Älä heitä hukkaan – ruokahävikkiä pelastamassa
Tiesitkö, että Suomessa kotitaloudet tuottavat elintarvikeketjussa eniten ruokahävikkiä, heittäen ruokaa roskiin vuosittain yli 100 miljoonaa kiloa? Tämä vastaa kutakin suomalaista kohden 20–25 kiloa.
Kaiken ruokahävikin määrä Suomessa on arviolta noin 360 miljoonaa kiloa vuodessa. Nämä tiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.
Hävikkilistan kärkipaikkaa pitävät vihannekset, juurekset ja perunat. Sen jälkeen seuraavat hedelmät, marjat ja kahvi. Jos asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, ei hävikkiä välttämättä tulisi yhtään. Yksinasuvat, pariskunnat tai perheelliset voivat olla yhtä lailla hävikin tuottajia.
Rahassa mitattuna hävikin määrässä voi olla kyse useista sadoista euroista vuodessa.
Rahassa mitattuna hävikin määrässä voi olla kyse useista sadoista euroista vuodessa. Ruokahävikkiä voi vähentää esimerkiksi suunnittelemalla viikon ruokalistan tarkemmin sekä välttämällä liikaa tai hetken mielijohteesta ostamista Reseptejä voi aina myös soveltaa. ”Parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -käsitteiden ymmärtäminen on myös tarpeen, ettei tule heittäneeksi roskiin sellaista, mikä vielä kelpaisi syötäväksi.
Prikka kiertoon -hanke kierrättää hävikkiä
Prikka kiertoon -hankkeessa tähdätään siihen, että lahjoittajilta (esim. kaupat, tukut, leipomot, koulut) tullut hävikki kierrätetään. Hävikki noudetaan Oulussa toimivaan logistiikkakeskukseen, jossa se lajitellaan, pakataan ja kuljetetaan ruoka-aputoimijoille. Ruoka-aputoimijat valmistavat hävikistä esimerkiksi yhteisöruokia, aamiaisia tai jakavat apua vaikkapa ruokakassien muodossa. Osa keskuksen hävikistä päätyy eläintiloille, joissa niin vuohet, lampaat, siat, kanat, kalkkunat kuin muutkin kotieläimet saavat vaihtelua ruokalistaansa.
Toisen hävikki voi myös olla toisen ihmisen pelastus. Logistiikkakeskuksessa työllistetyt, kuntouttavassa työtoiminnassa ja harjoittelussa olevat sekä vapaaehtoiset kokevat tekemänsä työn merkitykselliseksi. Toiminnalla voidaan tukea monen ihmisen taloudellista selviämistä ja lisäksi tarjota mahdollisuus monipuolisempaan ruokavalioon.
Hankkeessa tehdyn kyselyn perustella käy selväksi, että saatu ruoka-apu mahdollistaa myös oman ja lasten harrastuksiin pääsyn tai muiden mielekkäiden asioiden tekemisen, kun ruokaan ei kulu yhtä paljon rahaa kuin aiemmin. Myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien tapaaminen on merkityksellistä.
Tämänhetkisen tilaston perusteella peräti 7780 henkilöä on saanut ruoka-apua tammi–helmikuun aikana – kiloina tämä tarkoittaa noin 11500 kg kuukaudessa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120050