Työn merkityksellisyys ikääntyneiden hoivatyössä

Tämän artikkelin lähtökohtana on ajatus työn merkityksellisyydestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Artikkeli perustuu yhden kotipalvelussa toimivan lähihoitajan haastatteluun. Artikkelissa tuotetaan ymmärrystä ikääntyvien hoivatyöstä osana Laatua hoivatyöhön -hanketta. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja sitä toteuttavat päätoteuttajana Diak, osatoteuttajina ovat OAMK, KAMK ja OSAO.

Taustaa

Haastateltavani hakeutui alalle, koska hänen aikaisempi työnsä oli tullut päätökseen ja hän oli saanut tilaisuuden hoivatyöhön päiväkodissa ja iltapäiväkerhon ohjaajana.  Hän on aina tykännyt huolehtia toisista ihmisistä ja koki hoitoalan mahdollisuutena  työllistyä uudelleen.

Haastateltavani on käynyt kaksivuotisen lähihoitajakoulutuksen.  Hoivatyössä hän on työskennellyt vanhustenhoidossa, päivätoiminnan ohjaajana ja lastenhoidossa yhteensä 30 vuotta.

Ikääntyvien hoivatyö on kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä

Ikääntyvien hoivatyötä toteutetaan aamu-, ilta- ja yövuorossa. Työvuoro käynnistyy, kun työntekijä hakee työpaikalta työpuhelimen, johon on kirjattu asiakkaiden luona tehtävä hoivatyö kyseisessä vuorossa.

Asiakkaat hoidetaan asiakaslähtöisesti heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitten. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että kartoitetaan asiakkaan tarpeet, ikä ja perussairaudet.  Työntekijä esittelee itsensä tarpeen tullen myös uudelleen, jos muistisairas ihminen ei muista työntekijää. Kotona, asiakkaan yksityisessä tilassa, tehtävä työ vaatii, että työntekijä osaa perustella tekemisensä asiakkaalle. Työhön sisältyy asiakkaan pesut, ravinnon saannin turvaaminen, lääkkeiden jakaminen ja erilaiset asiakkaan tarvitsemat hoidot.

Ikääntyneen hoivatyö on kokonaisvaltaista työtä.

Ikääntyneen hoivatyö on kokonaisvaltaista työtä. Tärkeää on tietää mihin asiakas tarvitsee apua ja tukea hänen pärjäämistään. Asiakkaan luona tehdään se mitä on sovittu, työtä ei jätetä kesken ja siirretä vastuuta toiselle. Tarvittaessa hoitaja tiedottaa muita työyhteisön jäseniä asiakkaan tarpeista.

Lääkäri ja sairaanhoitaja tekevät kotikäyntejä. Kotikäynneillä on suuri merkitys, sillä niillä sairaanhoitaja ja lääkäri näkevät asiakkaan asuinympäristön. Näin voidaan yhdessä arvioida mm. apuvälineiden tai mahdollisen hoitotukilausunnon tarve.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeää osaamista

Ikääntyvien hoivatyössä tarvitaan haastateltavani mukaan hyviä vuorovaikutustaitoja, koska asiakkaat ovat eri kuntoisia. Myös heidän persoonansa ja elämänkokemuksensa ovat erilaisia.  Myös työntekijä tekee työtään omalla persoonallaan. Työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää, ettei työntekijä kuitenkaan siirrä esimerkiksi omaa pahaa oloaan asiakkaalle.

Hoitajan käynti katkaisee ikääntyvän yksinäisyyden kokemusta päivän aikana ja tuo iloa hänen päiväänsä. Hoivatyön ohessa asiakas saa purkaa huolet, murheet, ilot ja surut, ja niitä kuunnellaan. Tärkeää on olla hetkessä läsnä ikääntyneen kanssa.

Ensimmäinen tapaaminen asiakkaan kanssa on tärkein, sillä esittäytymisellään työntekijä osoittaa olevansa tilanteessa läsnä. Muistisairaus aiheuttaa haasteita kommunikointiin ja siksi aikaa on oltava riittävästi yhteisymmärryksen syntymiseen ja vuorovaikutukseen.

Merkityksellistä on puhutella ikääntyvää hänen omalla nimellään. Vuorovaikutuksessa edetään asiakkaan tilanteen mukaan. Kun ihmiselle puhutaan hänelle merkityksellisestä asiasta, esim. sota-ajasta voidaan löytää yhteinen ymmärrys tilanteeseen. Kunnioitus ja oman tekemisen sanoittaminen on tärkeää.  Sanoittaminen tarkoittaa, että kerrotaan mitä tehdään. Pesutilanteissa ja vaatteiden vaihtotilanteissa kerrotaan mitä tapahtuu kuten ”nyt kun menet nukkumaan” tai ”autan sinua vaatteiden riisumisessa”.

