Laatu hoivatyöhön tehdään yhdessä

Lainsäädännön mukaisesti (980/2012) ikääntyneellä on oikeus asua kotona, niin kauan kuin se kotihoidon ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden keinoin pystytään turvaamaan. Jo tällä hetkellä kotiin hoidetaan ihmisiä, jotka tarvitsevat huomattavan paljon hoitoa ja muita palveluja. Kotihoidosta asumispalveluihin siirtyvien asiakkaiden hoidon- ja palveluntarve on usein todella suuri. Työntekijöiden kuormitus lisääntyy, kun ikääntyneen toimintakyky ja terveydentila heikkenevät.

Kotihoidosta asumispalveluihin siirtyvien asiakkaiden hoidon- ja palveluntarve on usein todella suuri.

Viime vuosina ikääntyneiden hoivapalveluissa työskentelevien fyysisistä ja psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen ovat lisääntyneet.   

Työntekijöiden hyvinvointi tukee laadukasta hoitoa 

Ikääntyvien hoivatyö on työntekijälle palkitsevaa ja samalla fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa. Erilaisissa kehittämishankkeissa, kuten Laatuhoiva – Osaamisen työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen -hankkeessa, pyritään löytämään keinoja työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi ikäihmisten hoivatyössä yhdessä johtajien, esimiesten ja työntekijöiden kanssa.  

Hankkeessa kehitetään ikääntyvien kotihoitoa, asumispalveluja ja laitoshoidon palveluja tuottavien organisaatioiden työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista, joilla on yhteys työn laatuun ja tulokseen.  

Tutkimusten mukaan hoitohenkilöstön korkea työtyytyväisyys ja osaaminen korreloivat asiakkaiden kokeman hoidon laadun kanssa. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen vaikuttavat suoraan ikääntyviin ihmisiin ja verkostoihin. Taustalla on myös ajatus, että työhyvinvointia on johdettava ja kehitettävä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.  

Uusia näkökulmia työn tekemiseen  

Laatuhoiva–hankkeessa kehittämistyö tapahtuu ohjatuissa ratkaisuja tuottavissa yhteiskehittämisen työpajoissa (4–6 kertaa). Osallistujat vahvistavat nykyistä ja tuottavat uutta osaamista ja ratkaisuja yhteisön toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin.  

Työpajoissa kantavana voimana on avoin keskustelu osallistujien kesken. Työpajoissa syntyy uusia toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka muuttavat asenteita ja ajattelutapoja suhteessa työhön ja työyhteisöön. Lisäksi järjestetään koulutusta.  

Kehittämistyötä tehdään seuraavissa teemoissa:

1. Johtamisosaamisen ja hoiva-alan organisaatioiden veto- ja pitovoiman kehittyminen  
2. Henkilöstön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä työyhteisötaitojen lisääntyminen  
3. Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus  
4. Henkilöstön verkosto-osaamisen kehittyminen asiakkaiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi.  

Fyysistä työhyvinvointia kehitetään ergonomia- ja kinestetiikka-koulutuksen avulla. Tavoitteena on, että työntekijä oppii itse kehittämään työskentelytapojaan fyysisen kuormituksen keventämiseksi. Valmennuksen avulla tarkastellaan työntekijän omia keinoja työstä palautumiseen perehtymällä liikunnan, levon, ravinnon ja stressinhallinnan mahdollisuuksiin.   

Tavoitteena on myös työntekijöiden psyykkisen työssäjaksamisen vahvistuminen ja uusien keinojen löytäminen.   

Työyhteisön hyvä ilmapiiri ja joustava toimintakulttuuri tukee jäsentensä psyykkistä hyvinvointia ja työn laatua. Osallistuville työyhteisöille järjestetään voimavaravalmennusta, jossa työyhteisö etsii ja nimeää kehittämiskohteet omassa toiminnassaan ja etsii uusia toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työkulttuurin ja –ilmapiirin kehittämiseksi työyhteisöille järjestetään työpajoja, joissa työyhteisö sanoittaa ja kehittää olemassa olevia käytänteitä, kuten perehdytystä tai mentorointia.  

Ammatinhallinta ja johtamisosaaminen lisäävät työhyvinvointia, työn laatua ja tuloksellisuutta

Hanke tarjoaa osallistujille koulutusta neljässä ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuuden teemassa, joilla on suora yhteys palveluiden laatuun ja tuloksellisuuteen:  Lääkehoidon erityispiirteet ja lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ovat olennainen osa hoidon laatua ja tuloksellisuutta. Muistisairaan kohtaamisen taidot luovat asiakkaalle turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ihmisen voimavarat ja toimintakyky ovat osa ihmisen hyvinvointia. 

Ihmisen voimavarat ja toimintakyky ovat osa ihmisen hyvinvointia. Ikäpolvien monimuotoisuus ja ihmisten monikulttuurisuus ovat arkea ikäihmisten palveluissa. Työntekijältä vaaditaan kulttuurisensitiivisyyttä, jotta hän pystyy kohtamaan erilaisista taustoista tulevat asiakkaat asiakaslähtöisesti. Työntekijän ammattitaitoon liittyy asiakkaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen.  

Yksi kehittämisen osa-alue on johtaminen. Sanonta ”kaikki lähtee johtamisesta” pätee myös ikäihmisten palveluiden henkilöstön työhyvinvointiin. Hakkeessa vahvistetaan johtamisosaamista ja pyritään löytämään uusia työhyvinvoinnin johtamisen toimintamalleja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden johtamistyötä tekevän henkilöstön kanssa. Samalla pyritään löytämään hoiva-alalle toimintamalleja veto- ja pitovoiman lisäämiseksi.  

Myös johtamistyötä tekevien ammattitaidon ja oman työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää. Mitä paremmin johtamistyötä tekevä henkilö itse voi, sitä paremmat edellytykset hänellä on johtaa osaavasti ja inhimillisesti. 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245927