Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Ammatillisen identiteetin rakentuminen ja kasvu työnohjauksessa

Ammatti-identeetti rakentuu dialogista, reflektiivisyydestä ja asiantuntijuudesta. Niitä voidaan vahvistaa työnohjauksessa.

Ammatti-identiteetin ja ammatillisen kasvun tärkeitä rakennuspalikoita ovat dialogi, reflektiivisyys ja asiantuntijuus. Dialogi on aina kahden tai useamman henkilön vuoropuhelua, jossa henkilöt vaikuttavat toistensa käsityksiin ja arvoihin.

Dialogissa ja kohtaamisissa voi oppia aina jotain myös itsestään, jos on valpas. Eduksi on taito olla läsnä ja kuulla toista.

Dialogissa ja kohtaamisissa voi oppia aina jotain myös itsestään.

Reflektiivisyyden perustana  on vuorovaikutus sekä työnohjaajan että työyhteisön muiden jäsenten kesken. Reflektiivisyys on osaamista, jossa on mahdollista kehittyä. Kehittyneenä reflektiivisyys myös helpottaa elämää, sillä sen myötä ihminen voi tuoda esille itsestään parhaat puolensa.

Oman asiantuntijuutensa tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy vahvasti ammatti-identiteettiin ja sen kehittymiseen. Asiantuntijuus ilmentyy juuri kohtaamisissa työssä esimerkiksi työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Toiset ihmiset ovat peilejä itsestämme. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi pohtia esimerkiksi sitä, mitä tunteita toisen ihmisen sanat itsessä herättävät ja miten vaihdettuja ajatuksia voisi ottaa ”yhteiseen käyttöön”.

Työnohjaus tukee ammatillista kasvua

Työnohjaus vahvistaa ja tukee yksilön ammatti-identiteettiä ja ammatillista kasvua. Työnohjauksen ohjenuorana tulisi olla eettisyys. Ymmärrys rakentuu ohjattavan ryhmän tavoitteista ja tarpeista. Työnohjaajan tarkoituksena ei ole syyllistää tai ohjata suoraan kuinka toimia, vaan tavoitteena on tukea erilaisuuden ymmärtämistä. Työnohjaaja  voi tarjota uusia näkökulmia tilanteissa, joissa ei kyetä näkemään vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Työnohjaus vahvistaa ja tukee yksilön ammatti-identiteettiä ja ammatillista kasvua.

Työnohjaus antaa pohjan ryhmän reflektiiviselle ajattelulle ja kriittiselle pohdinnalle muutoksen aikaansaamiseksi. Työnohjaajalta vaaditaan kykyä saada ryhmä reflektoimaan, taitoa käyttää luovuutta ohjauksessaan sekä monenlaisten dialogisten menetelmien osaamista.

Onnistuneen työnohjauksen tavoitteiksi voisi luonnehtia työntekijän ammatti-identiteetin vahvistumisen, ammatillisen kasvun sekä itsensä vahvistamisen ammattilaisena.

Oma persoona osana ammatti-identiteettiä

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat itse oman työnsä työkaluja. Persoonalla on vaikutuksia siihen, minkälaiseksi jäseneksi ihminen työyhteisössään muodostuu ja toisaalta, minkälaista vuorovaikutus esimerkiksi asiakkaiden kanssa on. Oma persoona on tärkeä tunnistaa ja kehittää sitä kohti kypsempää ammattilaisuutta, jossa on sinut itsensä kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia ja asiantuntijoita. Ammattilaisten toimintakyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja työhön motivoituminen ovat jo yhteiskunnan rakenteidenkin kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Työnohjaus on merkittävä keino tukea ja kehittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä ja ammatti-identiteettiä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185840