Jaetut merkitykset voimana kaaoksen keskellä
Koronapandemia on saanut monet organisaatiot pohtimaan uusia toiminnan malleja. Avainasemassa uusien toimintatapojen muodostamisessa on paitsi rationaalinen ajattelu myös jaettu ymmärrys työn merkityksestä.
Yval Noval Harari kirjoittaa kirjassaan 21 oppituntia maailman tilasta, kun elämä ratkeaa saumoistaan ja elämänvaiheidemme välillä on yhä vähemmän jatkuvuutta, kysymyksestä siitä, kuka olen, tulee polttavampi ja monimutkaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Koronapandemia herätti tai syvensi monen pohdintaa, mistä tässä elämässä on kyse ja mikä on elämämme tarkoitus kovin kummallisessa maailmassa ja ajassa. Samalla tavoin monissa työorganisaatioissa pohditaan, miten jatkaa eteenpäin ja mikä on toiminnan mieli ja tarkoitus.
Moni organisaatio on isojen haasteiden ja vaikeuksien edessä, miten uudistaa tai muuttaa kokonaan toimintansa tarkoitus.
Korona-pandemia on yksi osoitus VUCA-maailmasta, jossa muutokset ovat monimutkaisessa suhteessa toisiinsa ja muutokset ovat erittäin nopeita. VUCA tulee sanoista Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguity. Koronapandemia osoitti, etteivät totutut työelämän toimintamallit istuneet kaikilta osin uuteen tilanteeseen ja globaali pandemia muutti lähes kerta heitolla työn tekemisen ja johtamisen mallejamme ja käytänteitämme. Moni organisaatio on isojen haasteiden ja vaikeuksien edessä, miten uudistaa tai muuttaa kokonaan toimintansa tarkoitus. Tätä pohdintaa organisaatiot joutuvat tekemään sen arvoituksen keskellä, miten pandemia muuttaa myös yhteiskuntajärjestelmiä ja globaaleja ekosysteemejä.
Kun maailman saumat ratkesivat, herää kysymys, mikä tukee organisaatioita ja johtamista kaiken epävarmuuden keskellä. Mitkä ovat taidollisia tai osaamisen perustuksia, jotka tukevat yksilöitä ja yrityksiä selviytymään ja menestymään myös kaaoksessa?
Avainasemassa looginen päättely ja analyyttisyys
Nopeiden muutosten ja käsikirjoituksettomien tilanteiden keskellä yksilö ja yritykset tarvitset monenlaista kyvykkyyttä ja taitoja. Toimintaympäristössämme on edelleen asioita, joista voimme olla suhteellisen yksimielisiä ja voimme tehdä muun muassa dataan perustuvia erilaisia mallinnuksia ja ennakointia. Tarvitsemme vankkaa osaamista tiedolla johtamiseen ja dataa-analytiikkaan. Rationaalinen ja looginen päättely ovat avainasemassa.
Mitä enemmän meillä on kykyä ottaa huomioon ihmisen tunteita, sitä paremmin pystymme selviytymään onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista.
Epävarmassa ja ennustamattomassa maailmassa korostuvat rationaalisen toiminnan ja loogisen ajattelun kanssa yhdessä laaja-alaiset tunnetaidot eli ymmärrys ihmisten inhimillistä tunteista. Vaikka tunneosaamisen rooli työelämässä ja johtamisessa on tunnistettu jo aikoja sitten, vaikuttaa siltä, että tunteet jäävät edelleen monissa kohdissa käsittelemättä.
Ehkä VUCA-maailma ruokkii tietynlaista rationaliteetin korostamista, kun epävakaassa ympäristössä yritämme pitää yllä jonkinlaista hallintaa. Tunneosaaminen tukee selviytymistä akuuteista ja nopeasti muuttuvissa tilanteista. Mitä enemmän meillä on kykyä ottaa huomioon ihmisen tunteita, sitä paremmin pystymme selviytymään onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista.
Tunnetaidot ja jaetut merkitykset keskiössä
Mitä monimutkaisempi ja kaaosmaisempi maailmamme on, sitä tärkeämpään rooliin nousevat kyky luovuuteen, merkityksellistämiseen, sosiaalisuuteen, ekologisuuteen ja spiritualiteettiin. Keskiössä on ratkaista ongelmia pohjautuen arvoihin ja jaettuihin merkityksiin. Organisaatiot joutuvat miettimään yhä uudestaan, mikä on toiminnan syvä tarkoitus ja mitä on yksilöiden, organisaatioiden ja laajemmin koko yhteiskunnan kannalta sellaista hyvää, johon omalla toiminnalla vaikutetaan.
Ratkaisevaa on, miten organisaation edustajat erilaisissa verkostoissaan yhdessä merkityksellistävät ilmiöitä ja niiden kompleksisia suhteita. Tämä edellyttää, että ihmisillä on erilaisia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja vahva luottamus toinen toisiinsa. Jaetuilla merkityksillä voidaan löytää ratkaisuja kipeimpiinkin ongelmiin.
Monimutkaisessa ja jatkuvien muutosten maailmassa tarvitaan edellä kuvattuja kaikkia taitoja ja kyvykkyyksiä. Jokainen niistä on tärkeitä, ei ole parempaa tai heikompaa, vaan kaikki nämä erilaiset taidot korostuvat.
Lähteet
Harari, Y. N. (2018). 21 oppituntia maailman tilasta. Bazar
Fleming, K. & Olivier, S. (2015). Developing Leadership Capabilities – Transitioning from ego to eco intelligence. Conference Paper.
Teksti on ilmestynyt aiemmin myös Duunata.fi-blogissa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102752553