Merkityksellistä on puhutella ikääntyvää hänen omalla nimellään. Vuorovaikutuksessa edetään asiakkaan tilanteen mukaan.

Joskus erityisesti muistisairaiden kohdalla väkivallan uhka on työntekijöille todellinen. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää keskustella  asiakkaan kanssa ja kysyä esimerkiksi: ”onko sinulla paha olla?”

Haastateltavani muistelee tilannetta, jossa asiakas aikoi lyödä hoitajaansa. Tilanne eteni hyvin, kun työntekijä pyysi, ettei asiakas löisi, koska se käy kipeää. Tilanne raukesi siihen, ja myös omainen antoi tilanteesta palautetta, että työntekijä osaa kohdata asiakkaan. Turvallisuutta luo ennakointi: ei mennä tilanteisiin, joista ei päästä pois, tai kohdataan asiakas yhdessä työparin kanssa.

Työn merkityksellisyydestä

Merkityksellinen työ tarkoittaa haastateltavani mukaan sitä, että voi työssään toteuttaa itseään ja vuorovaikutustaitojaan.  Tärkeää on myös, että työntekijä pitää työstään. Merkityksellistä on asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen ja yhteistyön onnistuminen. Ikääntyvän kanssa vietetty aika on merkityksellistä. Yhteiskunnassa vanhusten hoitoyön lisääntyessä avun ja hoidon tarve kasvaa.

Merkityksellistä on, että työntekijä voi tehdä työnsä ja käyttää siihen tarvittavan ajan.  Työntekijälle se tarkoittaa, että työ ei tule keskeytetyksi. Työntekijälle on tärkeää, kun asiakas jää hyvälle mielelle ja pyytää tulemaan huomenna uudelleen.

Merkityksellinen työ tarkoittaa haastateltavani mukaan sitä, että voi työssään toteuttaa itseään ja vuorovaikutustaitojaan.

Ikääntyvien hoito on kehittynyt, kun tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaan luona käytettävä aika. Aina aikataulut eivät kuitenkaan pidä. Kiire ei saisi näkyä ulospäin. Kun työntekijänä tykkää työstään, se saa hänet pysymään alalla. Usein tiivis tahti työssä kuormittaa ja väsyttää. Haastateltavani sanoo tekevänsä työnsä niin, että on itse tyytyväinen tekemäänsä.

Miten saadaan työntekijöitä ikäihmisten hoitoon

Hoitoalalle hakeutuminen ja sinne jääminen riippuu usein ensimmäisestä harjoittelupaikasta ja siellä saadusta ohjauskokemuksesta. Ikääntyvien hoito on vaativaa ja ohjaukseen tulee panostaa. Opiskelijan ja uuden työntekijän kanssa ensimmäinen kohtaaminen on tärkeintä ja kokemus ohjauksesta korostuu.

Uudet työntekijät ja opiskelijat tuovat tullessaan uutta tietoa ja uusia toimintatapoja, joita on tärkeä ottaa käyttöön. Myös palkkaus on tärkeää vastuuseen ja tehtäviin nähden. Palkkaukseen ei kuitenkaan juuri itse voi vaikuttaa, vaan se kertoo laajemmasta työn arvostuksesta yhteiskunnassa.

Palaute on tärkeä työssä

Esimiehen rakentava palaute on merkityksellistä ja sitä toivotaan haastateltavani mukaan enemmän. Myönteinen palaute piristää työntekijän päivää ja antaa uskoa uuteen päivään.  Negatiivinen palaute tulee antaa rakentavasti, silloin se auttaa suuntautumaan työhöni uudesta näkökulmasta.

Kollegiaalinen tuki on tärkeää. Kollegiaalinen tuki tarkoittaa työntekijöiden toisilleen antamaa palautetta ja mahdollisuutta konsultoida työkaveria. Merkityksellistä on osaamisen jakaminen. Kollegan tuki on merkityksellistä erityisesti tilanteessa, kun asiakas on kuollut. Tärkeää on mahdollisuus soittaa työkaveri paikalle. Kuolemasta olisi hyvä osata puhua ja oppia sitä jo koulutuksen aikana.

Ikääntyviltä haastateltavani saa yleensä myönteistä palautetta. Kuitenkin asiakkaiden mielestään aikaa on liian vähän. Ikääntyvien läheisiltä tulee myös palautetta tehdystä työstä.

