Aika tuulettaa asenteita? Romanit opin portailta työelämään

Toimin asiantuntijana Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa, joka tukee maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden opintoja ja siirtymää työelämään.

Hankkeessa olemme toteuttaneet muun muassa työpajoja, joissa romanitaustaiset opiskelijat ovat saaneet tukea työnhakuvalmiuksiensa kehittämiseen. Tuen avulla yhä useampi romanitaustainen opiskelija löytää tiensä asiantuntijatehtävään valmistumisensa jälkeen.

Menneen talven lumia

Ammatit, joissa romanit tänä päivänä työskentelevät, ovat moninaisia.

Osallistuin keväällä 2021 Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeen seminaariin, jonka aiheena oli romanien työllistyminen. Seminaarissa vilisi puheenvuoroja tutkijoilta, viranomaisilta, hankepäälliköiltä sekä romanien työllistymiseen perehtyneiltä eri alojen asiantuntijoilta. Olin vaikuttunut siitä, miten paljon tietoa on saatavilla – ja yllättynyt havaitessani, kuinka vähän aiheesta tiesin. Ammatit, joissa romanit tänä päivänä työskentelevät, ovat moninaisia.

Perinteisiä käsityöläisammatteja ja hevosten hoitoammatteja harjoittavia romaneista löytyy toki edelleen, mutta perinteisten ammattien lisäksi löytyy paljon muutakin: korkeasti koulutettuja valtion virkamiehiä, valtakunnallisten hankkeiden päälliköitä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kasvatus- ja opetusalan osaajia, yrittäjiä ja järjestötoimijoita. Aivan kuten pääväestössä.

Kengittäjistä korkeakouluun

Romanit loistavat yhä vähemmistössä korkeakoulutukseen hakeutuneiden ja asiantuntijatehtäviin valittujen joukossa.

Mistä sitten johtuvat vanhentuneet käsitykset romanien työllistymisestä? Jos tietoa on saatavilla, miksi se ei rantaudu minunkaan verkkokalvolleni? Ehkä sen vuoksi, ettei aiheesta juuri uutisoida. Romaniväestö pääsee otsikoihin lähinnä tilastotiedoissa sekä romanikulttuuria esittelevissä dokumenteissa. Romanien kouluttautuminen ja työllistyminen on yhtä arkipäiväistä, kuin lähestyvän talven sääilmiöt tai hallituksen vuosittainen budjettivääntö.

Paitsi, että ei ole. Romanit loistavat yhä vähemmistössä korkeakoulutukseen hakeutuneiden ja asiantuntijatehtäviin valittujen joukossa. Syynä lienee historian saatossa kehittynyt kierre, jossa romanien lannistavat kokemukset työnhausta asettavat myös opintojen tarpeellisuuden kyseenalaiseksi. Miksi opiskella, jos vääränlaisen sukunimen perusteella ei kuitenkaan saa töitä? (Ärling 6.5.2021.)

Toisaalta työnantajat eivät voi ainakaan järkiperustein enää valikoida itselleen sopivia työntekijöitä hakijoiden nimien perusteella.  Edelleen tämä on kuitenkin todellisuutta esimerkiksi vierasperäisellä nimellä töitä hakeville. Aiemmissa romanihankkeissa havaittiin, että tilanne näyttää olevan samanlainen myös tyypillisillä romaninimillä hakeville. (Työnimi, 2018.)

Viimeistään vuosikymmenen kuluttua Suomessa on huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä alalla kuin alalla, eikä ongelmaa ratkaista toivomalla, että hakemuksiin alkaa kuin ihmeen kaupalla ilmestyä lisää pääväestölle tuttuja sukunimiä. Pakko on ihmeellinen asia, sanoi entinen akka.

Koulutus kantaa

Miten sitten monipuolistaa työntekijöiden hakijaprofiilia ja kannustaa eri taustoista tulevia ammattilaisia hakemaan töitä? Tämä vaatii toimia niin hakijoilta, oppilaitoksilta kuin työnantajilta. Koulutusmyönteisyys on romaniväestön piirissä kasvanut ja romaninuoria tulisikin kannustaa hakemaan ja valmistumaan oppilaitoksista. Asenteiden tarkistaminen kohti yhteistä tavoitetta on tarpeellista meille kaikille.

Myös yhteiskunnallista keskustelua aiheesta on lisättävä, ja Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanke on seminaareissaan tarjonnut tähän oivallisia mahdollisuuksia.

Uskallan toivoa, että peiliin katsominen auttaa meitä huolehtimaan siitä, että Suomessa on jatkossakin ammattitaitoista työvoimaa – hakijaprofiilista riippumatta, alalla kuin alalla.

Lähteet

Romanifoorumi. Työ ja toimeentulo. https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanien-yhteiskunnallinen-asema/tyo-ja-toimeentulo/ 

Työnimi (2018). Saatavilla https://dialogi.diak.fi/2018/10/31/tyonimi/

Ärling, M. (2021). Myytti: Romanit eivät halua kouluttautua. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2021/05/06/myytti-romanit-eivat-halua-kouluttautua/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510208