Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Digituen tarve käveli ovesta sisään

Digiosaaminen on välttämätöntä sähköiseen asiointiin perustuvassa yhteiskunnassa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun välimatkaa seuraavaan kylään voi olla satoja kilometrejä. Kitti Kumpulainen tarjosi digiapua iäkkäälle väestölle saamelaisalueella.

Olen työskennellyt vuodesta 2017 Diakin pohjoisimmassa hankkeessa Utsjoen kunnan alueella edistämässä osallisuutta ja hyvinvointia harvaanasutulla seudulla. Sain kirkkoherralta vinkin kuntalaisten digituen tarpeista. Kun järjestimme avoimia digituen päiviä seurakuntatalossa, osallistujien määrä ja heidän moninaiset kysymyksensä yllättivät meidät täysin.

Tarjosin digitukea Utsjoen seurakuntatalossa kolmena päivänä. Ensimmäisenä päivänä tuen tarvitsijoita oli muutama. Toisena päivänä oli vain yksi. Hänen kysymyksensä olivat niin moninaisia, että niiden parissa varaamani aika kului hujauksessa.

Kolmantena päivänä ihmisiä suorastaan tulvi paikalle. Seurakunnan diakoniatyöntekijä oli ideoinut kirpputorin ja lounasruokailun samaan yhteyteen. Se teki osallistumisen helpommaksi. Saattoi tulla kuulostelemaan, mistä digituessa oikein on kysymys.

Kysymykset ja osaamistarpeet osoittautuivat hyvin moninaisiksi ja käytännönläheisiksi. Osallistujat pyysivät apua esimerkiksi kuvien lähettämiseen WhatsApp-sovelluksella. He halusivat osata käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa. Harjoittelimme sähköpostiliitteen lähettämistä.

Leski ei tiennyt, kuinka saisi käynnistettyä kannettavan tietokoneen.

Avun tarve syntyi myös tilanteessa, jossa puoliso on menehtynyt. Leski ei tiennyt, kuinka saisi käynnistettyä kannettavan tietokoneen. Autoin myös verkkopankkiasioiden hoitamisessa.

Älypuhelimet ja Facebook vaativat harjaantumista

Yksi Doro-puhelin aiheutti digipulman, jonka ratkomiseen osallistui minun lisäkseni joukko muita paikalla olleita. Puhelimen omistaja kertoi, että lapsenlapset olivat näppäilleet puhelinta ja sen jälkeen sillä ei voinut soittaa eikä vastaanottaa puheluita.

Loppujen lopuksi huomasimme, että puhelin oli yhdistynyt Norjan verkkoon. Saimme palautettua sen Suomen yhteyksiin. Pulma oli vaatinut niin paljon yhteistä yrittämistä, että myös onnistumisen riemu oli yhteinen.

Moni iäkäs digituen tarvitsija kertoi, että oli saanut älypuhelimen. Kiireiset omaiset olivat päällisin puolin ohjanneet puhelimen käyttöön.

Harjoittelimme yhdessä hipaisua, sovellusten lisäämistä ja poistamista sekä kameran käyttöä.

Nyt me harjoittelimme yhdessä hipaisua, sovellusten lisäämistä ja poistamista sekä kameran käyttöä. Lähetimme testikuvia ystävälle, joka ei pahastuisi epäselvistä viesteistä.

Digiosaamisen lisääntymisen avulla yhteyden pitäminen omaisiin ja ystäviin helpottui heti. Facebookin käyttöä kokeiltiin monen osallistujan kanssa ja etsittiin yhteyttä ystäviin.

Millainen on riittävän hyvä digitukihenkilö?

Olen ajatellut aikaisemmin, että digituen antajan on oltava ensisijaisesti erityisen pätevä digiosaaja. En pitänyt itseäni sellaisena.

Saamani palautteen perusteella ajattelen nyt eri tavalla. Digituen antajan tärkeitä ominaisuuksia ovat rauhallisuus ja kärsivällisyys. Auttajan täytyy kuunnella, mistä pulmassa on kysymys. Kun avun tarvitsija ei osaa digimaailman terminologiaa, on ensin löydettävä yhteinen käsiteymmärrys.

Ohjaamiseen on oltava riittävästi aikaa, jotta esimerkiksi hipaisuja voi harjoitella pelkäämättä epäonnistumista. Tietokonetta tai tablettia täytyy klikkailla yhdessä riittävän monta kertaa, jotta vaikkapa leikkaa-, liimaa- ja kopioi-komennot tulevat tutuiksi.

Eettinen herkkyys ja luotettavuus ovat digineuvojan tärkeimpiä ominaisuuksia, kun on kyse iäkkäiden henkilöiden digiasioista.

Digineuvonnassa ollaan helposti tekemisissä yksityisten ja salassa pidettävien asioiden kanssa. Eettinen herkkyys ja luotettavuus ovat mielestäni digineuvojan tärkeimpiä ominaisuuksia varsinkin silloin, kun on kyse iäkkäiden henkilöiden digiasioista.

Kokemukseni digituen tarjoamisesta on erittäin myönteinen. Se avasi silmäni näkemään digituen moninaiset tarpeet. Pohjois-Suomessa välimatkat ovat pitkiä, ja esimerkiksi Utsjoen alueen ainoa pankki on auki vain yhtenä päivänä viikossa viiden tunnin ajan. Asioiden hoitaminen sähköisesti on välttämätöntä.

Digituen merkitys on kuitenkin laajempi kuin pelkkä apu asioiden hoitamiseen. Digituen päivissämme sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen nousikin virallisia asiointitarpeita tärkeämmäksi.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123377

Yhdessä toimien -hanke

Yhdessä toimien -hanke toimi vuosina 2017–2019 saamelaisalueella eli Sodankylässä, Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä.  Diakin hallinnoima hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä osallisuutta ja hyvinvointia harvaanasutulla alueella.