Kehittämistarpeita

Ikääntyvien hoidossa omahoitajuus ei vielä haastateltavani mukaan toteudu. Vaatii kehittämistä, että omahoitajuus saadaan toimimaan niin kuin sen pitäisi toimia. Tärkeää on työn organisointi ja tavoitteen määrittely. Aikaisemmista kokemuksista voidaan oppia ja työn tehokkuuden vaatimus yhdistettynä omahoitajuuteen on mahdollista kehittää.

Ikääntyvien hoidossa omahoitajuus ei vielä haastateltavani mukaan toteudu.

Koulutus ja jatkuva oppiminen ovat olennaisia asioita. Kun ikääntyvälle saadaan apuvälineitä, niistä on tärkeä saada käytön ohjausta. Lääkehoidosta ja uusista lääkkeistä ja niiden annostelutavoista on saatava olennainen tieto. Myös haavanhoidosta ajantasainen tieto on tärkeää.

Mitä työn merkityksellisyys sitten ikääntyvien hoivatyössä on?

Martela & Pessin (2018) mukaan mielekkäällä työllä on kolme elementtiä, jotka ovat arvokkuus, hyvää tuottava päämäärä ja itsensä toteuttaminen. Merkityksellisyys tarkoittaa, että työssä itsessään on jotakin arvokasta. Haastateltavani mukaan arvokkuus tulee ikääntyneiden kohtaamisesta ja heidän asiakaslähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta auttamisesta.

Haastateltavani koki toisten auttamisen tärkeäksi. Haastateltavani kohdalla hyvää tuottava päämäärä tarkoitti ikääntyvän tukemista käyttää omia voimavarojaan ja auttamista tilanteissa, joissa ikääntyneet voimavarat eivät enää riittäneet. Hyvää tuottava päämäärä tarkoitti työntekijälle ikääntyvän kokemuksen ymmärtämistä ja ikääntyvän mahdollisuutta arvokkaaseen elämään. Haastateltavalleni oli merkityksellistä, että hän pystyi toimimaan ikääntyvän yksinäisyyden lievittäjänä. Päämärän toteutumisesta kertoi palaute siitä, että työntekijä on tervetullut edelleen auttamaan häntä.

Myös oma kokemus onnistumisesta työpäivän jälkeen kertoo hyvää tuottavan päämäärän toteutumisesta. Itsensä toteuttaminen tarkoitti haastateltavalleni sitä, että oli löytänyt työn itsensä ilmaisemiselle ja toteuttamiselle. Hän pystyi toteuttamaan osaamistaan työssään.  Osaaminen liittyi hoivatyön erityispiirteisiin ja vuorovaikutukseen.

Työn merkityksellisyys tarkoitti mahdollisuutta toteuttaa itseään ja mahdollisuutta tehdä työllään hyvää.

Haastateltavani kohdalla työn merkityksellisyys tarkoitti mahdollisuutta toteuttaa itseään ja mahdollisuutta tehdä työllään hyvää.  Toisaalta työ vaati kehittämistä. Vuoren ym. (2012) mukaan kun työntekijä voi kehittää omaa osaamistaan, hän voi paremmin saada aikaan myönteisiä tuloksia työssään. Omaan työhön ja sen sisältöön vaikuttaminen lisäävät myös työn merkityksellisyyttä.

Voidaan siis yhtyä Martelan (2019) näkemykseen, että työn merkityksellisyyden ymmärtäminen on yhä tärkeämpää asiantuntijatyön johtamisessa. Haastateltavani teki itsenäistä työtä ja palaute esimieheltä oli tärkeää ja sitä olisi voinut olla enemmän.  Kollegiaalinen tuli toisilta työkavereilta vahvisti osaamista ja tuki jaksamista. Työhyvinvoinnin näkökulmasta myönteisen palautteen antaminen työkavereille, työkavereiden onnistumisten huomiointi, kiitoksen antaminen tehdystä työstä, muiden työyhteisön jäsenten auttaminen ja tukeminen on merkityksellistä (Manka 2016).

Lähteet

Martela, F.,  & Pessi, A.B. (2018). Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work. Front. Psychol., 26. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00363

Manka,  M-L. (2016). Työhyvinvointi –murroksesta selviytymisen keino. Osviitta 1/2016, 4–8.

Martela F. (2019). Miksi työn merkityksellisyydestä on tarve puhua juuri nyt? Teologia.fi 1/2019. https://teologia.fi/2019/02/miksi-tyoen-merkityksellisyydestae-on-tarve-puhua-juuri-nyt/

Vuori, T., San, E., & Kira, M. (2012). Meaningfulness-making at work. Qualitative Research in Organizations and Management, Vol. 7(2), 231–248. http://dx.doi.org/10.1108/17465641211253110

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132337