Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Hyvillä mielin eläkkeelle

Eläkkeelle jääminen on prosessi, jonka jokainen kokee yksilöllisesti. Toinen suunnittelee sitä jo vuosia ennen ja toinen taas havahtuu asiaan juuri ennen eläkkeelle jäämistä. Siirtymävaiheen sujuvuuteen vaikuttavat niin työnantaja kuin oma valmistautuminen. Tavoitteena on hyvä elämä myös eläkkeellä.

Mitä hyvä elämä pitää sisällään? Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä tai helppoa vastausta. Siihen, miten miellämme käsitteen ”hyvä elämä” nivoutuvat omat arvot ja elämänkokemukset. Lisäksi ympäröivä maailma ja ajankuva vaikuttavat tapaamme jäsentää elämän merkityksellisyyttä. Kokemukset hyvästä elämästä ovat yksilöllisiä.

Entä ovatko käsitteet hyvä elämä ja onnellisuus synonyymeja toisilleen? Anne Birgitta Pessi (2008) kuvaa hyvän elämän olevan ennemminkin tyytyväisyyttä kuin onnellisuutta.

Empiiriset havainnot suomalaisten hyvän elämän kokemuksista osoittavat, että ne liittyvät vahvimmin ihmissuhteisiin ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin. Hyvässä elämässä korostuvat jokapäiväinen elämä, tasapaino itsensä ja muiden kanssa, maltillisuus, turvallisuus ja tavallisuus ennemminkin kuin äärimmäinen onnenkokemus. Ihmiset arvostavat vaihtelua elämässä, joten hyvä elämä voi sisältää myös suruja ja ikäviä asioita, jotka tasapainottavat hyviä hetkiä ja onnellisuutta. Pessi tiivistää tutkimuksensa tulokset ”nuoleen kohti hyvää elämää”. Se sisältää hierarkian, koska jotkut elementit koetaan merkittävämpänä kuin toiset. Kuitenkin tämä seitsemän vaiheen malli voidaan kokea myös yksilöllisesti, jolloin elementtien järjestys voi olla erilainen. Nämä vaiheet muodostavat jatkuvuuden, jossa ihmissuhteet ovat hyvän elämän keskeisin ja tärkein elementti. Hyvä elämä ei perustu onneen, vaan se on meidän kaikkien saavutettavissa. (Pessi, 2008, s. 68–70, 72,73.)

Nuoli joka listaa hyvän elämän tekijöitä, kuten ihmissuhteet, tasapainon ja tyytyväisyyden, terveyden, turvatun toimeentulon, elämän merkityksellisyyden, rauhan ja turvallisuuden sekä mielekkään työn ja vapaa-ajan.

 

Kuva 1. Nuoli kohti hyvää elämää (Pessi 2008, 68).

Elämään kuuluu erilaisia vaiheita, joista eläkkeelle jääminen on yksi merkittävä muutosvaihe. Filosofian tohtori, psykologi Sirpa Taskinen (2016a, s. 7–11) painottaa, että eläkkeelle jääminen on suurempi muutos kuin mitä moni osaisi etukäteen ajatella. Usein ei tule ajatelleeksi, mikä merkitys työllä on itselle. Taskinen korostaa työn merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Taloudellisen ansaitsemisen lisäksi se tarkoittaa mm. mielekästä tekemistä, ryhmään kuulumista sekä iloa onnistumisista. Parhaimmillaan työ antaa omanarvontuntoa sekä kokemusta merkityksellisyydestä.

Eläkkeelle jääminen on prosessi, jonka jokainen kokee yksilöllisesti; toinen ajattelee sitä jo vuosia ennen ja toinen taas havahtuu juuri ennen eläkkeelle jäämistä. Voiko eläkkeelle jäämiseen valmistautua siten, että hyvä elämä olisi mahdollista myös työelämän jälkeen? Pystyykö muutoksessa huomioimaan kaikki seitsemän hyvän elämän merkityksellistä elementtiä?

Pehmeästi kohti uutta

Terveenä eläkkeellä -hankkeen asiakasymmärryskyselyssä kysyttiin 60 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta työntekijöiltä, huomioidaanko ikääntyminen ja lähestyvä eläköityminen työnkuvassa sekä työtehtävissä. Saatujen vastausten mukaan noin 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei ikääntymistä huomioida työnsuunnittelussa (n= 470).

Työssä selviytymistä sekä jaksamista voidaan tukea hyvin pienillä toimilla.

Työssä selviytymistä sekä jaksamista voidaan tukea hyvin pienillä toimilla. Esimerkiksi työtehtävien mielekkyys (vastaajista 65 prosenttia oli tätä mieltä) ja mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin (vastaajista 45 prosenttia oli tätä mieltä) lisäävät työhyvinvointia merkittävästi.

