Ota kielitietoisuus ja selkokieli työkaluiksi monikulttuurisen työyhteisön rakentamiseen

Työyhteisöt ovat monikulttuuristumassa kovaa vauhtia myös Satakunnassa. Alasta riippuen vieraskielisen henkilön palkkaaminen työhön on joko helppoa tai haastavaa. Joillakin aloilla kieli on työnteon väline, joillakin aloilla se on työkalu osallisuuden kokemukseen työyhteisössä. Kielitaito on avain kotoutumiseen ja se avaa osallisuuden ovet omaan työyhteisöön.

Työpaikalla opitaan ammatillinen suomi

Suomen kielen opiskelun kiinnittäminen työelämään tehostaa kielen opiskelua. Maahanmuuttajalle suomen kieli on paitsi opiskelun väline myös opiskelun kohde.

Silloin, kun otetaan työtehtävä haltuun, tapahtuu myös kielen oppimista. Opintojen aikana saa vain pohjan ammatillisesta suomen kielestä, joka sitten kehittyy työuran aikana työpaikkojen kielitarpeiden mukaisesti. Työyhteisöt ovat erittäin tärkeässä asemassa tässä prosessissa.

Ammatillinen kielitaito on enemmän kuin ammattisanaston tunteminen ja käyttäminen.

Ammatillinen kielitaito on enemmän kuin ammattisanaston tunteminen ja käyttäminen. Ammatilliseen kielitaitoon sisältyvät myös viestintätaidot tehtävä- ja tilannekohtaisesti.  Työelämän todelliset kielitarpeet ovat työpaikka-, tehtävä- ja tilannekohtaisia.

Esimerkiksi sosiaalialan laajassa työkentässä työtehtävät voivat erota toisistaan merkittävästi. Sairaalan psykiatrian osaston sosiaalityöntekijä käyttää työssään hyvin erilaista ammatillista kieltä kuin koulukuraattori.

Suomi mielessä ja kielessä

Työpaikalla suomen kieli voisi näyttäytyä ammatillisen osaamisen kehittämisen lisäksi opiskelijan kielen tukemisessa – siinä, että pidetään suomen kieli mielessä ja kielessä mahdollisimman paljon. Työharjoitteluun tai työhön tulleen ohjauksessa voidaan kehittää suomenkielisten työntekijöiden kielitietoisuutta ja selkokielen käytön taitoja.

Jo oman kielen käytön havainnointi on askel kielitietoisuuteen: Käytänkö paljon murresanoja (men yhtäkkii, ehtoosti), sanontoja (nyt ei leikkaa, sepposen selällään, kuin salama kirkkaalta taivaalta) tai ammattislangia (vie sorsa potilaalle, rapsa alkaa)? Entä puhunko nopeasti ja paljon, vaikka asian voisi sanoa tiiviisti ja lyhyesti?

Kun osaa toimia luottaen itseensä ammattilaisena, puutteellisen ammatillisen suomen kielen käyttöä ei koeta enää haasteena.

Joissakin työtehtävissä, kuten sosiaalialalla, ammattitaito ja ammatillinen kielitaito muodostavat ammatillisen kokonaisuuden. Ne kehittyvät ja vahvistuvat yhdessä toinen toistaan tukemalla. Alalta saadun kokemuksen myötä ammatillinen itsevarmuus kasvaa ja vahvistaa ammattitaitoa. Kun osaa toimia luottaen itseensä ammattilaisena, puutteellisen ammatillisen suomen kielen käyttöä ei koeta enää haasteena.

Selkoista, sanoita, toista ja aktivoi!

Sanojen ja lauseiden selkoistaminen, oman tekemisen sanoittaminen sekä sanojen ja lauseiden toisto auttavat ymmärtämään. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan aktivointi uusien sanojen harjoitteluun ja kannustaminen suomen kielen käyttöön erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, vaikka mallioppimisen kautta, on kielen opiskelun alkutaipaleella olevalle henkilölle erityisen tärkeää.

Ja entä ne kahvihuonekeskustelut! Epämuodolliset tilanteet ovat työpaikalla juuri niitä, joissa jaetaan hiljaista tietoa, tutustutaan muihin ja päästään osaksi työyhteisöä. Kahvihuone on kohtaamispaikka, jossa on mahdollisuus myös tottua työkaverin vierasperäiseen aksenttiin, jolloin vuorovaikutus ja siihen perustuva yhteistyö hänen kanssaan helpottuu.

Tehdään yhdessä!

Yhdessä tekeminen on tärkeää. Silloin tutustutaan, voidaan perehdyttää ja luodaan turvallisuutta puolin ja toisin.

Yhteinen tekeminen auttaa suomea vieraana kielenä oppivaa tarttumaan paremmin kieleen, sekä havahduttaa suomenkielistä oman kielen havainnointiin ja selkosuomen käyttöön. Selkokielen hallinta on myös monessa palveluammatissa etu ja osa ammattitaitoa.

Työharjoittelusta se alkaa!

Työharjoittelussa opiskelija saa yleensä ensimmäisen kosketuksen alansa työpaikkaan. Oppimisympäristönä se motivoi opiskelijaa ehkä eniten ja auttaa verkostoitumaan.

Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ja ammatillisen kielen kartuttaminen työharjoittelussa on tie työyhteisöön ja ympäristöön.

Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ja ammatillisen kielen kartuttaminen työharjoittelussa on tie työyhteisöön ja ympäristöön. Vuorovaikutus tukee ammatillisen kielen kehittymistä ja sen merkitys korostuu esimerkiksi hyvinvointi- ja palvelualojen työtehtävissä, joissa kielitaidolla on varsin keskeinen rooli.

Kielen opiskelun lähtökohtana on se, että kieli kehittyy sitä käyttäessä. Kielen osaamisen tärkein tavoite onkin vuorovaikutuksen syntyminen – ei virheetön kielenkäyttö. Parhaimmillaan vuorovaikutuksen harjoittelu työpaikoilla antaa opiskelijalle eväitä myös siihen, että Suomeen ja Satakuntaan työhön jääminen on hyvä vaihtoehto!

Kirjoitus on ilmestynyt myös Opin portailla -hankkeen blogissa.