Terveysalan osaajat tarvitsevat tunnetaitoja

Tunneäly voidaan karkeasti jakaa oman itsensä kanssa (intrapersoona) ja toisten kanssa (interpersoona) toimeen tulemiseen liittyviin tekijöihin. Niitä molempia tarvitaan. 

Terveysalalle hakee usein ihmisiä, joilla on palava halu auttaa muita ja tehdä maailmasta parempi paikka.

Terveysalalle hakee usein ihmisiä, joilla on palava halu auttaa muita ja tehdä maailmasta parempi paikka. Heiltä löytyy usein hyvä osaaminen interpersoonallisella alueella: he ovat empaattisia ja sosiaalisia sekä tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Intrapersoonallinen osa heiltä saattaa helposti unohtua. Tällöin omista tunteista ja tarpeista huolehtiminen voi jäädä huomioimatta.  

Hoitotyössä autetaan ihmisiä, joten kohtaamiset tapahtuvat usein ihmiselämän erilaisten kriisien, kärsimysten ja suurien tunteiden äärellä. Näistä kohtaamisista jää jälki ja käsittelemättä jäänyt tunnetaakka voi uuvuttaa kantajansa. Terveysalalla työskentelevistä suuri osa kokeekin työuransa aikana joko työuupumusta tai myötätuntouupumusta. Tunteiden säätelyyn vaikuttavat persoonallisuuden piirteet ja kasvatukselliset tekijät. Terveysalan ammattilaisten tunnetaidot ovat valmistuttaessa erilaiset, mutta silti heiltä odotetaan samaa ammattitaitoa kohdata, hoitaa ja uskaltaa olla aidosti läsnä. 

Miten tunnetaitoja voidaan opettaa? 

Taidelähtöiset menetelmät ovat avainasemassa tunnetaitojen ja kohtaamisen opettamisessa. ”Draama” sanana herättää usein vahvoja tunnereaktioita puolesta ja vastaan, vaikka toisaalta siihen kuuluvia toiminnallisia menetelmiä, kuten roolileikkejä, simulaatioita ja erilaisia vuorovaikutusharjoituksia on käytetty osana sosiaali- ja  terveysalan koulutusta jo pitkään.  

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa draamapedagogiikan avulla voidaan muun muassa opettaa erilaisia tunnetaitoja, työyhteisötaitoja, ammatillisia ihmissuhdetaitoja sekä pohtia yhdessä haastavia eettisiä tilanteita ja reflektoida omia ajatuksia ja asenteita. Draamalliset harjoitukset mahdollistavat toisena toimimisen ja siten avaavat tien empatiaan. Tunnetaitojen harjoittelu alkaakin itsehavainnoinnista ja reflektoinnista.  

Toisen tunteiden ymmärtäminen edellyttää ensin kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita. Draama, kuten taide yleensä, kytkeytyy ihmisen tunteisiin ja arvoihin. Draamassa toiminta sanoittaa joskus sanoilta ulottumattomissa olevia tunteita ja skeemoja. Oppimisesta tulee kokemuksellista, kun ihminen on itse osallisena taiteen synnyssä luovana toimijana. 

Toisen tunteiden ymmärtäminen edellyttää ensin kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita. 

Tutkimuksissa on todettu, että oppiminen on kaikissa ikävaiheissa merkityksellisempää ja siten vaikuttavampaa, jos siihen liittyy henkilökohtainen tunne. Taidelähtöisillä menetelmillä opetettaessa pyritään siis luomaan oppimismahdollisuuksia kokemuksen kautta. Kokemuksen lisäksi tarvitaan reflektointia, jotta ymmärrys itsestä ja toisesta voi syntyä. Yhdessä pohtiminen auttaa huomaamaan, että on muitakin tapoja nähdä asioita kuin vain oma tuttu tapa tarkastella asioita.

Taidelähtöisillä menetelmillä tunnetaitoja ja työkaluja sotealalle 

Taide on vihdoin viime vuosina tunnistettu ja tunnustettu terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2019 laajan tutkimusraportin, joka osoittaa, että taide voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.  

Taidelähtöisten menetelmien käyttö tulevien sotealan osaajien koulutuksessa onkin tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin ne antavat mahdollisuuden opettaa tuleville auttamistyötä tekeville ammattilaisille tunnetaitoja, joita he tulevassa työssään tarvitsevat oman työhyvinvointinsa ja asiakkaidensa kohtaamisosaamisen pohjaksi.  

Toiseksi, ammattilaisilla tulisi olla käytössä taidelähtöisiä työmenetelmiä, joiden avulla voidaan tukea asiakkaiden ja potilaiden terveyttä sekä elämänlaatua.  

Sosiaalialan opetussuunnitelmassa luovuus ja toiminnallisuus voimavarana ja osana omaa ammatillisuutta on jo huomioitu. Tulevaisuudessa meidän tulisi pohtia, miten tätä osaamista voitaisiin vahvistaa myös terveysalan ammattilaisten koulutuksessa. 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245928