Ikäjohtaminen – vai tulisiko mieluummin puhua elämänvaihejohtamisesta – on siis merkittävässä roolissa, kun puhutaan työntekijän hyvinvoinnista (ks. myös Taskinen, 2016, s. 36–38). Ikäjohtamisella tarkoitetaan Työterveyslaitoksen (2020) mukaan kaikenikäisten hyvää johtamista. Siinä esimies huomioi työntekijöiden tarpeet ja odotukset. Tavoitteena on saada kaikkien vahvuudet käyttöön siten, että kukin voi työskennellä voimavarojensa mukaan ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa roolissa.

Ikääntymisestä ja sen mukanaan tuomista muutoksista on kirjoitettu paljon. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka eläköitymisen tuomaan muutokseen tulisi valmistautua, tai voiko siihen valmistautua. Taskisen (2016a, s. 8, 11, 39–40) mukaan eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan useita muutoksia esimerkiksi ajankäyttöön, ihmissuhteisiin ja talouteen. Yllättävintä tässä uudessa elämänvaiheessa on se, kuinka moninaisia tunteita se aiheuttaa.

Taskinen (2016b) tuo esille sen, että samoin kuin uusi työntekijä perehdytetään työtehtäviinsä, myös viimeisinä työvuosina tulisi tukea työstä irtautumista yksilöllisyys huomioiden. Tähän voidaan luoda ”valmennusohjelma”. Pehmeä lasku eläkkeelle siirtymisessä hyödyttäisi Taskisen (2016a, s. 25–28, 35–36, 40; 2016b) mukaan sekä työnantajaa että työntekijää.

Elämänmuutoksia, kuten eläköitymistä, selvittäneet tutkimukset osoittavat, että muutoksiin sisältyy mahdollisuuksien lisäksi myös riskejä (Taskinen, 2016a, s. 11.) Riskit olisi tärkeää tiedostaa jo ennen eläkkeelle siirtymistä, ja niitä on kartoitettu myös hankkeen asiakasymmärryskyselyssä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka eläköitymisen tuomaan muutokseen tulisi valmistautua, tai voiko siihen valmistautua.

Kohderyhmältä kysyttiin, mitä he ajattelevat eläköitymisestä. Sen hyvistä puolista päällimmäisenä korostui lisääntynyt vapaus: aikaa jää harrastuksille, matkustamiselle, lastenlasten kanssa olemiselle, vapaaehtoistyölle ja ystäville. Mutta eläköitymiseen liittyy myös pelkoja: tiedon puutetta, rahahuolia, yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunteita, ahdistusta sekä pelkoa parisuhteen muuttumisesta.

Mikä edistää hyvää elämää eläkkeelle siirtyessä?

”Eläkkeellä olo ei ole mustavalkoisesti vain joko hienoa tai ikävää, mutta se on erilaista kuin työssäolo”, kirjoittaa Sirpa Taskinen (2016a, s. 11).

Yksilöllisyys korostuu ihmisen vanhetessa, on sitten kyse arvoista, tavoista, haaveista tai tottumuksista. Näin ollen jokainen kokee eläkkeelle jäämisen omalla tavalla. Tähän kokemukseen vaikuttaa myös hänen lähiyhteisönsä sekä asuinympäristö. Taskinen on kirjassaan Hyvillä mielin eläkkeelle (2016, s. 12–13) listannut asioita, joiden muuttumiseen kannattaa ainakin varautua.

Kuvio joka esittää mitkä kaikki asiat muuttuvat eläkkeelle siirtyessä, kuten ajankäyttö, minäkuva, tarpeellisuuden tunne, ihmissuhteet, liikkumisreviiri, talous ja työetuudet.

Kuva 2. Mikä muuttuu eläkkeelle jäädessä? (Taskinen 2016a, s. 12–13)

Taskinen korostaa rutiinien merkitystä, ja sitä kuinka arki kannattaa erottaa viikonlopusta. Hän kertoi televisiohaastattelussa (2016b) kattavansa viikonloppuna eri kahvikupit kuin arkena. Näillä pienillä asioilla voi luoda jäsennystä elämään.

Jos minäkuva on rakentunut vahvasti työn ja statuksen ympärille, voi eläkkeellä kokea itsensä tarpeettomaksi. Työ on antanut elämään sen merkityksellisyyden ja mielekkyyden – hyvän elämän. Nyt niiden pitäisi löytyä jostain muusta itselle merkityksellisestä tekemisestä, esimerkiksi harrastuksista, lapsenlapsista tai vapaaehtoistyöstä.

Eläkkeelle siirtyminen voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin.

