Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Lasten ja nuorten jälkihuoltoa kehitetään elämäntilannemittarin avulla

Jälkihuollolla on merkittävä rooli kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten itsenäistymisessä ja hyvän aikuisuuden rakentamisessa. Diakin kehittämän elämäntilannemittarin laajentaminen tuo nuorten oman äänen kuuluviin myös palvelujen kehittämiseen.

Jälkihuollon palveluiden suuri merkitys kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten itsenäistymisessä ja hyvän aikuisuuden mahdollistumisessa on tunnistettu: vuoden alussa palveluiden päättymisen ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen.

Jälkihuollon palveluista, niiden laadusta, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta on kuitenkin kovin vähän tietoa, ja palvelut vaihtelevat kunnittain. Myös nuorten ääni ja kokemus palveluista on uupunut. Diakin asiantuntijat lähtivät kehittämään jälkihuollon palveluita yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.  Kehittämisessä hyödynnetään Diakin 3X10D-elämäntilannemittaria sekä Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työvälinettä.

Elämäntilannemittarin avulla tietoa nuorten näkemyksistä

Diakin kehittämän 3X10D-elämäntilannemittarin avulla voidaan kartoittaa nuorten näkemystä heidän omasta hyvinvoinnistaan. 3X10D mittaa yleistä elämään tyytyväisyyttä sekä tyytyväisyyttä yhdeksään tarkemmin määriteltyyn hyvinvoinnin osa-alueeseen, esimerkiksi terveyteen tai taloudelliseen tilanteeseen.

Diakin kehittämän 3X10D-elämäntilannemittarin avulla voidaan kartoittaa nuorten näkemystä heidän omasta hyvinvoinnistaan.

Nyt mittaria on laajennettu erityisesti jälkihuollon tarpeisiin lisäämällä kysymyksiä ensisijaisesta hyvinvoinnista, kuten tulevaisuuden uskosta ja omista vaikutusmahdollisuuksista, kuulluksi tulemisesta, sekä tarpeenmukaisen tuen saamisesta. Palvelukokemuksissa kysytään myös nuoren näkemystä saadun tuen laadusta.

3X10D on kehitetty yhteistyössä nuorten kanssa työtä tekevien eri alojen ammattilaisten kanssa. Nuorten näkemykset ja kokemukset ovat olleet ohjaavana tekijänä mittarin kehitystyössä. Myös nyt tehty laajennus on kehitetty yhteistyössä nuorten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Mittari pohjautuu nuorten näkemyksiin hyvästä jälkihuollosta

Elämäntilannemittarin laajennuksen kehittäminen aloitettiin Diakin ja Tampereen kaupungin yhteisissä työpajoissa keväällä 2020. Yhteisen työskentelyn pohjana hyödynnettiin Diakin Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -kehittämishankkeessa koottuja jälkihuollossa olleiden nuorten kokemuksia ja toiveita. Niiden pohjalta lähdettiin yhdessä miettimään hyvässä jälkihuollossa toteutuvia asioita ja toisaalta asioita, jotka estävät hyvän jälkihuollon toteutumisen. Pesäpuun UP2US-hanke toi kehittämiseen kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia.

Työpajatyöskentelyn pohjalta hyvän jälkihuollon tunnusmerkit niputettiin neljään eri osa-alueeseen:

  1. Työntekijään ja/tai omaohjaajaan ja resursseihin liittyvät seikat, kuten käytössä oleva aika ja syntynyt luottamuksellinen suhde.
  2. Kohtaamiseen, työntekoon ja työtapoihin liittyvät seikat, kuten aito kuuntelu ja kannustaminen, rinnallakulkijuus ja nuoren pystyvyyden vahvistaminen.
  3. Tukitarpeisiin liittyvät seikat, kuten kokonaistilanteen huomioiminen ja itsenäisen elämän taitojen vahvistaminen.
  4. Palveluihin liittyvät seikat, kuten tarvittavien palveluiden saaminen ja saatavuuden varmistaminen.

Näiden osa-alueiden pohjalta lähdettiin muotoilemaan kysymyksiä, joissa hyödynnettiin Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työvälinettä ja jotka räätälöitiin jälkihuollon kontekstiin sopivaksi.

Kymmenen lopullisen kysymyksen valinnassa ja muotoilussa oli mukana laaja joukko ammattilaisia ja asiantuntijoita kuudesta kunnasta ja kuntayhtymästä. 3X10D-elämäntilannemittaria laajennettiin näin kymmenellä kysymyksellä, joten jälkihuollon käyttöön tulevassa mittarissa on nyt yhteensä 20 kysymystä, joihin vastataan 0–10-asteikolla.

Laajennettu elämäntilannemittari tulossa Omaolo-palveluun

Laajennetun elämäntilannemittarin avulla Diak on kehittänyt yhdessä Digifinland Oy:n kanssa kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille ja ammattilaistyöhön sopivaa digitaalista palvelua, jossa nuori voi kertoa elämäntilanteestaan, laatia itselleen hyvinvointisuunnitelman yhdessä lähityöntekijänsä kanssa ja arvioida saamaansa tukea jälkihuollolta.

Palvelu tulee kansallisesti käytettäväksi Omaolo-palveluun, jossa 3X10D-elämäntilannemittaria on jo aiemmin voinut hyödyntää esimerkiksi kouluterveydenhuollon palveluissa.

Palvelu tulee kansallisesti käytettäväksi Omaolo-palveluun, jossa 3X10D-elämäntilannemittaria on jo aiemmin voinut hyödyntää esimerkiksi kouluterveydenhuollon palveluissa. Tarkoitus on, että nyt kehitettyä laajennettua 3X10D-elämäntilannemittaria voidaan hyödyntää myös muissa nuorille suunnatuissa palveluissa palveluiden laadun arvioinnissa ja kehittämisessä.

Tampereella kaikkia jälkihuollossa olevia nuoria on pyydetty vastaamaan sähköiseen kyselyyn syksyllä 2020. Vastausten perusteella mittaria sekä jälkihuoltoa voidaan edelleen kehittää vastaamaan paremmin nuorten tarpeita.

Kuvitus: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185825

3x10D-elämäntilannemittari – Työväline hyvinvoinnin arvioimiseksi

  • Elämäntilannemittari, joka perustuu tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen, validi ja reliaabeli.
  • Mittaa nuoren kokonaishyvinvointia ja tyytyväisyyttä eri elämän osa-alueisiin.
  • 10 kysymystä, joihin vastataan asteikolla 0–10.
  • 3X10D-elämäntilannemittaria voidaan hyödyntää monipuolisesti nuorten kanssa työskenneltäessä, esimerkiksi:
    • ammattilaisen työvälineenä puheeksi oton tukena ja systematisoijana
    • yksilön, ryhmän tai alueellisen hyvinvoinnin tilan osoittajana
    • hyvinvoinnin muutosten seurantavälineenä
    • tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten osoittajana yksilö- tai ryhmätasolla.

Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi -työväline

  • Perustuu tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen.
  • Joustava ja räätälöitävä viitekehys, josta voidaan valita relevantit arvioitavat osa-alueet.
  • Kysymysten avulla voidaan arvioida mm. luottamusta, tulevaisuuden uskoa, osallisuutta ja toimijuutta sekä palvelukokemuksia.
  • Kehitetty erityisesti omatyöntekijän työkaluksi verkostomaisen työn suuntaamiseksi ja työn vaikutusten Arviota voidaan kysyä joko asiakkaalta tai omatyöntekijältä tai yhdistää molempien näkemykset.