Siirry sisältöön
Piirroskuvassa lapset leikkivät palikoilla ja puhuvat kuvien avulla.
Juttutyyppi  Artikkeli

Pupun Pulmakulma – tukea lasten vuorovaikutustaidoille

Lasten vuorovaikutustaidot kehittyvät leikkiessä toisten lasten kanssa jo hyvin varhain. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tulee joskus pulmia matkaan. Vuorovaikutustaitoja voidaan onneksi harjoitella ja ne ovat tärkeitä oppia ihan kaikille lapsille.  

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tulkkiopiskelijoiden tiimi sai keväällä 2021 valmiiksi opinnäytetyön Pupun Pulmakulma – Vuorovaikutuksen tukeminen nepsy-lasten kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää vuorovaikutusta ja AAC-menetelmien eli puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttöä varhaiskasvatuksessa. Työ toteutettiin yhteistyössä integroitujen varhaiskasvatusryhmien kanssa. 

Varhaiskasvatusryhmien ohjaajat vastasivat opinnäytetyön aikana kahteen kyselyyn. Ensimmäisen kyselyn avulla selvitettiin puhetta tukevien, täydentävien ja korvaavien menetelmien käyttöä sekä sitä, millaisiin tilanteisiin ohjaajat kaipaisivat tukea vuorovaikutustilanteissa. Ensimmäisen kyselyn vastausten perusteella toteutettiin videosarja, jossa neuropsykiatrisia erityispiirteitä käsiteltiin lapselle ymmärrettävällä ja mielenkiintoisella tavalla. Varhaiskasvatusryhmät tutustuivat videoihin ja loppukyselyn avulla kartoitettiin niiden toimivuutta ja hyödyllisyyttä.  

Opinnäytetyön tulokset olivat mielenkiintoisia. Huomionarvoinen yksityiskohta oli, että AAC-menetelmät ovat hyödynnettävissä kaikille lapsille. Integroiduille varhaiskasvatusryhmille AAC-menetelmät olivat jo pääosin tuttuja ja käytössä olevia menetelmiä. Lisäksi tarinallisuus ja videot koettiin toimiviksi tavoiksi käsitellä aihepiiriä lasten kanssa.  

Neuropsykiatrisia piirteitä omaavat lapset

Arkea vaikeuttavia neuropsykiatrisia piirteitä voidaan konkreettisesti helpottaa tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja lasten ja nuorten kanssa toimimiseen arjessa

Opiskelijat halusivat selvittää neuropsykiatriaan (nepsy) liittyvää aihetta, koska puhevammaisten tulkkikoulutuksessa on aiheesta tehty vähän opinnäytetöitä. Toisaalta neuropsykiatrisen oirekokonaisuuden ymmärrys on ottanut isoja harppauksia viime vuosina. Arkea vaikeuttavia neuropsykiatrisia piirteitä voidaan konkreettisesti helpottaa tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja lasten ja nuorten kanssa toimimiseen arjessa.   

Kaikilla on oikeus vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Opinnäytetyössä selvitettiin vuorovaikutusta ja siinä esiintyviä haasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi tunne- ja kaveritaitoihin, kielenkehitykseen, motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen ja aistisäätelyyn. Opinnäytetyön kyselyistä selvisi, että varhaiskasvatusympäristössä haasteita esiintyy siirtymätilanteissa, ohjatuissa ja vapaissa leikkihetkissä, tunnetaitojen käsittelyssä ja rentoutumisessa. Opinnäytetyön kyselyn vastauksista saatiin tietoa jo varhaiskasvatuksen ohjaajien käytössä olevista menetelmistä.  

”Tunteiden tunnistaminen ja tunteiden herättämien reaktioiden sanallistaminen ja aikuisen kannattelu ovat arkea ryhmässämme. Myös rauhoittumisen taitojen harjoittelu on merkityksellistä lasten vireystilojen vaihdellessa päivän eri vaiheissa. ” – Ohjaaja

Varhaiskasvatusryhmän toiveiden mukaisesti toteutimme Pupun Pulmakulma -videosarjan, jossa aihetta käsitellään lapselle ymmärrettävällä tavalla tarinallisuutta hyödyntäen. Videot toimivat myös vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen mallintamisen välineenä varhaiskasvatuksen ohjaajille. Videoissa käytimme tekemäämme kommunikointia edistävää materiaalia, kuten toimintatauluja, sosiaalista tarinaa, päivästruktuuria ja tunnekortteja.  

