Hoitotyössä kohdataan jokainen ihminen lähimmäisenä
Koronapandemia on venyttänyt hoitotyön tekijöitä äärimmilleen. Tiukassakin paikassa hoitotyön keskiössä on eri taustoista tulevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtaaminen.
Maailman terveysjärjestö WHO nimesi vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. Vuoden aikana haluttiin tuoda esille sairaanhoitajien työn merkitys ja monipuolisuus sekä vaikuttaa työn arvostukseen. Tavoitteena oli korostaa hoitajien laajaa panosta ja vaikuttaa hoitajien työssään kohtaamiin haasteisiin.
Covid19-pandemia jätti kuitenkin sairaanhoitajien vuoden varjoonsa. Hoitotyön ammattilaisten työ tuli näkyväksi kaikkialla maailmassa, kun he työskentelivät ja työskentelevät edelleen etulinjassa hoitaessaan viruksen saaneita potilaita.
Pandemia on haastanut koko terveydenhoidon ja yhteiskunnallisen järjestelmän.
Pandemia on haastanut koko terveydenhoidon ja yhteiskunnallisen järjestelmän. Monissa maissa pandemia vei terveydenhuollon kantokyvyn rajoille ja osassa maissa järjestelmä romahti dramaattisella tavalla. Pandemiaoloissa työskentely on monilla tavoin äärimmäisen raskasta, ja merkittävän lisäkertoimen työn kuormittavuuteen tuovat emotionaaliset tekijät. Hoitajat kohtaavat potilaiden ja heidän läheisensä pelot taudin vaikutuksista. He kohtaavat tuskan ja surun, kun potilaat eivät pysty tapaamaan läheisiään ja potilaat ovat menehtyneet ilman omaisia vierellään. Työtä varjostaa myös huoli omasta terveydestä ja pelko virukseen sairastumisesta .
Pandemian keskellä hoitajat ovat kohdanneet potilaat ja heidän lähipiirinsä vahvalla ammatillisuudellaan ja yksilöllisesti. Työskentely vaativissa ja yllättävissä oloissa edellyttää muun muassa laajaa ammattiosaamista, syvää eettisyyttä, kykyä tehdä päätöksiä sekä nähdä potilas ja hänen hyvä hoitonsa työn päämääränä. Hoitajat ovat tottuneet siihen, että työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat jo lähtökohtaisesti ”uudessa normaalissa” eli ajassa, joka vaatii varautumista kulkutauteihin ja yllättäviin tapahtumaketjuihin.
Hoitotyössä jatkuva oppiminen on välttämätöntä ja siksi myös asiantuntijuuden kehittämiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.
Tärkeää on, että hoitotyön koulutus on maassamme korkeatasoista ja laadukasta. Hoitotyössä jatkuva oppiminen on välttämätöntä ja siksi myös asiantuntijuuden kehittämiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.
Hoitajien koulutus on kouluttavien tahojen ja työelämän tiivistä yhteistyötä. Oppilaitosten ja korkeakoulujen on kuunneltava työelämän tarpeita ja odotuksia, ja kouluttavien tahojen on voitava luottaa siihen, että opiskelijoiden harjoitteluolosuhteet ovat oppimista tukevia. Opiskelijoiden kannustus ja rohkaisu, hyvä ilmapiiri ja laadukas johtaminen tukevat osaamisen kehittymistä ja kasvua hoitotyön ammattilaisiksi.
Diakin opiskelijat saavat hyvää palautetta työelämästä ja harjoittelupaikoistaan. Opiskelijamme ovat motivoituneita ja sitoutuneita sekä ajattelevat ja toimivat eettisesti. Jotta nämä asiat pysyvät myös tulevaisuudessa korkealla tasolla, on meidän pidettävä huolta opetuksen laadusta ja ajankohtaisuudesta sekä korostettava diakilaisuuteen sisältyviä erityisiä vahvuuksia.
Meille on tärkeää, että tulevat hoitotyön ammattilaiset osaavat kohdata erilaiset ihmiset ja tilanteet tasavertaisesti ja syvästi ihmisarvoa kunnioittaen. Sen ytimessä on myös tämä Diakin strategian sanoitus, johon me koko korkeakouluna pyrimme:
”Diak on rakentamassa hyvää maailmaa meille kaikille. Diak ei luokittele ihmisiä tai erottele ryhmiä ja kulttuureita, vaan haluaa kohdata jokaisen lähimmäisenä ja tehdä maailmasta hyvän ihan kaikille.”
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245925