksi Suomessa tarvittavat vaatteet, joista osa saattaa olla täysin outoja pakolaiselle.

Toiminnallisuutta voidaan tuoda opetukseen myös helppojen pelien kuten bingon avulla. Välillä voidaan katsoa videoita opituista asioista, esimerkiksi Yleisradion nettisivuilla on alkeisopetukseen ja vasta-alkajille sopivaa materiaalia.

Koko kulttuuriorientaatiokoulutuksen ja kotoutumisen tueksi on kiintiöpakolaisille tehty nettisivusto Moving to Finland. Näillä sivuilla on muiden kiintiöpakolaisille tärkeiden asioiden lisäksi suomen kielen osio sekä oppitunneillakin käytettävä työkirja.

Kirjan lopussa on oikeat vastaukset suomen kielen tehtäviin. Näin ollen työkirja ja nettisivusto linkkeineen sopivat hyvin myös itseopiskelumateriaaliksi ja käytettäviksi koulutuksen jälkeen suomen opetteluun. Jatkuvan kielenopiskelun tärkeyttä sekä suomen kielen opiskelua koulutuksen ja Suomeen tulon välillä korostetaan koko kulttuuriorientaatiokoulutuksen ajan.

Ensiaskeleet uuteen kieleen

Osallistujien kielenoppimiseen vaikuttaa eniten oppijan oma motivaatio.

Osallistujien kielenoppimiseen vaikuttaa kuitenkin eniten oppijan oma motivaatio. Jotkut ovat todella innokkaita oppimaan suomea. He ovat etsineet käsiinsä jo ennen koulutusta sovelluksia, joilla voi opiskella kieltä.

Osa opetukseen osallistujista on silminnähden väsyneitä, eikä kielenoppiminen oikein jaksa innostaa. Uuden kielen opiskelu ilman yhteistä kieltä vaatii keskittymistä, ja se voi olla monille liikaa, kun elämä on muutenkin vaativaa.

Kulttuuriorientaatioon osallistuneet ovat ottaneet suuren askeleen. Jokaista on tervehditty uuden kotimaan kielellä, ja jokainen on vastannut tervehdykseen. Suurin osa osallistujista osaa jo numeroita ja arkisiin kohtaamisiin sopivia vuorosanoja.

Yhdessä on maisteltu suomen kielen sanoja ja harjoiteltu uusia äänteitä. Ilo paistaa kasvoilta, kun tullaan puolin ja toisin ymmärretyiksi. Suomen kielen opiskelun siemen on istutettu jokaiseen, ja monilla se on alkanut heti itää.

Elina Johansson ja Katri Huovinen ovat toimineet kiintiöpakolaisille tarkoitettujen kulttuuriorientaatioiden kouluttajina.

Valokuva: Julia Jänis
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722608