Materiaalit ja toimintatavat koettiin toimiviksi ja ne olivat tuttuja tapoja vuorovaikutuksen tukemiseksi. Tarinallisuuden ja samaistuttavan Pupu-hahmon kautta videot vahvistivat lasten muistijälkeä ja herättivät keskustelua. Videot olivat tehokas tapa käsitellä vuorovaikutustilanteita lapsia kiinnostavalla tavalla:  

”Lyhyet ja ytimekkäät sosiaaliset tarinat tehoavat lapsiin hyvin! Lisäksi tilanteiden dramatisointi oli lapsille mielekästä ja vahvisti muistijälkeä tulevia ristiriitatilanteita silmällä pitäen. Pupu oli hahmona lumoava, etenkin oikea luppis! Voisimme hyvinkin kuvata lasten kanssa myös omia pulmakulmia arkisista pulmatilanteista.” –  Ohjaaja

Pupun Pulmakulma -videosarja on julkisesti saatavilla Diakonia-ammattikorkeakoulun YouTube-kanavalla. Laajan yleisön saavuttamiseksi videoita jaettiin sosiaalisessa mediassa Diakin ja Autismiliiton kanavilla. Videot ovat saavutettavia ja niissä on tekstitys. Videoiden toteutuksessa ja editoinnissa huomioitiin kohderyhmä. Otimme asian huomioon videoiden väri- ja äänimaailmassa sekä taustassa ja lavasteissa. Pyrimme välttämään liian kirkkaita värejä ja kontrasteja.  

Työelämäohjaajan näkökulma  

Työelämässä jää valitettavan vähän aikaa uusien menetelmien kehittämiseen, ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa on avainasemassa. Onneksi käytännössä sekä opiskelijoiden työharjoittelujaksojen että ammattielämään nivoutuvien opinnäytetöiden kautta on mahdollista toteuttaa hyvinkin korkeatasoista kehittämistyötä. Tästä erittäin hyvänä esimerkkinä on Pupun Pulmakulma -opinnäytetyö.   

Videoissa erityisen hyvää on se, että ne käyvät kaikkien lasten tueksi, eivätkä ole rajautuneita diagnostiseen ryhmään.

Pupun Pulmakulma -videot soveltuvat oivallisesti psykoedukaatioon sen jälkeen, kun perheessä lapsi tai nuori on saanut neuropsykiatrisen diagnoosin. Videoita voidaan katsoa yhdessä vastaanotolla tai antaa perheille linkki niiden katsomiseen. Vuorovaikutuksen vaikeudet ovat keskeinen osa neuropsykiatrisesti oireilevan henkilön arkea, ja videoiden kaltaisilla myönteisillä keinoilla niitä kyetään helpottamaan kaikkein parhaiten.   

Videoissa erityisen hyvää on se, että ne käyvät kaikkien lasten tueksi, eivätkä ole rajautuneita diagnostiseen ryhmään. Jokaisen on joskus vaikea toimia oikein sosiaalisissa tilanteissa, ja videoiden avulla tästä saadaan yhteinen kokemus ja ymmärrys. 

Kaikille sopivia vuorovaikutusvinkkejä

Kynnys videoiden hyödyntämiseen pyrittiin pitämään matalana, ja tavoitteena oli, että jokainen videoita katsova voisi poimia juuri hänelle hyödyllisiä vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin. Ohjeet videoiden käyttämiseen löytyvät opinnäytetyön liitteistä ja työ on luettavissa Theseuksessa. Videot ja materiaalit toimivat kokonaisuutena, mutta niitä on mahdollista käyttää yksittäin tukemaan monenlaisia tilanteita.   

Merkittävä huomio opinnäytetyön tuloksissa oli se, että vastaavanlaisesta materiaalista voisikin olla hyötyä integroitujen varhaiskasvatusryhmien ulkopuolella. Olisi kiinnostavaa tutkia aihetta myös tavallisissa päiväkotiryhmissä. Opinnäytetyömme tulokset olivat suuntaa antavia, koska tutkimusjakso oli lyhyt. Jatkotutkimusta ajatellen pidempi seurantajakso voisi tuoda uusia näkökulmia AAC-menetelmien hyödyllisyydestä. Toiveemme on, että Pupun Pulmakulma hyödyttäisi mahdollisimman montaa lasta ja ohjaajaa vuorovaikutuksen edistämisessä.  

Lähteet 

Koskinen, E-M., Rihti, A., Väisänen, L. (2021). Pupun Pulmakulma – Vuorovaikutuksen tukeminen nepsy-lasten kanssa (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225401 

Koskinen, E-M., Rihti, A., Väisänen, L. [Diakonia-ammattikorkeakoulu] (22.2.2021). Pupun Pulmakulma -videosarja [Video]. Saatavilla https://www.youtube.com/watch?v=YCsl8d0z9oY&list=PLX8L6VZCYbFIgRYqig3XtVfuwE3DGh6_U 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544188