Tukea eläkkeelle siirtymiseen

Eläkkeelle jäämistä ja sen tuomaa muutosta on hyvä prosessoida hyvissä ajoin. Myös ikäjohtamiseen –tai tulisiko mieluummin puhua elämänvaihejohtamisesta – tulisi kiinnittää tietoisesti huomiota työnantajan taholta. Tietoa tulisi saada lisää eläkkeelle siirtymisestä ja sen tuomista muutoksista kuin myös siitä, kuinka ikääntyminen huomioidaan viimeisinä työvuosina.

Elämänvaihejohtamisessa kannattaa miettiä, minkälaista tukea eläkkeelle jäävä tarvitsee viimeisinä työvuosinaan.

Elämänvaihejohtamisessa kannattaa miettiä, minkälaista tukea eläkkeelle jäävä tarvitsee viimeisinä työvuosinaan. Eläkkeelle jäävän vahvaa osaamista kannattaa hyödyntää, mutta työtehtävien tulisi olla sellaisia, että niiden tekeminen on mielekästä ja palkitsevaa. Tärkeää on huomioida myös, kuinka vuosien aikana koottu osaaminen ja hiljainen tieto jää organisaation käyttöön myös eläköitymisen jälkeen.

Huomiota eläkkeelle jääviin

Terveenä eläkkeellä -hankkeessa toteutetussa asiakasymmärryskyselyssä esiin nousi, että organisaatioissa ei erikseen ole huomioitu ikääntyviä työntekijöitä tai jos olikin, tieto tästä ei ollut tavoittanut heitä. Tässä kohtaa havahduttiin siihen, kuinka tärkeää on elämänvaihejohtaminen.

Professori Sari Stenholm toi esille hankkeen Terveenä eläkkeellä -hankkeen loppuseminaarissa 8.9.2021 omassa puheenvuorossaan sen, että meidän tulee kiinnittää huomiota laaja-alaisesti ikääntyviin, vielä työssä olevien terveyden edistämiseen ja hyvinvointiin. Yhteiskunnallinen paine eläkeiän nostamiseen on suuri, ja jos työntekijä voi hyvin, ja hänen jaksamistaan tuetaan työuran aikana, hän todennäköisesti jaksaa hyvin työssään pidempään.

Monitahoinen elämänvaihe

Keskustelun herättäminen eläköitymisestä ja eläkkeelle jäämisestä on tärkeää. Hankkeen myötä kohderyhmään kuuluvat työntekijät havahtuivat siihen, että lähestyvää eläköitymistä sekä siihen liittyvää prosessointia tulee pohtia ajoissa.

Ennen eläkkeelle jäämistä sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, että voisi hyvin myös eläkkeellä ollessa. Tämän myötä korostuu sekä yksilöllinen kyky jatkaa esimerkiksi samoissa työtehtävissä työuran loppuun että se, missä vaiheessa kokee itse, että nyt olisi hyvä aika jäädä eläkkeelle.

Kyseessä on siis monitahoinen elämänvaihe, jossa yksilölliset tarpeet korostuvat. Elämänvaihejohtamisessa lähtökohtana tulisikin olla ajatus ainutlaatuisista elämänpoluista – ei valmiiksi muotoilluista ”tyypillisistä” poluista.

Työnantajan tukea kaivataan

Merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä viimeisinä työvuosina ja siirryttäessä eläkkeelle on yksilöllä itse, työyhteisöllä sekä työnantajalla. Eläköityminen ja sen lähestyminen on hyvä ajankohta elintapojen tarkasteluun sekä tarvittaessa niiden muuttamiseen.

Eläköityminen ja sen lähestyminen on hyvä ajankohta elintapojen tarkasteluun sekä tarvittaessa niiden muuttamiseen.

Työnantajat voisivat kuitenkin huomioida aktiivisemmin toimintaansa vanhempien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi. Sekä fyysiseen, psyykkiseen että sosiaaliseen terveyden edistämiseen kannattaa panostaa. Työssä selviytymistä sekä jaksamista voidaan tukea hyvin pienillä toimilla, jotka voivat kuitenkin lisätä merkittävästi työhyvinvointia.

Eläkkeelle jääminen on prosessi, johon voi ja myös kannattaa valmistautua sekä tiedon että tunteen tasolla. Aiheen herkkyys on kenties toiminut lukkona puheeksi ottamiselle ja sitä on suotta varottu liikaa sekä työnantajien että työntekijöiden tahoilta.

Terveenä eläkkeellä -hankkeessa eläköitymistä ja elämänvaihejohtamista pohdittiin ja haettiin ratkaisuja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä kaikkia asian eteen tehtiin, selviää hankkeen loppujulkaisusta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544201