Terveydenhoitajat osana perheiden mediamatkaa

Mediavälineiden käyttö on kansalaistaito, tärkeä ja hyödyllinen osa arkea. Se nivoutuu osaksi monilukutaitoa, joka tarkoittaa tiedon käsittelyä, muokkaamista ja tuottamista lukuisilla välineillä ja vaihtuvissa tilanteissa.  Monilukutaitoa opetellaan nykyään peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. Yhdessä tasapainoisten mediavälineiden käyttörutiinien kanssa teknologia rikastuttaa elämää.

Mediavälineiden tasapainoisia käyttörutiineja on tutkittu vielä varsin vähän. Niistä on kehitelty jo joitakin viitteellisiä suosituksia, mutta jokaiselle perheelle sopivaa kaavaa ei ole olemassa.

On tärkeää ohjeistaa perhettä sopimaan ruutuaikakäytännöistä yhdessä.

Neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa terveydenhoitajan on tarpeellista avata keskustelua ruutuajasta sekä siitä, sopiiko lapsen kuluttamat mediasisällöt kuten tv-ohjelmat ja videopelit tämän ikätasolle. On tärkeää ohjeistaa perhettä sopimaan ruutuaikakäytännöistä yhdessä.

Vanhemmat toimivat lapselle esimerkkinä ja ovat myös vastuussa omasta mediavälineiden käytöstään. Sovitut asiat kirjataan yhdessä ruutuaikasopimukseksi, jotta niihin voi tarvittaessa palata.

Mediavälineiden terveyshaasteet

Rajoittamaton ruutuaika sekä lapselle sopimattoman mediasisällön kuluttaminen voi heikentää lapsen elämänlaatua sekä aiheuttaa haasteita koulussa ja kotona. Tutkimukset osoittavat, että ruutujen edessä kulutettu aika lisääntyy iän karttuessa. Siksi terveyden edistämisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota mediavälineiden käyttöön jo varhain.

Mediavälineiden lisääntynyt käyttö on vähentänyt liikuntaan käytettävää aikaa lapsilla ja nuorilla.

Mediavälineiden lisääntynyt käyttö on vähentänyt liikuntaan käytettävää aikaa lapsilla ja nuorilla. Liikkuminen välitunnilla ja kotipiirissä sekä välimatkojen kävely on vähentynyt. Arkiliikunnan on kuitenkin todettu kehittävän aivotoimintaa jopa ohjattua liikuntaa enemmän.

Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on vastuu luoda tälle toiminnalle aikaa ja mahdollisuuksia. Lapsen terveyttä voi helposti edistää sisällyttämällä tämän päivittäiseen arkeen hengästyttävää liikettä, iloa ja naurua.  Fyysinen aktiivisuus ja innostuminen lievittävät ahdistusta, masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Tähän tarkoitukseen sopii niin kuntoliikunta kuin arjen peruspuuhastelu.

Ruutuajan venyessä haittoja voi ilmetä, kun uneen tarkoitettu aika menee mediavälineiden ääressä tai laitteiden tuottama sininen valo vaikeuttaa nukahtamista. Aivojen hyvinvointi kaipaa liikunnan lisäksi myös riittävästi laadukasta unta. Esikouluikäisen ja ekaluokkalaisen elämässä tämä tarkoittaa noin 10–11 tuntia unta yössä. Riittävällä unella on huomattava merkitys oppimiselle, fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, käyttäytymiselle sekä keskittymiskyvylle.

Mediavälineet arjen rikastuttajina

Ekaluokkalainen ja tätä nuorempi lapsi tarvitsee vielä aikuisia tueksi ja turvaksi asettamaan rajoja mediavälineiden käytössä. Koska kaikille sopivia ruutuaika- ja mediakäytäntöjä ei ole, jää lopulta erityisesti perheen aikuisten vastuulle päättää, mikä on kohtuullista mediavälineiden käyttöä ja mitä mediasisältöjä lapsi saa kuluttaa. Kouluikäinen pystyy noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä, vaikka tarvitseekin aikuista välillä muistuttamaan häntä niistä.

Mediavälineiden harkitulla käytöllä voidaan edistää koko perheen hyvinvointia. Terveydenhoitajat kouluterveydenhuollossa ja neuvoloissa ovat avainasemassa, kun vaikutetaan kehittyvään mediavälineiden käyttökulttuuriin. Keskustelut vastaanotolla tasapainon etsimisestä mediavälineiden käytössä ovat ikkuna terveydenhoitoon, jossa teknologia kulkee käsikädessä terveyden edistämisen kanssa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169335