Jakso 5: Miten luomme kestävän maailman tuleville sukupolville?

Lue jakson tekstivastine täältä.

Ilmastokriisin torjuminen vaatii ripeitä toimia.

– Vuonna 2015 solmimme Pariisin ilmastosopimuksen, jossa asetettiin kunnianhimoinen tavoite hillitä ilmaston kuumenemista puoleentoista asteeseen, ja silti senkin jälkeen globaalisti päästöt ovat yhä kasvaneet. Meillä on iso haaste ratkaistavana, sanoo Liisa Poussa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös muuttoliikkeisiin, sillä esimerkiksi ympäristön muutoksista johtuvat haasteet ruoantuotannossa ja viljelymahdollisuuksissa usein pakottavat ihmiset lähtemään asuinkelvottomilta alueilta. Muuttoliikkeet puolestaan tekevät näkyväksi ihmisten eriarvoisuutta.

– On syytäkin olla hieman huolissaan ihmisoikeustilanteesta, jos meillä alkavat lisääntyä sellaiset ihmisryhmät, joilla on erilaiset toimintamahdollisuudet, sanoo Maija Kalm-Akubardia.

Keskustelijoiden mukaan tulevaisuutta tulisikin rakentaa ekososiaalisesti kestävästi eli niin, että ekologisten reunaehtojen lisäksi huomioidaan myös ihmisarvon merkitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Poussa ja Kalm-Akubardia kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää toimia niin valtioiden tasolla kuin yksilöiden ajattelussakin. Ratkaisuja voi löytyä kaikilta aloilta.

– Talouselämän kukoistus nyt ei ole tuonut meille sitä hyvinvointia, mitä me ehkä olemme sillä tavoitelleet. Meidän pitäisi nyt löytää tasapainoisempi lähtökohta siihen ja katsoa, mistä pystyisimme luopumaan ja tätä kautta ehkä jotain uutta saavuttamaankin, Kalm-Akubardia miettii.

Tärkeää on muistaa, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

– Tulevaisuutta kannattaa aina ajatella monikossa. Ei ole mitään yhtä tiettyä polkua, jota kohti olemme menossa vääjäämättömästi, vaan meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ja tulevaisuuksia on monia erilaisia, Poussa summaa.

Kuuntele, minkälaisia tulevaisuuksia keskustelijat kuvittelevat!