Eläkkeelle siirtyminen voi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, mutta työkavereiden tilalle tai rinnalle voi tulla muita tärkeitä ihmissuhteita. Professori Vappu Taipale (2014) korostaa ”liittymistä toisiin ihmisiin”.

Liikkumisreviirin muutokseen vaikuttaa myös tehdyn työn luonne. Ovatko askeleet vieneet jo vuosia samalle työpaikalle, samaan työhuoneeseen, tuttujen ihmisten pariin, vai onko työ pitänyt sisällään paljon matkustamista? Jälleen ihmisen yksilöllinen elämänkulku vaikuttaa siihen, koetaanko tämä muutos pääosin myönteisenä ja kuinka isoksi muutos koetaan.

Yksi isoista asioista, joka pohditutti myös asiakasymmärryskyselyyn vastanneita, oli talous:  kuinka rahat riittävät, kohtaavatko varallisuus ja haaveet toisensa esimerkiksi matkustamisen suhteen? Tästäkin kaivattaisiin tietoa jo hyvissä ajoin ennen eläköitymistä. Myös työhön liittyvät mahdolliset etuudet, kuten työpaikkaruokailu, liikuntasetelit, työterveyshuolto ja lomarahat, päättyvät.

Moni tämän muutosvaiheen läpikäynyt tuo esille myös tunteet, joita eläköityminen herättää. Ensin voi tuntua vapauttavalta, kun työn vaatimukset jäävät taakse, mutta myös haikeus kuuluu monen kertomasta. Tunteille on annettava tilaa. Myös muiden kokemuksien kuuleminen ja lukeminen voi auttaa näiden tunteiden käsittelyssä.

Tunteille on annettava tilaa, ja muiden kokemuksien kuuleminen ja lukeminen voi auttaa näiden tunteiden käsittelyssä.

Yle kysyi suomalaisilta, kuinka tyytyväisiä olemme omaan elämäämme. Kyselyn perusteella kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä ovat yli 60-vuotiaat. Diakin asiantuntija Sakari Kainulaisen mukaan työpaineiden helpottuminen, velattomuuden lisääntyminen ja yhä parempi fyysinen kunto myös iäkkäämpänä vaikuttavat tyytyväisyyteen. Tutkimusjohtaja Katja Kokko muistuttaa kuitenkin, että yksilölliset erot ovat suuria. Hänen mukaansa pitkittäisten tutkimusten perusteella on huomattu, että ne, jotka ovat onnistuneet tekemään mielen hyvinvointia tukevia elämänvalintoja, ovat onnellisempia myös myöhemmissä ikävaiheissa. (Heikinmatti, 2020.)

Pessi (2008) kuvaa hyvän elämän elementit ja Taskinen (2016a) on listannut asioita, jotka tulee huomioida, jotta voi jäädä hyvillä mielin eläkkeelle. Olisi tärkeää saada nämä asiat kohtaamaan niin, että elämä olisi mahdollisimman hyvää myös eläkkeellä.

Lähteet

Heikinmatti, A. (2020). Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat Inkeri Johanssonin kaltaiset yli 60-vuotiaat – ainekset onneen ovat terveys, tasainen elämä ja itsensä hyväksyminen. Yle Uutiset 7.5.2020. Saatavilla 22.10.2020 https://yle.fi/uutiset/3-11335996

Pessi, A. B. (2008). What Constitutes Experiences of Happiness and the Good Life? − Building a Novel Model on the Everyday Experiences. Studies across Disciplines in the Humanities and Social Sciences 3, 59–78. Saatavilla 22.10.2020.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/25766/Pessi_2008_3.pdf;jsessionid=EA8CEADC6334EFD967C4150EEAAC1972?sequence=3

Taskinen, S. (2016a). Hyvillä mielin eläkkeelle. Opas työelämän jälkeiseen aikaan.
Kustannusosakeyhtiö Aula & Co.

Taskinen, S. (2016b). Eläköityminen lähes yhtä dramaattista kuin avioero. Studio55. Saatavilla 22.10.2020 https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/psykologi-elakoityminen-lahes-yhta-dramaattista-kuin-avioero/5803242#gs.jc68zh

Työterveyslaitos. Ikäjohtaminen. Saatavilla 22.10.2020 https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185834

Hanke: Terveenä eläkkeellä

  • Terveenä eläkkeellä – yhteiskunnallisen markkinoinnin avulla uusia keinoja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukemiseen -hanke on käynnissä 1.2.2019–31.10.2021.
  • Hankkeen tavoitteena on, että nykyistä suurempi osa yli 65–vuotiaista säilyttää mahdollisimman pitkään hyvinvoinnin ja terveyden.
  • Hankkeen päätoteuttajan on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tanhuvaaran urheiluopisto.
  • Hankkeen rahoitus tulee terveyden edistämisen määrärahoista.