Valokeilassa jaettu asiantuntijuus – katsaus monialaiseen yhteistyöhön terveysalalla
Monialaisessa yhteistyössä karttuva jaettu asiantuntijuus hyödyttää kaikkia yhteistyökumppaneita. Diakin kansainvälisen DVINE-hankkeen kokemukset osoittavat, miten kolmen eri kampuksen terveys-, sosiaali- ja tulkkausalan opettajien välinen yhteistyö on kehittänyt monialaista hankeosaamista ja jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä opetuksessa kaikissa kumppaniorganisaatioissa.
”Holistic tools for competence-based curricula to promote Dignity in Vietnam and Nepal” (DVINE) –hankkeessa tavoitteena on kehittää kansainvälisesti ja moniammatillisesti opetussuunnitelmia osaamisperusteisiksi sosiaali-, terveys–, ja tulkkausalan sekä mikrobiologian koulutusohjelmissa.
DVINE-hankkeen aikana opettajat ovat ryhmäytyneet ja järjestäneet sekä hankemaiden välisiä että organisaatioiden sisäisiä moniammatillisia simulaatioita. Intensiivikurssien simulaatiot järjestettiin erikseen Nepalissa ja Vietnamissa toukokuussa ja marraskuussa 2019. Näiden jälkeen testattiin etäsimulaatioita tammikuussa 2021 Suomessa, jossa oli osallistujia myös hankemaista.
Yhteistyötä on helpottanut yhteinen oppimiskäsitys ja simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen.
Yhteistyötä on helpottanut yhteinen oppimiskäsitys ja simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen. DVINE-hankkeen aikana Diakin lehtoreille on kertynyt uutta osaamista kulttuurisensitiivisyydestä ja digitaalisuudesta. Hankkeen aikana on luotu uusia kontakteja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hanke on yhdistänyt opettajia ja opiskelijoita eri kampusten ja koulutusalojen kesken.
Kaikilla opettajilla on halu nähdä opiskelijat vuorovaikutuksessa simulaatioissa sekä rohkaista heitä positiivisen pedagogiikan avulla.
Intensiivikursseilta työkaluja ja menetelmiä
Intensiivikurssien aikana kohdemaissa opiskeltiin sairaanhoidon potilasturvallisuutta lisääviä työkaluja, kommunikaatiota tukevia menetelmiä sekä sosiaalityön palvelujärjestelmiä. Lisäksi testattiin hankkeen opetussuunnitelmiin suunniteltuja pedagogisia ratkaisuja ja opetusmenetelmiä.
Hoitotyön, sosiaalialan ja viittomakielen tulkkauksen opettajat työskentelivät ensimmäistä kertaa tällä kokoonpanolla ja suunnittelu tapahtui etävälinein. Opetusmenetelmäksi valikoitui simulaatio-oppiminen.
Intensiivikurssien suunnitelmat muuttuivat kohdemaissa. Muutokset olivat tekniikkaan ja ryhmien kokoonpanoihin liittyviä. Myös aikataulut elivät. Simulaatiotilojen varustelu oli vaatimatonta. Simulaatioita voi toteuttaa teknisesti hyvinkin erilaisin välinein, mutta myös täysin ilman laitteita. Kohdemaissa opimme ja opetimme paikallisia opettajia toteuttamaan simulaatioita käytössä olevilla välineillä.
Intensiivijaksojen kokemukset
Intensiivijaksojen päätyttyä opiskelijoilta kerättiin palautetta. Palautteissa korostui simulaation hyödyllisyys ja innostavuus oppimismenetelmänä. Opiskelijat kokivat, että saivat harjoitella hoitotyön taitoja potilasturvallisessa ympäristössä ja oppivat moniammatillisesta yhteistyöstä ensimmäistä kertaa opintojen aikana. Aikaisemmin kohdemaissa ei ole yhdistetty eri alojen opetusta.
Uusien potilasturvallisuutta edistävien työkalujen (ABCDE-menetelmä ja NEWS-pisteytys) sekä raportointiväline (ISBAR) koettiin hyödyllisinä. Opiskelijat kirjoittivat palautteessaan aikovansa ottaa näitä käyttöön kliinisissä harjoitteluissa. Opiskelijat kokivat myös oppivansa potilaan ja omaisten kanssa kommunikoinnista sekä erilaisten kommunikaatiota tukevien menetelmien käytöstä (esimerkiksi kuvallinen kipumittari) ja viittomakielen perusteista.
Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet
Digitaalisuuden hyötyjä olivat työskentely ja kohtaaminen etänä, mikä on ollut koronapandemian aikana erittäin arvokasta. Opettajien tulee hallita digivälineet ja se on yksi haasteista kansainvälisessä ja kansallisessa yhteistyössä.
Teknistä osaamista tulee osata yhdistää pedagogiseen suunnitteluun sekä substanssin hallintaan. Vuorovaikutus- ja kielitaidot sekä kulttuurisensitiivisyys ovat keskeinen osa yhteistyötä.
Opettajien tulee hallita digivälineet ja se on yksi haasteista kansainvälisessä ja kansallisessa yhteistyössä.
Hankkeen loppupuolella terveysalan opettajat suunnittelivat yhdessä tulkkausalan ja sosiaalialan opettajien kanssa etäsimulaatiot. Digitaalisuus ja kokemus aiemmista simulaatioista mahdollisti eri alojen ammattilaisista ja opiskelijoista koostuvien etäsimulaatioiden järjestämisen.
Kehittäminen tulevaisuudessa
Opetuksen ja hanketyön yhdistäminen tuotti tapoja toteuttaa opetusta monialaisesti. Vaihto-opiskelijat ovat olleet tärkeä linkki yhteistyön rakentamisessa ennen hanketta ja hankkeen jälkeen. DVINE-hanke on kehittänyt opetussuunnitelmien lisäksi terveydenhoitoalaa ja terveysalan koulutusta Nepalissa ja Vietnamissa. Nepal ja Vietnam ovat hankkeen kohdemaita ja maiden yliopistojen kanssa Diakilla on pitkä hanke- ja opiskelijavaihtohistoria.
Koulutusten sisällöissä ovat korostuneet hoitotyön aseptiikka, potilaan erilainen itsemääräämisoikeus ja päätöksentekotaidot. Jatkokehittämistä tarvitaan opetuksen kehittämiseen, simulaatiotilojen varusteluun ja moniammatillisen näkökulman esiintuomiseen.
Tärkeä tavoite hankkeen aikana ja jatkossa on osaamisperusteisen oppimisen ja opettajien ajattelutavan muuttaminen niin, että opiskelija nähdään oppimisprosessin aktiivisena toimijana.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245926